Väitös 12.12.: Onko kokenut tilintarkastaja tehokkain?
KTM Tuukka Järvisen laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluvan väitöskirjan ”The Effect of Experience, Risk, Task Structure and Reliability of Information in Auditors’ Information Usage” tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.12.2012 klo 12 Kurtén-salissa C203.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Iris Stuart (Norwegian School of Economics NHH) ja kustoksena professori Teija Laitinen.
Järvisen väitöskirja käsittelee tilintarkastajien informaation käyttöön vaikuttavia tekijöitä, erityisesti tilintarkastajan kokemusta, asiakasyritykseen liittyvää riskiä, tehtävän rakennetta ja informaation luotettavuutta.
Epäluotettava tieto heikentää kokeneidenkin tilintarkastajien päätöksenteon tehokkuutta
Kokeneet tilintarkastajat käyttävät tietoja tehokkaammin kuin vähemmän kokeneet tarkastajat. He sekä lukevat tietoa että yhdistelevät ja arvioivat saatavilla olevia tietoja vähemmän kokeneita tarkastajia nopeammin.
– Tilintarkastajan kokemus lisää tehokkuutta erityisesti monimutkaisissa tarkastustehtävissä. Tehtävän monimutkaisuuden kasvu lisäsi vähemmän kokeneiden vastaajien käyttämää työmäärää tietojen yhdistelyssä ja arvioinnissa. Kokeneiden tilintarkastajien päätöksentekoprosessiin se ei vaikuttanut, Järvinen kertoo.
Kokeneetkaan tilintarkastajat eivät kuitenkaan aina ole tehokkaampia, sillä tehokkuusedut rajoittuvat vain olosuhteisiin, joissa tieto on luotettavaa. Kun saatavilla oleva tieto on epäluotettavaa, kokemuksella ei ole vaikutusta tiedon käsittelyyn käytettyyn aikaan. Myös tilintarkastusasiakkaaseen liittyvä korkea riski lisää tiedon yhdistelyyn ja arviointiin käytettävää aikaa tilintarkastajan kokemuksesta riippumatta. Riskillä ei kuitenkaan ole vaikutusta tietojen lukunopeuteen.
Korkea riski ja epäluotettava tieto otettava huomioon ajankäytön suunnittelussa
– Vaikka asiakkaan tietoihin perehtyminen ja niiden käsittely vie kokeneilta tilintarkastajilta normaalisti vähemmän aikaa kuin kokemattomilta tarkastajilta, niin erityisen haasteellisissa olosuhteissa kokeneetkaan tilintarkastajat eivät voi työskennellä tehokkaasti, selittää Järvinen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tilintarkastuskäytäntöjen, kuten aikabudjetoinnin ja tilintarkastajien koulutuksen, kehittämisessä. Korkea riski ja epäluotettava tieto tulisi niiden aikaavievyyden vuoksi huomioida toimeksiantojen aikabudjetteja laadittaessa. Sen lisäksi tilintarkastusyhteisöt voivat hyödyntää tuloksia lisäämällä kokemattomien tilintarkastajien koulutusta koskien tehokkaita lukutekniikoita sekä tietojen yhdistelytaitoja, joita kokeneet tilintarkastajat pystyvät normaaliolosuhteissa soveltamaan.
Tutkimuksen päätöksentekotilanteet koskivat tilintarkastustoimeksiannon jatkamispäätöstä ja uuden asiakkaan valintatilannetta. Tutkimuksen otoksessa oli mukana 271 havaintoa auktorisoiduilta ja auktorisoimattomilta suomalaisilta tilintarkastajilta sekä tilintarkastuksen opiskelijoilta.
Mitä mieltä olit jutusta?