Väitös 28.9.: Laatujohtaminen soveltuu julkiselle sektorille
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii TkT Henry Sivusuo (Suomen Ilmavoimat) ja kustoksena professori Josu Takala (Vaasan yliopisto).
Väitöskirja käsittelee laatujohtamista julkisella sektorilla. Tutkimuksessa pohditaan, millaista laatujohtaminen julkishallinnossa on, miten se sopii julkishallintoon ja miten sitä viedään käytäntöön. Väitöskirja koostuu artikkeleista, jotka perustuvat esimerkkeihin yliopistokirjastoista ja terveydenhuollosta vuosilta 2000–2010.
Laatujohtamista sovelletaan tulevaisuudessa kattavammin
Tuomen mukaan laatujohtaminen soveltuu julkiselle sektorille, mutta sitä ei välttämättä toteuteta siellä kokonaisuudessaan.
– Voidaan olettaa, että laatujohtaminen muuttuu tulevaisuudessa laaja-alaisemmaksi eli kattavammaksi organisaatioiden kehittämiseksi eikä yhden pikku asian paranteluksi. Silti tilannetekijät, perinteinen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kehittämisen sykli ja oppivan organisaation näkökulma pysyvät tärkeinä. Laatujohtaminen pitäisi toteuttaa kytkemällä se organisaation toimintaympäristöön ja tilannetekijöihin.
Malleja laatujohtamisen käytäntöön viemiseen
Tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää julkishallinnossa myös käytännössä. Tällaisia tuloksia ovat esimerkiksi mallit prosessien mittaamiselle ja laatujohtamisen käytännön toteuttamiselle. Mallit sopivat kuntiin ja valtionhallintoon siinä missä yrityksiinkin, kunhan tilannetekijät otetaan huomioon.
– Tuloksia voi pitää kuitenkin vain osittain yleistettävinä, koska tutkimus koostuu tapaustutkimuksista, Tuomi muistuttaa. Hänen mukaansa tulevaisuudessa voitaisiinkin tutkia, kuinka laajasti julkishallinnossa on ongelmia prosessien mittaamisessa, kuinka hyvin toimialakohtaiset laadunhallintatekniikat, kuten terveydenhuollossa käytetty SHQS todella toimii, miksi laatujohtamista ei sovelleta kaikissa organisaatioiden osissa ja miksi laatujärjestelmien käytäntöön vieminen ei ole nykyistä nopeampaa.