Vaasan yliopiston tutkijat: Tutkimusetiikan loukkauksia Suomessa todella vähän, mutta ...
Vakavia tutkimusetiikan loukkauksia kuten plagiointia, vähättelyä, sepittämistä, vääristelyä ja anastamista sekä tutkijan asemaa ja tutkimustyön suorittamista koskevia eettisiä ongelmia on Suomessa vain vähän, ilmenee Vaasan yliopiston tutkijoiden, emeritusprofessori Ari Salmisen ja yliopisto-opettaja HTT Lotta Pitkäsen Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle (TENK) tekemästä tutkimusetiikan pilottitutkimuksesta.
– Kyselytutkimukseen vastasi 1246 henkilöä yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. He olivat aika yksimielisiä siitä, että vakavia tieteellisen käytännön loukkauksia esiintyy hyvin vähän, sanovat tuloksista raportin kirjoittaneet Salminen ja Pitkänen.
Kyselystä piirtyvä kuva suomalaisesta tutkimusetiikasta ei kuitenkaan ole täysin särötön. Ari Salmisen mukaan selvä enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että tutkimustyön eettisyyttä uhkaavat useat eri tekijät.
– Rahoitus-, julkaisu- ja urapaineet, aineiston omistajuuden käyttöoikeuksien epäselvyys ja tutkijan riittämätön tieto omista oikeuksista voivat aiheuttaa tilanteita, jotka uhkaavat hyvää tieteellistä käytäntöä.
Puolet tai lähes puolet näki uhkia myös siinä, että tuloksia julkaistaan rahoittajasta johtuen valikoivasti. Lisäksi he pitivät uhkana sitä, että ongelmatilanteita selvittävästä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) prosessista ei ole riittävästi tietoa.
Kuva: Lotta Pitkänen, Anni Sairio ja Ari Salminen.
Ensimmäinen kansallinen tutkimusetiikan barometri
TENKin Vaasan yliopistolta tilaama tutkimus on ensimmäinen kansallinen tutkimusetiikan barometri. Se kartoittaa tutkimuseettisten ohjeiden tunnettuutta ja tutkimuseettisen koulutuksen laajuutta, kokemuksia hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista, näkemyksiä tutkimustyön etiikkaan vaikuttavista uhkista sekä tutkimustyön arvoja ja työyhteisön eettistä tilaa. TENK ja Vaasan yliopisto toteuttivat barometrikyselyn tammikuussa 2019. Barometri julkistettiin torstaina 7. toukokuuta.
– Tulokset vahvistavat TENKin ennakkonäkemystä, että Suomessa tunnetaan hyvä tieteellinen käytäntö ja sitä noudatetaan varsin hyvin, totesi TENKin puheenjohtaja Riitta Keiski TENKin tiedotteessa.
Barometri on tarkoitus uusia kolmen vuoden välein. Tutkimusetiikan barometri on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Vastuullinen tiede -hanketta.
Johtamisen käytännöt voivat aiheuttaa tutkimuseettisiä ongelmia
Barometri antoi Salmisen ja Pitkäsen mukaan jossain määrin ristiriitaisen kuvan työyhteisön eettisestä tilasta. Valtaosa vastaajista näki, että tutkimusyhteisö tukee rehtiä ja vastuullista toimintakulttuuria, johtaja kannustaa tutkijaa ja tutkimusryhmää sekä on tasapuolinen henkilöstöään kohtaan ja että vuorovaikutus tutkimusryhmän sisällä on avointa.
Viidennes kuitenkin oli eri mieltä siitä, että johtaja on tasapuolinen henkilöstöään kohtaan ja reilu viidennes ei nähnyt, että tutkimusryhmän sisällä olisi avointa vuorovaikutusta tai että johtamisen eettisyys perustuisi johdon antamiin hyviin esimerkkeihin.
Salmisen mukaan suomalaisen tutkimusetiikan vahvuudet ovat tieteellisten käytäntöjen loukkausten vähäisyys, kyky tiedostaa tutkimusetiikan ongelmat ja halu pyrkiä ratkaisemaan ne.
– Heikkouksilta vaikuttavat ulkopuolelta tulevat vaikeasti sovitettavat vaatimuksen tieteellisen työn tekemiselle, epäluottamusta ruokkivat käytännöt sekä johtamisen ongelmat ja haasteet.
Ari Salminen ja Lotta Pitkänen: Tutkimusyhteisöissä kaikki hyvin? Tutkimusetiikan barometri 2018 (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2019).
Julkaisun pdf: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_Tutkimusetiikan_barometri_2018.pdf
Lisätiedot:
Emeritusprofessori Ari Salminen, Vaasan yliopisto, ari.salminen@uwasa.fi, puh. 044 2388055.
Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, sanna-kaisa.spoof@tenk.fi, puh. 09 228 69 234.
Koordinaattori Anni Sairio, Vastuullinen tiede -hanke, anni.sairio@tsv.fi, puh. 044 7376381.
Mitä mieltä olit jutusta?