Tutkimuksesta tukea esimiestyöhön

Kalajoella syntynyt Riitta Viitala kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1978 ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulussa. Opintojen jälkeen hän työskenteli henkilöstön kehittämistehtävissä Suomen Postissa, jossa hänelle valkeni hyvän henkilöstöjohtamisen merkitys.

– Tsaarin aikaista postia muutettiin kansainvälisesti kilpailukykyiseksi liikelaitokseksi. Työssä pääsin näkemään, kuinka tärkeä asia henkilöstöjohtaminen on. Silloin päätin, että tästä tulee elämäntyöni, Viitala muistelee.

Ura jatkui opetustöissä Suomen liikemiesten kauppaopistossa, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa ja Chydenius-instituutissa. Mielessä kyti kuitenkin ajatus jatko-opinnoista.

Viitalan lisensiaattityö valmistui vuonna 1997 ja väitöskirja vuonna 2003. Aiheena oli osaamisen johtaminen esimiestyössä.

Tutkimuksesta kehitysideoita työpaikoille

Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä Viitala on työskennellyt eri tehtävissä vuodesta 1999 lähtien, muun muassa seitsemän vuotta yksikön johtajana. Henkilöstöjohtamisen professorina hän on toiminut vuodesta 2006.

Viitalan akateemista uraa on leimannut intohimoinen kiinnostus henkilöstöjohtamisen kehittämiseen käytännössä. Akateemisen tutkimuksen ohessa hän on kirjoittanut useita oppikirjoja ja käytännön oppaita.

Työyhteisöjen tukeminen näissä asioissa on Viitalan mielestä hyvä esimerkki yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta.

– Emme tee tutkimusta vain toisille tutkijoille, vaan keskeisenä tavoitteena on auttaa organisaatioita. Kumppaneita on näissä asioissa helppo löytää. Rahoitustakin tutkimushankkeille yleensä löytyy, onhan johtamisessa kyse yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta.

Erityisen ylpeä Viitala on tutkimusryhmänsä kahdesta isosta hankkeesta. Toisessa tutkimuskohteena oli sadan suomalaisen pk-yrityksen henkilöstöjohtaminen. Tieteellisen tutkimuksen ohessa yrityksille tehtiin johtamisen kuntokartoitus ja annettiin suositukset asioiden kehittämisestä.

Vastaavanlainen tutkimus tehtiin 37 kunnan henkilöstöjohtamisesta yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.

– Yrityksissä ja kunnissa on koettu, että tutkimuksesta on ollut niille paljon hyötyä. Monen kanssa yhteydenpito on jatkunut, kun organisaatiot ovat vieneet kehitysideoitamme eteenpäin.

Opetus on vaikuttavuutta parhaimmillaan

Yliopiston vaikuttavuudessa Viitala korostaa opetuksen merkitystä ja opettajien roolia työelämässä tarvittavien taitojen omaksumisessa.

– Olemme opiskelijoiden kanssa päivittäin tekemisissä. Voimme tukea heitä luomaan kauppatieteilijän identiteettiä, joka auttaa heitä kehittämään työelämää entistä paremmaksi.

Moni opiskelija pitää Viitalaan yhteyttä valmistumisen jälkeenkin.

– Se on konkreettinen osoitus siitä, että olemme onnistuneet ottamaan opiskelijat vakavasti ja tukemaan heitä. Tällainen yhteydenpito on minulle erityinen voimavara.

Viitalan työn arvostuksesta kertoo myös se, että Viitalan kollegat, yhteistyökumppanit ja opiskelijat kokosivat keväällä hänen 60-vuotispäivänsä kunniaksi juhlakirjan Meidän Riitta – Tutkija, opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keväällä julkaistussa kirjassa käydään läpi Viitalalle rakkaita teemoja.

Yksi sellainen on valmentava johtaminen, jossa korostuvat esimiehen vuorovaikutuskyvyt. Hyvä pomo jaksaa kuunnella, neuvoa ja antaa palautetta, vaikka kiire ja tulospaineet painavat päälle.

– Esimiehen tehtävänä on kaivaa jokaisesta työntekijästä esiin parhaat voimavarat ja auttaa häntä kukoistamaan. Tämä tulisi pitää kirkkaana mielessä joka päivä.

Viitala sanoo, että hän yrittää myös omassa työssään noudattaa valmentavan johtamisen periaatteita.

– Paino on sanalla ”yrittäminen”. Minulle – kuten muillekin esimiehille –  sattuu välillä huonoja päiviä. Paljon saa kuitenkin anteeksi, kun vilpittömästi pyrkii tekemään kaikkensa, jotta ihmiset pääsevät hyödyntämään parhaita kykyjään ja porukka voi hyvin.

Suomalainen pomo on mainettaan parempi

Huonoista pomoista liikkuu työpaikoilla paljon juttuja. Viitala uskaltaa kuitenkin väittää, että asiat ovat Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa.

– Suomalaisissa organisaatioissa ihmisiä yleisesti ottaen arvostetaan. Myös lainsäädäntö ja ay-liike pitävät huolen siitä, ettei henkilöstöä kohdella räikeästi kaltoin.

Viitala myöntää, että poikkeuksiakin löytyy. Yksittäisistä esimiehistä johtuvia ongelmia saatetaan sietää organisaatiossa vuosikausia. Omistajajohtoisia pk-yrityksiä saatetaan taas johtaa pelolla.

– Korostan kuitenkin, että yleisesti ottaen esimiestyö on meillä varsin hyvää. Aina riittää kehitettävää, mutta pienilläkin parannuksilla voi ottaa ison kehitysaskeleen. Eniten parannettavaa on esimiesten viestinnässä alaisille.

TEKSTI: Matti Remes, KUVITUS: Ronja Karvinen