Väitös: Jätehuollon valtava haaste – ovatko keinomme lopussa?
Obule-Abilan tuotantotalouden väitöstutkimuksen mukaan tarvittava muutos voidaan saavuttaa soveltamalla tietojohtamisen työkaluja ja lähestymistapoja jätehuoltoon.
– Jokainen 7,8 miljardista maapallon asukkaasta tuottaa noin yhden kilogramman jätettä päivässä, mikä tarkoittaa yhteensä 5,8 miljoonaa tonnia jätettä. Väestön ja kaupungistumisen kasvaessa jätteitä syntyy vain yhä enemmän, joten myös jätehuoltoon liittyvät haasteet lisääntyvät, muistuttaa Obule-Abila.
Obule-Abila ehdottaa väitöskirjassaan ratkaisuja jätehuollon ongelmiin uudenlaisesta näkökulmasta. Hän kehittää tutkimuksessaan käsitteellisen viitekehyksen tietojohtamisen soveltamiseksi yhdyskuntajätteiden hallintaan.
Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan jätehuollon merkitystä ympäristön kestävyydelle sekä keskitytään tietojohtamisen työkalujen, järjestelmien ja lähestymistapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon jätehuollossa etsimällä sellaisia ratkaisuja, joiden myötä jätteet eivät olisi haitta, vaan arvokas resurssi.
Mikä motivoisi jätteiden kierrätykseen?
Obule-Abila tarkastelee väitöskirjassaan myös taloudellisten ja sosiopsykologisten kannustimien vaikutusta jätteiden kierrätykseen. Tulosten mukaan taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä kiinteän yhdyskuntajätteen kierrätyksen nopeuttamiseksi.
– On valaisevaa huomata, että Suomessa kannustimilla – ja etenkin taloudellisilla kannustimilla, on oleellinen rooli kiinteän yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistämisessä.
Obule-Abilan empiirinen analyysi vahvistaa, että taloudellisten kannustimien käyttö on edellytys sille, että Euroopan unionin kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa. Uudistetun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.
Väitöstutkimuksen mukaan taloudellisten kannustimien vaikutus ei riipu tulotasosta. Tutkimuksen mukaan sekä paljon ansaitsevat että ansiotulottomat kuluttajaryhmät ovat kiinnostuneita taloudellisista kannustimista ja taloudelliset kannustimet motivoivat heitä kierrättämään.
Myös sosiopsykologiset tekijät kannustavat kuluttajia kierrätyksen ja muuhun vastuulliseen jätteiden käsittelyyn. Suomalaisia kuluttajia ne motivoivat vielä taloudellisiakin kannustimiakin enemmän.
– Kaikkein tärkein suomalaisia kuluttajia yhdyskuntajätteen kierrätykseen kannustava tekijä on usko kierrätyksen hyödyllisyyteen.
Tietojohtaminen on kestävän jätehuollon edellytys
Obule-Abilan tutkimus osoittaa, että jätehuollon tietojohtamisessa on aukkoja. Tutkimus suositteleekin tietojohtamisen holistista soveltamista kestävään jätehuoltoon.
Tutkimuksen keskeinen tulos on jätehuollon tietojohtamisen käsitteellinen viitekehys. Se luo perustan sen ymmärtämiselle, miten tiedonjohtamista sovelletaan jätehuollossa.
Väitöksessä on hahmotettu erilaisia tietojohtamisen prosesseja käyttäviä polkuja jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseen. Nämä sisältävät materiaalien uusiokäytön, energiantuotannon sekä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden saavuttamisen.
Tutkimus lisää tutkijoiden, jäteyhtiöiden, kuntien ja eri sidosryhmien ymmärrystä tietojohtamisen mahdollisuuksista jätehuollossa sekä käytetyistä tietojohtamisen välineistä, järjestelmistä ja lähestymistavoista.
Väitöskirja koostuu kuudesta artikkelista. Neljä julkaisua ovat kirjallisuuskatsauksia ja synteesejä, kahdessa julkaisussa metodina on kyselytutkimus.
Väitöstilaisuus
M.Sc. Beatrice Obule-Abilan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Knowledge management approach for sustainable waste management: Evolving a conceptual framework” tarkastetaan keskiviikkona 14.10.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa.
Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/62582796222?pwd=ZTBJaUZmZzA3bk5nQmdQOW9HVlNsZz09 (Password: 091232).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Rodrigo Lozano (Gävlen yliopisto) ja kustoksena professori Petri Helo.
Väitöskirja
Obule-Abila, Beatrice (2020) Knowledge management approach for sustainable waste management: Evolving a conceptual framework. Acta Wasaensia 448. Väitöskirja. Vaasan yliopisto
Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-923-5
Lisätiedot
Beatrice Obule-Abila, puh. 044 259 8644, beatrice.obule-abila (at) uwasa.fi
Beatrice Obule-Abila on syntynyt vuonna 1980 Nigeriassa. Hänellä on kandidaatin ja maisterin tutkinnot maatalouden laajentamisesta ja maaseudun kehittämisestä Ibadanin yliopistosta. Hän on työurallaan toiminut muun muassa biodiversiteettihankkeen sosiologina ja fasilitaattorina Nigeriassa. Obule-Abila asuu nykyään Vaasassa.