Väitös: Lääkärit pitävät itseään huonoina johtajina
Ovatko lääkärit huonoja johtajia ja onko johtaminen esimerkiksi sairaaloissa juuri niin sekavaa ja heikkoa, mitä voisi uutisista ja yleisönosastokirjoituksista päätellä? Ainakin lääkärit itse pitävät itseään huonoina johtajina, selviää Anne Kujalan tuoreessa väitöskirjassa.
Hallintotieteiden lisensiaatti Anne Kujala tutki terveys- ja sosiaalialalla työskentelevien esimiesten kykyä johtaa ammattimaisesti omia organisaatioitaan. Kipinä ajankohtaiseen aiheeseen tuli Kujalan omasta käytännön kokemuksesta. Hän on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien HUSLABin henkilöstöpäällikkönä.
– Seurattuani esimiestyötä ja johtamiskäyttäytymistä terveydenhuollossa usean vuoden aikana huomasin lukuisia eroja esimiesten välillä, niin tiedoissa kuin taidoissakin, kuvailee Vaasan yliopistossa väittelevä Kujala.
Kujalan väitöstutkimuksen kohteena olivat esimiesten ammattijohtamisvalmiudet eli koulutuksessa ja käytännössä hankitut johtamistaidot.
Lääkärit uskovat myyttiin
Tutkimuksen mukaan lääkärijohtajat arvioivat itsensä heikommiksi ammattijohtajiksi kuin muut esimiehet.
– Yleisessä mediakeskustelussa lääkäreitä on pidetty huonoina johtajina ja tämän tutkimuksen mukaan he myös itse uskovat tähän myyttiin, kertoo Anne Kujala tutkimuksen tuloksista.
Sen sijaan hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneet esimiehet arvioivat itsensä muita paremmiksi johtajiksi.
Seiskan arvoista johtamista
Vaikka suuri osa lääkäreistä piti itseään huonoina johtajina, niin tämä ei välttämättä todellisuudessa pidä paikkansa.
– Tutkimustulosten perusteella lääketieteen tohtorintutkinnon suorittaneilla esimiehillä oli paremmat ammattijohtamisvalmiudet kuin muilla, sanoo Kujala.
Kouluarvosanoilla mitattuna terveys- ja sosiaalialan esimiehistä ammattijohtamisvalmiudet olivat seiskan arvoisia eli tyydyttävällä tasolla lääketieteen tohtoritutkinnon, hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneilla esimiehillä. Muilla esimiesryhmillä ammattijohtajuus oli kuutosen arvoista eli kohtalaisella tasolla.
Ikäviä johtajuuden piirteitä tuli esiin
Kujala huomasi tutkimuksessa eroja eri esimiesryhmien välillä myös huonossa johtamisessa.
– Hoitohenkilöstön ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden esimiesten joukossa oli eniten niitä esimiehiä, joiden johtamiskäyttäytymiseen kuului eniten autoritääristä eli ennakoimatonta johtamiskäyttäytymistä muihin esimiesryhmiin verrattuna, Kujala sanoo.
Narsistista johtamiskäyttäytymistä oli Kujalan mukaan eniten hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneissa. Heistä noin 30 prosenttia oli sitä mieltä, että omien etujen ajaminen edellyttää työntekijöiden hyväksikäyttämistä.
Kujalan tekemään tutkimukseen osallistui yli neljäsataa opistoasteen, ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun suorittanutta esimiestä. Vuosina 2010–2014 toteutetussa tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin elokuvaperusteista mittaria. Esimiehille näytettiin tauotettu elokuva johtamisesta ja heidän tuli tunnistaa elokuvasta 30 erilaista johtamisvalmiutta.
Hyvä johtaja arvostaa työntekijöitään
Elokuvaperusteinen mittari eli visuaalinen kehyskertomus voi myös jatkossa auttaa määrittämään ammattijohtamisvalmiuksien tasoa.
– Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan parantaa terveys- ja sosiaalialan johtamista kohdennetusti.
Kujalan mukaan hyvä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla tarvitsee esimiehiä, jotka pystyvät säätelemään omaa johtamiskäyttäytymistään. Mikäli omaa johtamiskäyttäytymistään ei tunnista, tulee johtamisestakin huonoa.
– Hyvät ammattijohtamisvalmiudet omaava esimies arvostaa omia työntekijöitään ja hänen johtamansa organisaatio saa myös arvostusta, Kujala toteaa.
Väitöstiedot
HTL Anne Kujalan sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella – murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaalialalla toimivat esimiehet” tarkastetaan perjantaina 25.9.2015 klo 12 alkaen Vaasa-salissa F362A (Fabriikki). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Leena Turkki (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.
Lisätiedot: Anne Kujala, puh. 050 427 0944, s-posti: etunimi.sukunimi@hus.fi
Mitä mieltä olit jutusta?