Vaasan yliopiston professori selvitti: Kaavoitus ei vauhditu valituslajia muuttamalla

Selvitys tehtiin ympäristöministeriön toimeksiannosta, ja sen taustalla on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjaus selvittää siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan nykyään kaavoituksesta voi valittaa kunnallisvalituksella, jollaisen voivat tehdä kaikki kuntalaiset. Jos valituslaji muutettaisiin hallintovalitukseksi, ei kunnan jäsenellä olisi enää automaattisesti valitusoikeutta, vaan valittaa saisi vain asianosainen. Järjestöjen valitusoikeuteen valituslajin muuttaminen ei vaikuttaisi.

Hallintovalituksessa yksi ja sama henkilö voisi myös esittää valitukselleen uusia perusteita ja lisäselvityksiä vielä senkin jälkeen, kun valitusaika on päättynyt. Kunnallisvalituksessa käsittely on nopeampaa.

– Tämä johtuu valituslajin piirteistä. Kunnallisvalituksessa on piirteitä, jotka edistävät asian tehokasta käsittelyä. Esimerkiksi uusia valitusperusteita ei saa tuoda enää valitusajan jälkeen, Mäkinen muistuttaa.

Kunnallisvalitusta laajoine valitusoikeuksineen pidetään usein syynä turhiin ja hankkeita viivästyttäviin valituksiin. Professori Mäkisen selvitys kuitenkin päätyy siihen, että hallintovalitukseen siirtyminen voisi lopulta toimia hallitusohjelman tavoitteen vastaisesti eli käytännössä pidentää kaavoitusaikoja.

Lisää osallistamista

Mikä sitten neuvoksi kaavoituksen nopeuttamiseen?

– Tehokkain keino jouduttaa valitusprosesseja on varmistaa oikeuslaitokselle riittävät resurssit ja se, että oikeuslaitos itse kehittää oikeusprosessia. Voi vaatia valituslupaa esimerkiksi hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettaessa, sanoo Mäkinen.

Mäkinen heittää pallon myös kunnille.

– Kuntien pitää hoitaa maapolitiikka ja kaavoitus kuntoon. Niiden tulee käyttää kaikkia maapolitiikan keinoja ja osallistaa kansalaiset mukaan kaavoitukseen. Siten intressiristiriidoista ainakin osa pystytään ratkaisemaan jo ennalta, hän sanoo.

Professori Eija Mäkinen selvitti valituslajin muutoksen perustuslaillisia ja muita oikeudellisia reunaehtoja sekä muutoksen vaikutuksia. Muutoksen perustuslaillisia tulkintakysymyksiä ovat asianosaisen oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan, osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet, vastuu ympäristöstä, hallinnon lainalaisuus ja kunnallinen itsehallinto. Kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat mahdollisuuteen rajoittaa valitusoikeuksia.