Väitös: Narsistiset esimiehet voidaan kokea hyvinä johtajina

Peltokankaan väitöskirjatutkimus tuo psykologista näkemystä johtamisen tutkimukseen, koska myös esimiehet voivat käyttäytyä epäjohdonmukaisesti, heillä voi olla persoonallisuuden häiriöitä ja monet alitajuiset motiivit voivat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Peltokangas huomauttaa, että on eri asia kuvailla käyttäytymistä kuin selittää tai ennustaa sitä.

– Tästä syystä olisi tärkeää huomioida myös sisäistä mielen toimintaa, persoonallisuutta ja puolustuskeinoja, eikä keskittyä pelkästään hyvin helposti ulkoapäin havaittaviin piirteisiin, kuten ulospäin suuntautuneisuuteen, hän sanoo.

Työsuoriutumista voidaan ennustaa

Esimiesten työsuoriutumista voidaan ennustaa, mikäli arvioinnissa käytetään laadukkaita ja monipuolisia menetelmiä. Peltokankaan mukaan henkilöarviointeihin panostamalla yritykset säästyisivät monilta murheilta.

Ennustamisessa on kuitenkin huomioitava, että esimiehen suoriutumista ja persoonallisuutta verrataan aina suhteessa ympäristöönsä. Erilaisissa organisaatioissa ja työtehtävissä on erilaisia vaatimuksia ja haasteita ja siksi esimiehen käytössä olevia voimavaroja olisi aina verrattava suhteessa työtehtävään.

Aineistoa psykologisilla persoonallisuustesteillä

Peltokangas on hyödyntänyt väitöskirjan aineiston keruussa erilaisia persoonallisuustestejä. Tutkimuksessa hyödynnettiin päämenetelminä Petteri Niitamon kehittämää työpersoonallisuusinventaaria, Work Personality Inventory, WOPI, ja lähes sata vuotta vanhan Rorschachin musteläiskätestin nykyaikaista tulkintamenetelmää, Rorschach Comprehensive Systemiä (RCS).

Tutkimuksessa oli yhteensä mukana 96 esimiestä ja 203 heidän alaistaan.

Kulkevatko narsistisuus ja esimies käsikädessä?

Mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa lähestulkoon kaikkia esimiehiä haukutaan surutta narsisteiksi. Aivan näin yleistä narsistisuus ei kuitenkaan ole, vaikka tämänkin tutkimuksen mukaan esimiesten joukossa on keskimääräistä enemmän narsistisia piirteitä omaavia henkilöitä.

Tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että narsistisia piirteitä omaavat esimiehet saivat alaisiltaan hyviä arviointeja esimiestaidoista. Kun asiaa tutkittiin syvällisemmin, niin havaittiin, että mitä enemmän narsistisia piirteitä esimies omasi, sitä vähemmän aikaa hän oli nykyisessä tehtävässään toiminut.

– Tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siis siltä, että narsistiset esimiehet osaavat luoda hyvän ensivaikutelman ja vaihtavat ehkäpä muihin tehtäviin ennen kuin ensivaikutelma on kokonaan haihtunut, Peltokangas sanoo.

Erityisen mielenkiintoista työuupumuksen näkökulmasta oli havainto siitä, että narsistisia piirteitä omaavat esimiehet eivät näytä kokevan minkäänlaisia jaksamisongelmia. Toisaalta hyvin luovat ja idearikkaat esimiehet näyttivät olevan alttiimpia kokemaan työuupumuksen oireita.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti aina rekrytoinneista esimiesvalmennuksiin ja coaching-prosesseihin. Peltokangas kuitenkin huomauttaa, että henkilöarvioinneissa on aina muistettava monimenetelmällisyyden periaate ja painotettava perusteellista haastattelua.

Lisätiedot

Hanna Peltokangas, p. 040 571 9115, sähköposti: hanna.peltokangas(at)anvianet.fi

Peltokangas, Hanna (2016). Leadership, Personality and Performance. Acta Wasiensia 351.

Väitöskirjan tilaukset ja pdf

Väitöstiedot

PsM, KTM Hanna Peltokankaan johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus Leadership, Personality and Performance tarkastetaan perjantaina 1.7.2016 klo 12 Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi) Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritus professori Asko Miettinen (Tampereen teknillisestä yliopistosta) ja kustoksena KTT, dosentti Tiina Brandt.