Uudistuminen synnyttää myös investointeja

Energiaa liiketoimintaan -seminaarin aiheena oli tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö. Mukana kuuntelemassa olikin opiskelijoiden ja yliopistoväen lisäksi ympäröivän alueen elinkeinoelämän edustajia.

– Tarkoituksena on tuoda esiin Vaasan yliopiston tutkimusta, jota suomalainen liike-elämä tarvitsee. Sekä lisätä molemminpuolista ymmärrystä ja tietämystä Liikesivistysrahaston ja Vaasan yliopiston välillä, sanoi avauspuheenvuoron pitänyt Vaasan yliopiston entinen rehtori Matti Jakobsson, joka toimii Liikesivistysrahaston Vaasan aluetoimikunnan puheenjohtajana.

Karhisen esitys ”Uudistu, uudistu, uudistu!” oli nimensä mukainen. Hän painotti, että Suomessa on jatkettava rohkeaa rakenteellista uudistumista sekä julkisella että yksityisellä puolella.

– Kiky-sopimus on oikeansuuntainen päänavaus. Sen symboliarvo on suuri, hän totesi.

Suomessa pitäisi tehdä hänen mukaansa ”totaalinen sukupolvenvaihdos”. Menneisyydessä eläjät eivät vie maata eteenpäin.

–Sitten kun Slush-porukka ottaa Suomen haltuunsa, meillä ei ole enää hätää. Siellä on rohkeutta ja intoa, hän suitsutti.

Osuuspankkia muutokseen luotsaava Karhinen muistutti, että finanssiala on laaja-alaisen ja rajun murroksen äärellä.

– Meidän täytyy uudistua valtavasti. Digitalisaatio tarkoittaa asiakkaan vallan kasvua, hän sanoi ja kertoi pankin tavoitteena olevan tarjota asiakkaille ylivertaista asiakaskokemusta  - kuitenkin niin, että finanssiryhmän tulos pidetään samalla kunnossa.

Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Johanna Vesterinen esitteli rahaston toimintaa ja kertoi kauppatieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Hänen mukaansa julkisen tutkimusrahoituksen supistuminen on kasvattanut kolmannen sektorin rahoituksen merkittävyyttä.

Liikesivistysrahaston vuosibudjetti on kolme miljoonaa euroa ja sen erityisenä ominaisuutena on aluetoimikuntaverkosto, joka takaa vahvan yhteyden kunkin alueen elinkeinoelämään.

Vaasan yliopiston laskentatoimen professori Erkki K. Laitinen puhui start-up-yritysten menestyksen ennustamisesta ja esitteli yleisölle kolme erilaista mallia, joita voisi käyttää esimerkiksi konkurssin ennustamisessa.  Yksi olisi ”leijonan kita” eli arvioinnissa käytettäisiin paneelia, toinen olisi Laitisen kehittämä prosessimalli, jonka avulla tiedetään yhtenäisimmät piirteet yrityksen reitillä epäonnistumiseen tai onnistumiseen. Epäonnistumista eli esimerkiksi konkurssia voisi uumoilla esimerkiksi silloin, jos yrityksen toimitusjohtaja on yhteistyökyvytön ja hänellä on heikko riskinhallintakyky, mutta ei juurikaan johtajakoulutusta, yrityksen taloushallinnossa vallitsee yleinen holtittomuus ja toiminnan sopeutumiskyky muutoksiin on heikko.

Strategiseen johtamiseen perehtynyt professori Marko Kohtamäki tarkasteli teknologiayritysten uudistumista, esimerkiksi siitä, miten arvonluonti ja palvelullistaminen vaikuttavat teknologiayritysten suorituskykyyn tai millaisia prosesseja ja johtamisjärjestelmää tarvitaan, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Hän muistutti yleisölle, että johdon strategisen viestin pitää olla riittävän voimakas, jotta se vaikuttaisi yrityksen suorituskykyyn.

– Köykäinen strateginen puhe ei milloinkaan johda suorituskykyyn.

Hän muistutti myös keskijohdon tärkeästä roolista strategiaan liittyen. Myös yrityksen uudistumiskyky lähtee keskijohdosta.

– Paperissa voi lukea mitä tahansa, tulkinta siitä, mitä strategia on, tehdään kuitenkin keskijohdossa.

Johtamisen professori Riitta Viitala kertoi puolestaan uudesta HERMES-tutkimusohjelmasta, jossa tutkitaan henkilöstöjohtamisen haasteita erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Haastatteluja ja kyselyitä on tehty yli sadassa yrityksessä. Kyseessä on hanke, josta hyötyvät sekä tutkijat että yritykset. Tutkijat eivät vain kerää aineistoa ja lähde, vaan myös kehittävät yrityksen toimintaa.  Yritysten henkilöstöjohtamisen tila analysoidaan ja annetaan kehittämissuosituksia. Viitalan esityksen nimi olikin osuvasti ”Tavoitteena win-win: tutkimushankkeesta hyöty tutkijoille ja yrityksille”.

Tilaisuuden lopuksi Vaasan energiaklusterin historiasta ja nykypäivästä kertoi VASEKin Communication & Brand Manager Hanna Alavillamo ja loppusanat lausui Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Vesalainen, joka kertoi yliopiston uudistumisesta ja profiloitumisesta.