Väitös: Liiketoimintapäätöksen hyvyys riippuu päätösprosessin asianmukaisuudesta, ei ...
Marika Salo muodostaa talousoikeuden alan väitöskirjassaan hyvän liiketoimintapäätöksen kriteerit. Ne määrittävät johdon vahingonkorvausvastuun syntymistä päätöksenteossa ja toimivat päätöksentekijöiden apuna asianmukaisen päätösprosessin toteuttamisessa.
– Yrityksen menestys on seurausta onnistuneesta päätöksenteosta. Päätöksenteon taustalla on voitontuottamisen tavoite. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa riskinottoa. Toisinaan päätökset epäonnistuvat, jolloin yhtiölle aiheutuu tappiota ja johdolle saattaa syntyä vahingonkorvausvastuu. Päätöksenteon tuottamaan lopputulokseen vaikuttavat osin ennakoimattomatkin seikat. Vahingonkorvausvastuun ja päätöksen asianmukaisuuden arviointia ei voidakaan ratkaista päätöksen lopputuloksen perusteella. Keskeistä on sen sijaan se, miten päätös tehtiin, Salo kertoo.
Päätöksenteko ja riskinotto vahingonkorvausvastuusta vapaata
Tutkimuksessa määriteltyjen päätösprosessin kriteerien puitteissa päätöksenteko ja riskinotto on vahingonkorvausvastuusta vapaata. Prosessin tuloksena syntyy hyvä liiketoimintapäätös.
Liiketoimintapäätöksen arviointivälineitä on löydettävissä osakeyhtiöoikeuden sisältä. Keskeisin niistä on yhtiöoikeudellinen periaate, business judgment rule.
– Sen mukaan johto ei joudu tappiollisestakaan päätöksestä vahingonkorvausvastuuseen, mikäli päätösprosessi on ollut asianmukainen. Tällöin päätöstä varten on täytynyt mm. hankkia riittävästi informaatiota, tehdä sen perusteella liiketaloudellisesti perusteltu päätös, eivätkä päätöksentekoon saa vaikuttaa johdon intressiristiriidat.
Päätösprosessin kannalta merkityksellisiä ovat myös muut yhtiöoikeudelliset periaatteet, kuten johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus. Niiden sisältö on kuitenkin osakeyhtiölaissa määritelty hyvin yleisluontoisella tasolla. Tutkimuksessa selvennetään niiden merkitystä liiketoiminnallisessa päätöksenteossa.
Tilannetekijät määrittävät johdon velvollisuuksia
Päätösprosessin arviointi on pitkälti tilannekohtaista. Toisinaan tehdyt päätökset ovat hyvin merkittäviä ja riskipitoisia, toisinaan taas rutiiniluontoisia ja vähemmän merkittäviä. Päätöksenteon tilannekohtaista arviointia varten tutkimuksessa on muodostettu tilannetekijät. Ne määrittävät johdon velvollisuuksien sisältöä ja vahvuutta erityyppisissä päätöstilanteissa. Tilannetekijät on tutkimuksessa jaettu neljään luokkaan; päätöskohtaisiin, päätöksentekijäkohtaisiin, yhtiökohtaisiin ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin.
– Mikäli päätökseen liittyy merkittäviä riskejä, huolellisuusvelvollisuus korostuu. Vastaavasti päätöksentekijällä oleva erityisasiantuntemus voi merkitä, että häneltä edellytetään suurempaa huolellisuutta. Yhtiön taloudellinen tilanne vaikuttaa päätöksentekomahdollisuuksien lisäksi esimerkiksi hyväksyttävän riskinoton tasoon. Siihen voivat vaikuttaa myös toimialalla vakiintuneet käytännöt, Salo havainnollistaa tilannetekijöiden merkitystä.
Liiketoimintapäätös on sekä taloudellinen että oikeudellinen ilmiö. Tutkimuksessa hyödynnetäänkin yhtiöoikeuden lisäksi liiketaloustiedettä. Välineet esimerkiksi hyväksyttävän tuoton ja riskin suhteen arviointiin löytyvät ennen kaikkea liiketaloustieteen puolelta.
Liiketoimintapäätöstä määrittävien yhtiöoikeudellisten periaatteiden ja liiketaloustieteellisten kriteerien keskeinen sisältö on kansainvälisesti samantyyppinen eri puolilla maailmaa. Väitöskirjassa hyödynnetäänkin runsaasti myös kansainvälistä materiaalia.
Väitöstiedot
KTL Marika Salon talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Hyvä liiketoimintapäätös ja johdon vastuu” tarkastetaan keskiviikkona 13.5.2015 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jukka Mähönen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Annola.
Mitä mieltä olit jutusta?