Väitös: Intuitiiviset, ekstravertit ja spontaanit naiset soveltuvat parhaiten luovien ...
On aika muuttaa käsityksiä hyvästä johtajasta. Insinöörityyppisiä johtajia tarvitaan, mutta heistä ei ole innovaattoreiden johtajiksi, sanoo Vaasan yliopistossa johtamisen alalta perjantaina väittelevä Piia Uusi-Kakkuri.
– On ymmärrettävää, että johtajiksi valikoituvat tyypillisesti ihmiset, jotka arvostavat faktoja ja parhaita käytänteitä. Heidän johdonmukaisuutensa ja pätevyytensä herättää luottamusta. On kuitenkin todettu, että johtajalla on erittäin suuri vaikutus organisaatioiden ja yksilöjen luovuuteen, ja valitettavasti nämä perinteiset asiajohtajatyypit eivät loista tässä, Piia Uusi-Kakkuri sanoo.
Uusi-Kakkuri muistuttaa, että luovuus vaatii vapautta ja rohkeutta kokeilla, ehdottaa ja tehdä virheitäkin. Luovuutta tukevan johtajan on taas oltava yllättävä, inspiroiva ja positiivisesti kyseenalaistava.
– On helppo puhua innovaatioiden tärkeydestä ja kertoa tukevansa luovuutta, mutta kokouksissa sorrummekin todistelemaan pätevyyttämme osoittamalla ideoiden puutteet, kritisoimalla ja vaatimalla lisää perusteluja sen sijaan, että lähtisimme uteliaana jalostamaan ideoita ja jopa hulluttelemaan ideoiden kanssa, vaikka se ei lopulta johtaisikaan mihinkään, hän sanoo.
Väittelijän mukaan sitkeät innovaattorit vievät ideansa maaliin saakka, mutta ilman tukea jäädessään tekevät sen yrittäjinä tai etsivät paikan, missä tukea on saatavilla. Luova ihminen voi jäädä tehtäväänsä, mutta jättää jatkossa ideansa jakamatta, jos hänen aiemmat ehdotuksensa on tyrmätty ja pahimmassa tapauksessa niitä on väheksytty. Johtaja ei voi tuudittautua siihen, että luovia ihmisiä rekrytoimalla taataan menestys. Luovat ihmiset tarvitsevat tukea, ja ideoiden määrää lisäämällä löydetään ne kaikkein tuotteliaimmatkin neronleimaukset.
Luovat ihmiset kaipaavat johtajalta motivointia ja älyllistä yllyttämistä
Joskus ajatellaan, että luovat ihmiset eivät kaipaa johtajuutta vaan vapautta. Väitöskirjan tulokset eivät tue tätä väittämää. Luovat ihmiset haluavat transformationaalisen eli yhteisöllisen johtajan, etenkin sellaisen joka motivoi sekä yllyttää älyllisesti (intellectual stimulation). Muita yhteisöllisen johtajuuden ulottuvuuksia ovat yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja vaikuttaminen visioimalla sekä esimerkillä johtaminen.
Suomalaisilla johtajilla on Uusi-Kakkurin mukaan vielä paljon työmaata älyllisen yllyttämisen saralla. Ehkä tutkimus- ja kehityspuolella siihen panostetaan, mutta luovuutta tarvitaan joka paikassa. Keneltä tahansa voi löytyä idea, joka on ratkaiseva uuden prosessin, tuotteen tai organisoinnin kehittämisessä.
– Johtajan on kyseenalaistettava omakin tekeminen ja rohkaistava muita tekemään samoin: ratkommeko oikeaa ongelmaa, voisimmeko tehdä tämä aivan toisin. Hän janoaa ideoita, eikä kritisoi virheitä ja erilaisia mielipiteitä, Uusi-Kakkuri painottaa.
– Yksilöt, jotka ovat parhaimpia tämän tyyppisessä käyttäytymisessä ja luovuudessa, eivät välttämättä ole niin kiinnostuneita johtajuudesta huomatessaan ettei heidän abstrakti ajattelunsa ja mahdollisuuksien sekä kokonaisuuksien hahmottelu sovi siihen muottiin, jota johtajilta haetaan.
Mistä luovat johtajat?
Mitä yritykset voivat sitten tässä kohtaa tehdä? Uusi-Kakkurin mukaan yritysten on etsittävä ja valittava ihmisiä, joilta löytyy luovuuden ominaisuuksia, koska he ovat myös yhteisöllisimpiä johtajia. Persoonallisuusanalyysi voi toimia yhtenä apuvälineenä luovuuden tunnistamisessa.
Väitöstutkimus osoittaa, että etenkin spontaanit naiset, sekä intuitiiviset ja ekstravertit naiset ja miehet ovat luovimpia johtajia. Kaikkein yhteisöllisimpiä johtajia ovat ekstravertit ja intuitiiviset naisjohtajat.
– En kuitenkaan usko, ettei yrityksillä olisi keinoja tunnistaa ehdokkaiden ominaisuuksia. Ongelmana ovat arvomme yritysmaailmassa: sinne on saatava sijaa monenlaisille ihmisille, jos haluamme lisätä innovatiivisuutta, hän sanoo. Tärkeää on tietysti myös, että itsensä luovaksi mieltävät henkilöt arvostavat epätavallisia näkökulmiaan ja suuntaavat johtoasemiin.
Yksilötasolla Uusi-Kakkuri suosittelee johtajuuskoulutusta ja luovan mentorin etsimistä.
– Jos tunnistat olevasi enemminkin perinteinen insinöörijohtaja, niin on aika tunnistaa omat reaktiosi luoviin ihmisiin ja ideoihin. Kun alat tunnistaa omia käyttäytymiskaavojasi, voit alkaa muuttaa niitä. Luovien alaisten inspirointi ja älyllinen yllyttäminen ei ymmärrettävästi ole kovinkaan helppoa, kun olet tottunut käyttämään muita vahvuuksiasi. Tulosten mukaan tässä voi auttaa keskittyminen myös oman tunneälyn kehittämiseen, eli muiden tunteet huomioimalla ja niistä aidosti välittämällä voi kehittää omaa johtajuutta.
Väitöskirja perustuu seitsemään artikkeliin. Tutkimukset ovat kvantitatiivisia ja aineisto on kerätty eri aloilta sekä myös opiskelijoiden keskuudesta. Tutkimuksen uutuusarvo tieteellisessä keskustelussa on etenkin luovien alaisten näkökulmassa ja siinä, että luovuuden johtamisen tutkimuksessa yhteisöllistä johtajuutta pitää tarkastella eri ulottuvuuksien kautta, keskittyen erityisesti älyllisen yllyttämisen jatkotutkimukseen. Uusi-Kakkuri on erityisen kiinnostunut, miten älyllinen yllyttäminen ilmenee erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Lisätiedot
Piia Uusi-Kakkuri, 045-6327 114, piia.uusikakkuri(ät)gmail.com
Uusi-Kakkuri, Piia (2017). Transformational leadership and leading creativity. Acta Wasaensia 371. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.
Väittelijän tiedot
Piia Uusi-Kakkuri on syntynyt vuonna 1982 Kurikassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kurikan lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi 2012 Vaasan yliopiston International Business -ohjelmasta.
Uusi-Kakkuri työskenteli tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana väitöskirjatyöskentelyn ajan johtamisen yksikössä Vaasan yliopistossa. Hän työskentelee tällä hetkellä tuoteryhmäkoordinaattorina Fresh Servant Oy:ssa jatkaen opetustehtävissä muun muassa Vaasan kesäyliopistossa ja Tampereen avoimessa yliopistossa.
Väitöstiedot
KTM Piia Uusi-Kakkurin johtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Transformational leadership and leading creativity” tarkastetaan perjantaina 4.8.2017 klo 13 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Vesa Puhakka (Oulun yliopisto) ja kustoksena dosentti Tiina Brandt.
Mitä mieltä olit jutusta?