Vaasan yliopiston hallituksen uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi: "Tulevien vuosien painopiste on kansainvälistymisessä"

Vuoden alussa Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtajana aloittanut Mari Kiviniemi on ottanut uuden luottamustehtävän motivoituneena ja innostuneena vastaan. Hän on toiminut nyt kolme vuotta Kaupan liiton toimitusjohtajana ja energiaa riittää myös päivätyön ulkopuolisiin tehtäviin.

– Puheenjohtajan pesti on vaativa ja vie aikaa. Olen kuitenkin mielelläni rakentamassa Vaasan yliopistosta kansainvälisesti menestyvää ja vaikuttavaa yliopistoa, Kiviniemi sanoo.

Jalasjärvellä syntynyt Kiviniemi on kansantaloustiedettä opiskellut valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta ja hänellä on takanaan pitkä poliittinen ura. Keskustan kansanedustajana hän toimi vuosina 1995–2014. Hallituksesta hänellä on kokemusta pääministerin, hallinto- ja kuntaministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävistä.

Poliittisen uransa jälkeen Kiviniemi toimi neljä vuotta talousjärjestö OECD:n apulaispääsihteerinä.

– OECD:ssä olin paljon tekemisissä tutkitun tiedon kanssa. Vaasan yliopistokin oli ennestään tuttu, sillä toimin kolme kautta Vaasan vaalipiirin kansanedustajana. Päällimmäisinä ovat jääneet mieleen yliopiston ketteryys ja ajassa eläminen.

Yliopiston kehittäminen hyvässä vauhdissa

Kiviniemen mielestä uusi hallitus pääsee aloittamaan työnsä erinomaisista asemista. Edellinen hallitus on laittanut alulle tärkeitä asioita, joita yliopiston johto on vienyt eteenpäin.

– Uuden hallituksen ei tarvitse ensitöikseen miettiä, mitä pitäisi korjata tai uudistaa.

Yliopistolla on tuore strategia, johon on Kiviniemen mielestä kiteytetty oikealla tavalla askelmerkit, joilla yliopistosta kehitetään kansainvälisesti menestyvä ja vaikuttava.

– Hallituksen tehtävänä on huolehtia ja tukea, että strategia laitetaan käytäntöön. Vuoteen 2030 ulottuvaa strategiaa on pystyttävä tarvittaessa myös päivittämään.

Yliopiston koulutuksen sisältöjä ja tarjontaa uudistetaan parhaillaan. Tutkimukseen on puolestaan tehty isoja investointeja.

– Nämä kaikki ovat hyviä asioita, joiden vahvistamiseen nyt keskitymme. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä rehtorin, johtoryhmän, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää meiltä kaikilta tukea ja osallistumista.

Kansainvälistymisessä päästy hyvään alkuun

Yliopiston suurin haaste ja samalla mahdollisuus on Kiviniemen mielestä kansainvälistyminen. Se on tulevina vuosina läpileikkaava teema niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin.

– Tavoitteemme on, että vuonna 2030 noin 35 prosenttia tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia. Se on vaativa mutta välttämätön tavoite, koska suomalaisten opiskelijoiden määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä. Myös ulkomaisia tutkijoita on houkuteltava lisää.

– Näihin asioihin on jo panostettu kiitettävästi, mutta onnistumiseen tarvitaan koko yliopistoyhteisön panosta. Myös Vaasan kaupungin kaltaiset kumppanit ovat tärkeitä, unohtamatta yhteyksiä Kokkolaan ja Seinäjoelle.

Kiviniemen mielestä on hienoa, että yliopistolla on tiiviit suhteet maakunnan elinkeinoelämään esimerkiksi energia- ja ympäristöalalla. Yliopisto on myös arvostettu kumppani kansallisissa ja kansainvälisissä innovaatioekosysteemeissä.

Kiviniemi jos kuka tietää verkostoitumisen merkityksen. Hän toivoo, että hänen laajasta verkostostaan kotimaassa ja kansainvälisesti on yliopistollekin hyötyä.

– Olen käytettävissä linkkinä eri tahoihin asioissa, jotka kuuluvat puheenjohtajalle. Operatiiviset asiat ovat tietenkin rehtorin ja johtoryhmän käsissä.

Yliopiston rahoitus turvattava

Uuden hallituksen pöydälle tulee muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava tulossopimus, joka hahmottaa suuntaviivat yliopiston toiminnalle lähivuosina.

Meneillään on myös kampuskehityshanke, jonka tavoitteena on rakentaa kampuksesta vireä ja vetovoimainen kohtaamispaikka.

– Oleellista on, että yliopiston rahoitus on kunnossa. Tässä poliittiset päätökset ovat avainasemassa, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemen mielestä on myönteistä, että parlamentaarisessa työryhmässä kaikki puolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimukseen ja kehitystoimintaan suunnattua rahoitusta. Sen tulisi kuitenkin riittää pitkällä aikavälillä ja kohdistua riittävästi myös perustutkimukseen.

– Koulutukseen suunnattu rahoitus on tulevina vuosina kysymysmerkki, sillä valtion budjetissa säästötarve on kova. Vaasan yliopisto pyrkii omalta osaltaan olemaan tehokas ja tuottava.

Teksti: Matti Remes, Kuva: Kaupan liitto