Väitös: Miten synergia syntyy? – tutkija kehitti uuden tutkimusalustan synergiatutkimukseen

Monelle sana synergia on tuttu talouslehtien otsikoista – esimerkiksi yrityskaupassa haetaan synergiaa – mikä usein tarkoittaa taloudellisia hyötyjä.

– Synergian luomisella ja hyödyntämisellä on vuosikymmenien perinteet työelämässä. Johtamisessa ja päätöksenteossa on luotu erilaisia laskenta- ja arviointimenetelmiä tämän tueksi. Akateemisessa tutkimuksessa synergia-aihepiiri on kuitenkin jäänyt merkittävästi jälkeen käytännön saavutuksista, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina tuotantotalouden alalta väittelevä Simo Keskinen.

Uusi määritelmä, työkalu ja ryhmittely

Synergia on Keskisen mukaan aihepiirinä tavattoman laaja ja moninainen, mikä edellyttää myös tieteidenvälistä ajattelutapaa. Hän antoi tutkimuksessaan synergialle uuden määritelmän ja kehitti tutkimukselliseksi perustaksi katsottavan alustan synergian tutkimiseen.

– Määrittelin tutkimuksessani synergian ilmiöryhmäksi, jonka tuloksia ovat erilaiset synergiahyödyt ja lisäarvot. Loin tutkimuksen perustyökaluksi niin kutsutun dimensiointimenetelmän. Menetelmää voidaan näkökulmasta riippuen pitää muun muassa yhtenä timanttimalleista, paradigmana, viitekehyksenä, syväluotausmenetelmänä tai laajennettuna kausaliteettimallina, Keskinen kertoo.

Synergian tutkimusalustaan sisältyvät myös tieto-opilliset ja ontologiset kuvaukset sekä hahmottelu synergiatutkimuksen johtamismalliksi. Myös tutkimusalusta itsessään rakentui synergiseksi kokonaisuudeksi. Siihenkin pätee Keskisen mukaan kaikkein yleisin luonnehdinta synergiasta: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Väitöstutkimuksessa kehitetty dimensiointimenetelmä vastaa neljään eri kysymykseen: Mitkä syyt saavat aikaan synergian, mitkä ovat sen tulokset, mitä tapahtuu synergiailmiöiden syntyessä ja mikä on synergian konteksti eli millaisissa olosuhteissa synergiaa syntyy ja mikä on varsinainen synergialähde?

Keskinen kartoitti tutkimuksessaan myös kuusi yleisintä synergiatyyppiryhmää luontaisesta synergiasta ja yhden perussyyn synergiailmiöistä aina systeemeihin liittyviin synergioihin ja monisynergioihin asti. Tutkimuskenttänä synergiatyypeissä olivat energia-ala ja teolliset yritykset.

– On ollut haastava työ ryhmitellä erilaisia tapauksia. Visaisimpia kysymyksiä tutkimuksessa ovat olleet kompleksisten synergiatapausten käsittely, kyseisten tapausten ryhmittely johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sekä monisynergiset tapaukset.

Energiaklusterin historiasta synergiatutkimukseen

Keskinen aloitti väitöstutkimuksensa vuonna 2012 painottuen aluksi Vaasan energiaklusteriin ja sen synergiapotentiaaliin. Iso osa Keskisen väitöskirjaa sisältääkin mielenkiintoista Vaasan energiaklusterin historiaa yritystarinoineen.  Tutkimuksen edetessä synergian syntymekanismit ja tutkimusmenetelmät saivat kuitenkin väitöskirjassa tärkeimmän roolin.

Paikallisen energiaklusterin synergiapotentiaalissa tärkeitä ovat teollisten toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä suhteet muihin alueen toimijoihin. Yhteistyön kiinteys, aktiivisuus ja ennakoivuus ovat merkittäviä tekijöitä. Keskisen mukaan erityisen tärkeä klusterin synergialle on pitkällä aikavälillä syntynyt kulttuuripohja, jonka merkittävimpiä piirteitä ovat yhdistävyys ja jatkuvuus.

– Suurin yhteinen tekijä synergian tuottamisessa ja hyödyntämisessä on kulttuuristen tekijöiden vaaliminen, koska ne ovat keskeisen tärkeitä niin yrityksissä, paikallisessa yhteistyössä kun koko toimialalla, Keskinen muistuttaa.

Kulttuuriset tekijät tarkoittavat Vaasan energiaklusterissa esimerkiksi kunniakasta historiaa, pitkäaikaisia perinteitä ja paikallisia erityispiirteitä kuten vaikkapa monikielisyyttä, monikulttuurisuutta ja omaleimaisuutta.

Muita synergian lähteitä Vaasan energiaklusterissa ovat olleet esimerkiksi Vaasan kaupungin laajentunut osallistuminen energiaklusterin kehittämiseen, yhteiset tukiorganisaatiot, yhteiset strategiat sekä tutkimus- ja kehitysohjelmat, paikallisten koulutuksen ja tutkimuksen yksiköiden suuntaaminen alueen tarpeiden pohjalta, kasvusopimus, yhteiset ekosysteemit ja infrapalvelut sekä monet muut tekijät.

– Paikallisen ja alueellisen tason teollisuuden kehittämisessä yhteisymmärryksellä, yhteishengellä ja yhteisillä ponnistuksilla on ratkaiseva merkitys. Pysyvä ja vahvistuva rooli on myös erilaisilla yhteisillä tukitoimilla kuten viestinnällä. Nyt jo vakiintunut ja sisällöltään yhä laajeneva  energiaviikko on lisännyt huomattavasti Vaasan alueen kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta.  Vaasan energiaklusterin saavuttama elinvoima ja näkyvyys erityisesti 2010-luvulla on ollut ilahduttava kokemus, sanoo Simo Keskinen.

Lisätiedot

Simo Keskinen, puh. 044 546 0053, slkeskinen(ät)gmail.com

Keskinen, Simo (2017) Synergiailmiöiden tutkimuksellinen perusta – tutkimuskenttänä energia-ala ja teolliset yritykset. Acta Wasaensia 388, University of Vaasa

Väitöskirjan pdf
Väitöskirjan tilaukset

Simo Keskinen on syntynyt vuonna 1946 Lapualla. Hän valmistui ylioppilaaksi Lapuan yhteislyseosta vuonna 1965. Hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon Oulun yliopistossa 1971 ja kauppatieteen lisensiaatin tutkinnon Vaasan yliopistossa vuonna 2005.

Keskisellä on takanaan pitkä ura, jonka aikana hän on työskennellyt muun muassa Oulun yliopistossa, Oulun teknillisessä oppilaitoksessa, Salorassa, Vaasan teknillisessä oppilaitoksessa, JOT Automationissa sekä Vaasan yliopiston tuotantotalouden yksikössä. Keskinen toimi yrittäjänä vuosina 2002–2008, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle ja keskittyi väitöskirjatutkimukseen Vaasan yliopistossa. Keskinen asuu nykyään Kirkkonummella.

Väitöstilaisuus

KTL Simo Keskisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Synergiailmiöiden tutkimuksellinen perusta – tutkimuskenttänä energia-ala ja teolliset yritykset” tarkastetaan perjantaina 27.10.2017 klo 12 alkaen auditorio Nississä (Tritonia, Vaasan yliopisto).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Tapio Katko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Erkki Antila (Vaasan yliopisto).