Väitös 16.11.: Omat intressit ja valtapelit heikentävät päätöksenteon tuloksia
Kauppatieteiden lisensiaatti Helena Wahalan johtamisen ja organisaatioiden alaan kuuluva väitöskirja ”Poliittinen toiminta ja tulokset fuusiopäätöksenteossa. Säästöpankkifuusioiden valtapelaajat ja tulostyypit.” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 16.11. klo 12.00 alkaen Tritonian Nissi-auditoriossa.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Asko Miettinen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Routamaa (Vaasan yliopisto).
Väitöskirja tarkastelee valtapoliittista toimintaa säästöpankkien fuusiopäätöksenteossa. Kyseessä on historiallinen tapaustutkimus, joka käsittelee Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin muodostumista vuosien 1989 ja 1991 välillä.
Säästöpankkiorganisaatioiden fuusioon liittyneessä päätöksenteossa korostuvat päätöksentekijöiden valtapoliittiset toiminnot eli omat intressit ja erilaiset valtapelit.
– Halusin tietää, vaihtelevatko fuusiopäätöksenteossa vallan käyttöä kuvaavat valtapelaajatyypit eli vaihtelevatko erilaisten ryhmittymien väliset valtataistelut eri jäsenpankeissa. Lisäksi minua kiinnosti, miten valtapoliittiset piirteet ja fuusiopäätöksenteon tulokset liittyvät toisiinsa, kertoo Wahala.
Fuusioissa neljänlaisia valtapelaajia
Säästöpankkien fuusiopäätöksenteon perusteella valtapelaajatyyppejä on neljä: itselliset, taistelijat, alistetut ja ostetut. Itsellisillä pankeilla itsenäisyys säilyi fuusiopäätöksenteossa. Taistelijapankeilla taistelutahto ja itsenäisyys kasvoivat, ja valtapoliittista toimintaa esiintyi fuusiopäätöksenteossa runsaasti. Alistetut pankit alistuivat ja niillä oli vain vähän vapautta, kun taas ostetut pankit kauppasivat itse itsensä eli niillä oli jonkin verran valtaa fuusiopäätöksentekoprosessissaan. Lisäksi on olemassa neljä fuusiopäätöksenteon tuloksia kuvaavaa tulostyyppiä. Niitä ovat maltilliset suorittajat, tehokkaat menestyjät, tehottomat menettäjät ja teho/tuhopelaajat.
– Rationaalisen päätöksenteon avulla näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa tehokkuutta säästöpankkifuusioissa. Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin tapauksessa alistetuista ja ostetuista kasvoi maltillisia suorittajia tai tehokkaita menestyjiä, kun fuusiossa hyödynnettiin rationaalista päätöksentekoa. Runsaasti valtapoliittisia toimintoja sisältävä päätöksenteko näyttäisi puolestaan johtavan siihen, että tehokkuus menetetään, sillä taistelijat päätyivät tehottomiksi menettäjiksi, Wahala selittää.
Valtapolitiikalla iso merkitys fuusiopäätöksenteossa
Tutkimuksessa korostuu valtapoliittisen toiminnan merkitys fuusiopäätöksenteossa. Vallan käyttö ja erilaiset valtapelit vaikuttavat keskeisesti fuusioon liittyvään päätöksentekoon, vaikka koko prosessi lopulta muistuttaisikin rationaalista päätöksentekoa muun muassa tulosten tehokkuuden tavoittelemisen takia. Vallan käyttö ei myöskään aina ole kielteistä, vaan sen avulla vaikeiden päätösten toimeenpano on kriisitilanteissa helpompaa.
Tutkimusaineiston muodostivat Etelä-Pohjanmaan Säästöpankin yhdeksän jäsenpankin eri päätöksentekijätasojen haastattelut ja pankkien historiatarkastelut. Niitä täydennettiin erilaisin kirjallisin dokumentein.
Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää esimerkiksi valtapelaaja- ja tulostyyppien olemassa oloa esim. pankkimaailman ulkopuolella tapahtuvassa fuusiopäätöksenteossa. Pankkifuusioita muistuttavia tapahtumaketjuja ovat muodostaneet muun muassa paikallisosuuskauppojen ja paikallisten puhelinyhtiöiden fuusiot.
Mitä mieltä olit jutusta?