Väitös: Piensijoittajien Google-hauilla on yhteys tuleviin osakemarkkinatuottoihin
Google-haut voivat olla hyvä mittari sijoittajien markkinatunnelmalle ja sitä kautta ennustaa myös markkinoiden kehitystä. KTM Antti Klemolan väitöstutkimuksessa onkin havaittu, että piensijoittajien Google-hauilla on yhteys tuleviin osakemarkkinatuottoihin.
– Jos esimerkiksi kurssilaskuun liittyvät haut lisääntyvät Googlessa, ennustaa se negatiivisia osakemarkkinatuottoja seuraavalle viikolle, sanoo torstaina 21. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Klemola.
Kannattaa siis varoa, jos Google-hauissa yhtäkkiä yleistyy vaikkapa laskumarkkinaa kuvaava sana ”bear market” (karhumarkkina).
Sen sijaan markkinanousuun liittyvällä tiedonhaulla ei tutkimuksessa havaittu yhtä vahvaa yhteyttä tulevan viikon osakemarkkinatuottoihin kuin markkinalaskuun liittyvällä haulla.
Voidaan olettaa, että sijoittajat huomaavat herkemmin markkinalaskuun liittyvät uutiset mediassa tai yleisessä keskustelussa kuin positiiviset uutiset markkinoista. Sitä kautta sijoittajat päätyvät myös herkemmin tekemään Google-hakuja liittyen markkinoiden negatiiviseen kehitykseen. Tähän tiedonhakuun perustuen he päätyvät sitten muodostamaan sijoittajasentimenttinsä eli näkemyksensä markkinoiden tulevasta kehityksestä.
Mitä pienempi yhtiö, sen isompi ”Google-vaikutus”
Mitä enemmän osakkeen hinnoitteluun sisältyy epävarmuutta, sitä enemmän muutokset sijoittajien Google-hakumäärissä pääsevät vaikuttamaan näiden osakkeiden tuleviin tuottoihin. Klemolan tutkimuksen mukaan tästä syystä esimerkiksi pienet yhtiöt ja arvoyhtiöt ovat erityisen herkkiä muutoksille markkinalaskuun tai -nousuun liittyvissä Google-hauissa.
Perinteisempi rahoitusteoria olettaa, että sijoittajat tekevät ainoastaan laskelmoituja ja hyvin harkittuja sijoituspäätöksiä, eli toimivat rationaalisesti. Käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria taas olettaa, että ainakin osa sijoittajista antaa tunteidensa vaikuttaa sijoituspäätöksiinsä, eli toimivan epärationaalisesti.
– Yleisesti piensijoittajia voidaan pitää esimerkkinä epärationaalisesti käyttäytyvistä sijoittajista. Jos rationaalisesti toimivat sijoittajat eivät halua tai pysty täysin vastaamaan epärationaalisesti käyttäytyvien sijoittajien kaupankäyntiin osakemarkkinoilla, pääsevät epärationaalisesti käyttäytyvät sijoittajat vaikuttamaan osakkeiden hintoihin. Tällöin osakkeen hinta pääsee irtoamaan sen todellisesta faktoihin pohjautuvasta arvosta, ja on mahdollisuus jopa hinnoittelukuplan syntymiseen, kertoo Klemola.
Moderni vaihtoehto perinteisille sentimenttimittareille
Klemolan mukaan Google-hakuja hyödyntämällä voidaan mitata piensijoittajien markkinatunnelmaa ja -odotuksia vaihtoehtoisella ja nykyaikaisella tavalla. Google-hakuihin pohjautuvalla sentimenttimittarilla on myös muita etuja verrattuna perinteisimpiin sentimenttimittareihin.
– Monet nykyiset sentimenttimittarit pohjautuvat markkinahinnoista johdettuun informaatioon, kuten sijoittajien pelkokertoimena tunnettu VIX, joka mittaa optiohintojen avulla sijoittajien odotuksia tulevasta markkinavolatiliteetista. Haasteena tällaisissa sentimenttimittareissa on se, että niihin voivat vaikuttaa monet muut taloudelliset tekijät. Ne eivät siten täysin heijasta pelkästään sijoittajien sentimenttiä, sanoo Klemola.
Sijoittajien sentimenttiä voidaan Klemolan mukaan mitata suoraan myös erilaisten kyselyiden avulla.
– Näiden ongelmana on se, että niitä suoritetaan tarpeisiin nähden mahdollisesti liian harvoin, esimerkiksi ainoastaan kerran viikossa tai kuukaudessa. Lisäksi ihmiset eivät välttämättä aina vastaa totuudenmukaisesti kyselyissä. Sen sijaan Google-haut kertovat paremmin ihmisten todellisista tarkoitusperistä.
Ihmiset eivät esimerkiksi aina kerro etsivänsä uutta työtä, mutta kuitenkin aktiivisesti googlettavat avoimia työpaikkoja. Toinen hyvä esimerkki Google-hakujen hyödyntämisestä on se, että ihmiset todennäköisesti ryhtyvät googlettamaan tietoa työttömyysetuuksien hakemisesta, jos tietävät jäävänsä työttömäksi, mikä näkyy välittömästi kasvaneina hakumäärinä. Viralliset työttömyystilastot taas päivittyvät viiveellä.
Suomessa Google-haut liian vähäisiä markkinatunnelman arvioimiseen
Klemolan tutkimuksessa on analysoitu Google-hakujen paljastaman sijoittajasentimentin yhteyttä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuleviin tuottoihin. Toistaiseksi tarvittavien Google-hakujen määrä on ollut Suomessa liian pieni, jotta vastaavanlainen tutkimus olisi kyetty suorittamaan Suomen osakemarkkinoilla luotettavasti.
Klemola on tutkinut väitöskirjassaan lisäksi myös sähköjohdannaisten hinnoittelua Pohjoismaisessa sähköpörssissä. Tutkimuksessa havaittiin, että optioiden hinnoittelussa esiintyy kausivaihtelua. Optioiden kausittainen yli- tai alihinnoittelu voi viitata siihen, että markkinaosapuolet kärsivät mahdollisesti liiallisesta itsevarmuudesta ja luottavat liiaksi omiin ennustuksiinsa.
Väitöstilaisuus
KTM Antti Klemolan laskentatoimen ja rahoituksen alaan kuuluva väitöstutkimus “ Essays on irrational investors’ behavioral biases and pricing efficiency ” tarkastetaan torstaina 21.11.2019 klo 12 Tritonian Nissi-auditoriossa (Vaasan yliopisto).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Eero Pätäri (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Nikkinen. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väittelijän tiedot
Antti Klemola on syntynyt vuonna 1984 Ullavalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi Toholammin lukiosta. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2010 Vaasan yliopistosta. Klemola on toiminut tohtorikoulutettavana, apurahatutkijana ja yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa. Elokuun 2019 alusta lähtien hän on työskennellyt rahoitusanalyytikkona Työllisyysrahastossa.
Lisätiedot
Antti Klemola, puh: 044 345 6544, sähköposti: antti.klemola(a)uwasa.fi
Klemola, Antti (2019) Essays on irrational investors’ behavioral biases and pricing efficiency. Acta Wasaensia 432, väitöskirja, Vaasan yliopisto.
Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-886-3
Mitä mieltä olit jutusta?