Vaasassa visioitiin tulevaisuuden korkeakoulutusta ja tutkimusta

– Visiotyön tarkoituksena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä, sanoi päivän puheenjohtaja toiminut ministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen.

Visio työstetään laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa syyskuuhun 2017 mennessä.

”Opiskelijoista yhä vaativampia asiakkaita”

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen avasi visiotyöpajan kertomalla odotuksista korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuustyölle.

– Haluamme saada teidän mielipiteitänne kysymyksiin, kuten kuinka laaja korkeakoulusektorimme tulevaisuudessa on, mitä tapahtuu duaalimallille ja tutkintorakenteille, miten toiminta tulevaisuudessa rahoitetaan, miten saamme omien vahvuuksiensa ympärille rakentuvia yliopistoja ja miten voimme lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

– Emme tiedä, millainen maailma on vuonna 2030 ja esimerkiksi millaisia koulutusasteita meillä on. Tiedämme kuitenkin, että tutkimuksen ja koulutuksen kenttä on entistä globaalimpi ja kilpaillumpi. Uskon myös, että opiskelijoista tulee korkeakouluille yhä vaativampia asiakkaita.

Ministeri muistutti, että pysyäksemme opetuksen kärkimaana, meidän on mentävä eteenpäin ja uudistuksessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa.

Teknologiset ratkaisut, kuten digitalisaatio, väistämättä muuttavat koulutusta ja odotuksia. Lisäksi visiotyössä pureudutaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyteen, täydennyskoulutuksen turvaamiseen sekä tieteen tasoon, laatuun ja tutkimuksen vaikuttavuuteen.

– Olemme nähneet, miten viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana tiedon monopolit ovat murtuneet ja nyt kaikki pääsevät tiedon lähteille. Lisäksi opetuksen järjestämisestä tulee yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomampaa. Entä millä tavalla vahvistamme tutkimuksen merkitystä ja sen hyödynnettävyyttä yhteiskunnassa?

Työrauha korkeakouluihin

Päivän aikana puheenvuoron saivat myös Vaasan korkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstö.

– Korkeakoulujen välisessä yhteistyössä on voimaa, se on Vaasassa monesti todistettu. Toki opetuksen puolella yhteistyötä voidaan tehdä vielä lisääkin. Uudistukset ja haasteet vaativat kuitenkin aikaa, haluamme korkeakouluihin työrauhan, korosti Juuso Aaltonen, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY:n hallituksen puheenjohtaja.

Henkilöstön puheenvuoron esittänyt professori Adam Smale Vaasan yliopistosta pohti tutkimuksen tulevaisuuskuvaa.

– Ei riitä, että Suomi on avoin maailmalle, Suomen pitää olla myös houkutteleva maailmalle. Haasteina ovat vaikea kieli, vaikea ilmasto ja vaikeus sopeutua maahan. Tärkeää on, että kansainväliset huippututkijat eivät pelkästään ole kiinnostuneita työskentelemään Suomessa, vaan he kokevat olevansa tervetulleita ja tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan jäseniä sekä heitä autetaan sopeutumaan.

Vaasalaiskorkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat jakautuivat pienempiin työryhmiin työstämään uusia tavoitetiloja sille, mitä korkeakoulutus ja tutkimus on vuonna 2030.

Ylijohtaja Tapio Kosunen ministeriöstä totesi , että päivän pohdinta oli hyvää ja hyödyllistä. Viestien luvattiin menevän eteenpäin.

Tarkoituksena on arvioida, mitä nykytilanteessa on sellaista, joka edellyttää muutosta. Seuraavana eli 3. huhtikuuta vuorossa on vastaava visiotyöpaja opiskelijoille ja henkilökunnalle Tampereella.

– Käynnissä olevaan verkkoaivoriiheen on tullut jo 2200 vastaajaa. Kaipaisimme vielä lisää vastaajia - erityisesti opiskelijoita, sanoi Kosunen.

Visiotyön 2030 verkkoaivoriihessä henkilöstö ja opiskelijat voivat antaa omat ideansa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Kyselyyn voi vastata maaliskuun loppuun saakka.

Vastaamaan pääset täältä: https://www.strategysignals.com/39146-31944-7@visio&2030