Väitös: Muotoilusta vauhtia yrityksen innovointiin

Lisäksi muotoilua käyttävät yritykset luovat lähes kahdeksan prosenttia todennäköisemmin uutuuden maailmanmarkkinoille kuin muut yritykset.

Eklund on tarkastellut väitöskirjassaan, kuinka muotoilun ja muotoiluajattelun (design thinking) käyttäminen vaikuttaa innovaatioprosessiin. Hän on myös tutkinut, kuinka aineeton pääoma ja innovaatiokyvykkyys ennustavat yritysten nopeaa kasvua.

Tutkimuksessa käytettiin tanskalaista innovaatiokyselyä, jossa oli tarkkoja kysymyksiä muotoilun käyttämisestä osana innovaatioprosessia vuosina 2010 ja 2012. Väitöskirja osoittaa, että muotoilu ja muotoiluajattelu tukevat niin tuote- kuin prosessi-innovaatioita.

– Usein erehdytään ajattelemaan, että muotoilu on vain pintakoristetta uuden keksinnön päällä. Tämä ei kuitenkaan aina ole koko kuva. Muotoilu voi myös innoittaa innovaatioita ja ratkaista käytettävyysongelmia, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 30. elokuuta väittelevä Eklund.

Eklund on havainnollistanut väitöskirjassaan muotoilun ajoitusta ja voimakkuutta innovaatioprosessissa muotoiluskaalalla (design scale). Skaalan ensimmäinen taso on shaping eli muotoileminen. Tällöin muotoilu on otettu mukaan vasta loppuvaiheessa innovaatioprosessia. Keskimmäinen taso on integroitu muotoilu (integrated design), jolloin muotoilu on jo olennainen osa normaalia innovaatioprosessia. Kolmannella tasolla (central design) muotoilu ja muotoiluajattelu ovat aivan yrityksen ja sen strategian ytimessä.

Tutkimustulosten mukaan muotoilu missä tahansa innovaatioprosessin vaiheessa tukee yrityksen innovatiivisuutta.

Työpaikkoja innovaatiokyvykkyydestä

Innovaatiokyvykkyys on yhä tärkeämpi osa kasvua ja kilpailukykyä. Eklund osoittaa tutkimuksessaan, että markkinointi- ja johtamisosaaminen eli organisaatiopääoma ennustaa yrityksen nopeaa kasvua – ja siten uusien työpaikkojen luomista.  Myös ICT-pääoma ennustaa yrityksen nopeaa kasvua.

Nopean kasvun yritykset luovat eniten uusia työpaikkoja taloudessa. Ne tukevat siten sekä työllisyyttä että hyvinvointivaltion rahoitusta. Lisäksi nopeasti kasvaneissa yrityksissä kasvu usein jatkuu nopeana myös tulevina vuosina. Siksi näiden yritysten tunnistaminen on tärkeää niin yhteiskunnalle kuin sijoittajillekin.

Carita Eklund osoittaa tanskalaisella aineistolla, että yrityksen aineeton pääoma ennustaa, tuleeko siitä korkean kasvun yritys. Aineisto kattaa vuodet 2005–2013.

– Eri aineettoman pääoman erillä on erilainen vaikutus nopean kasvun todennäköisyyteen eri suhdanteissa, mutta organisaatiopääoman, eli johtamisen ja markkinoinnin, vaikutus säilyy läpi finanssikriisien.  Talouden normaalioloissa myös muotoilijoiden osuus työntekijöistä ennustaa yrityksen nopeaa kasvua, toteaa Eklund.

Lisätiedot

Carita Eklund, puh. +45 27 52 0007, ceklund(at)ps.au.dk
(Väittelijä on tavoitettavissa Vaasassa väitösviikolla)

Eklund, Carita (2019). Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge : Innovative Growth in the 21st Century. Acta Wasaensia 426. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-873-3

Väittelijän tiedot

Carita Eklund on kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin matematiikkalukiosta vuonna 2010. Hän valmistui kauppatieteen maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2013, jonka jälkeen hän aloitti tohtoriopinnot. Hän vieraili opintojensa aikana Mainzin yliopistossa, Stanfordin yliopistossa ja Aarhusin yliopissa. Nykyään Eklund työskentelee tutkijana tanskalaisessa Aarhusin yliopistossa.

Väitöstilaisuus

KTM Carita Eklundin taloustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus “Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge: Innovative Growth in the 21 Century” tarkastetaan perjantaina 30.8.2019 klo 12 Vaasan yliopiston päärakennuksen (Tervahovi) Kurtén-salissa C203.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, VTT Tuomas Takalo (Suomen Pankki) ja kustoksena professori Hannu Piekkola. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.