Väitös: Miten menestyä digimurroksessa? – yhdistä ekosysteemit ja älykäs erikoistuminen

– Valtavat datamäärät, nopeita tiedonsiirtoverkkoja hyödyntävät uudet teknologiat ja innovaatiot muuttavat tulevaisuuttamme. Mitkään hallinnolliset päätökset eivät tässä auta, vaan kilpailukyvyn luomiseen digimurroksessa tarvitaan alueen yritysten, yhteisöjen ja korkeakoulujen muodostamia ekosysteemejä, sanoo 9. joulukuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Ruohomaa.

Ruohomaa hahmotteleekin tuotantotalouden väitöskirjassaan kompleksisen muutoksen hallintaa eri toimijoiden yhteistyön prosessina, jossa kaikilla on roolinsa.

– Ekosysteemisessä kehittämisessä kaikilta toimijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista sovittuun yhteiseen suuntaan. Tarvitaan visio sekä riittävästi resursseja, jotka tulisi kohdentaa älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.

Älykäs erikoistumisen strategiassa alueet tunnistavat ja valitsevat omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan.

Väitöskirjan tulosten mukaan muutokseen tarvitaan myös jotain uutta ja innovatiivista, jota kukaan yksinään ei olisi pystynyt saavuttamaan. Eri toimialoista kerättyä dataa voidaan yhdistellä, ja näin pystytään suunnittelemaan innovatiivisia palveluita ja tuotteita, jotka tukevat kestävän yhteiskunnan kehittymistä.

Muutos on Ruohomaan mukaan onnistunut vasta silloin, kun se on toteutettu ja hyväksi havaittu.

Julkinen sektori eli esimerkiksi kaupungit ovat avainasemassa, kun ekosysteemille luodaan pitkän tähtäimen strategiaa ja tiekarttaa. Kaupungit ja kunnat ovat alueensa suuria toimijoita. Ne voivat oman toimintansa kautta vaikuttaa liiketoimintaympäristön kehittymiseen: esimerkiksi avaamalla dataansa avoimeksi dataksi tai asettautumalla kokeilu- ja pilotointiympäristöksi.

Kokeiluja aidoissa kaupunkiympäristöissä

Ruohomaan väitöstutkimus keskittyy etenkin Hämeen alueeseen ja Hämeen kasvukäytävään, mutta sitä voidaan soveltaa myös muilla alueilla. Esimerkiksi kaupunkipyöräjärjestelmän pilotointi toteutettiin reaalimaailmassa eli aidossa kaupunkiympäristössä. Tätä kautta saatiin ideoita ja havaittiin asioita, joita ei muutoin olisi huomattu. Toisaalta kaupunkipyöräjärjestelmät tuottavat jo itsessään arvokasta dataa, jota voidaan yhdistellä esimerkiksi avoimeen dataan kuten säätilaan tai liikenteen aikatauluihin. Näin syntyy uutta ymmärrystä liikkumisen luonteesta ja kehittämistarpeista.

– Kaupunkipyörien datan jakaminen ja hyödyntäminen saattaa tuntua varsin mitättömältä. Mutta jos esimerkiksi kaupungit Suomen kasvukäytävällä sopivat yhteiset periaatteet kaupunkipyöristä, ja kerättyä dataa hyödynnetään ja jaetaan, niin julkisen ja vähähiilisen liikkumisen kehittäminen tulee mahdolliseksi aivan uudessa laajuudessa, sanoo Ruohomaa.

Ruohomaan mukaan tämä ei vaadi lisäinvestointeja, vaan ainoastaan, että kaupunkipyöräjärjestelmähankintojen tarjouspyynnöissä määritellään dataan liittyvät kysymykset ja käyttö yhdessä.

Murros vaatii uutta ajattelua

Neljäs teollisuuden vallankumous muuttaa liiketoimintamalleja ja kilpailua. Ruohomaa muistuttaa, että se antaa uusia mahdollisuuksia myös maailman niin sanottujen ”pirullisten ongelmien” ratkaisuun, kuten esimerkiksi ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen.

– Suurin vaara ei muutoksessa ei ole muutos itsessään, vaan että siihen vastataan perinteisellä ajattelulla, sanoo Ruohomaa.

Väitöstilaisuus

DI Heikki Ruohomaan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Ecosystem-based development in the transition of fourth industrial revolution” tarkastetaan keskiviikkona 9.12.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64859921797
Meeting ID: 648 5992 1797

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Juha Kostiainen (YIT Corporation) ja kustoksena professori Jussi Kantola. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja

Ruohomaa, Heikki (2020) Ecosystem-based development in the transition of fourth industrial revolution. Acta Wasaensia 452. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Väitöskirjan pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-931-0

Lisätiedot

Heikki Ruohomaa, puhelin 040 580 0286, sähköposti heikki.ruohomaa (@) hamk.fi

Heikki Ruohomaa on syntynyt Alastarossa ja asuu nykyisin Akaalla. Hän valmistui Tampereen teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 1987 ja suoritti MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1993.

Heikki Ruohomaa on työskennellyt pitkään Hämeen ammattikorkeakoulussa muun muassa lehtorina, koulutusohjelmajohtajana, yksikönjohtajana ja aluejohtajana. Hän työskentelee tällä hetkellä Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Smart -tutkimusyksikössä tutkimuspäällikkönä.

Kuva: Josefiina Ruohomaa