Väitös: Sukupuoli ja koulutus vaikuttavat kulttuuri- ja urheilutapahtumien kysyntään
Kauppatieteen lisensiaatti Seppo Suomisen taloustieteen alan väitöskirjassa tarkastellaan eri kulttuuri- ja urheilutapahtumien kysyntää selittäviä tekijöitä ja niiden välisiä suhteita.
Suominen analysoi korkeakulttuurin, kuten taidenäyttelyn, teatterin ja oopperan sekä urheilutapahtumien ja elokuvien katsojaprofiileja. Analyysit paljastavat huomattavia eroja korkeakulttuurin ja urheilutapahtumien katsojaprofiileissa.
Huollettavien lasten lukumäärä, siviilisääty, asuinpaikka ja joissakin tapauksissa myös puolison koulutus vaikuttavat kulttuuritapahtumien kysyntään.
– Sukupuolen ja henkilön oman koulutuksen vaikutukset ovat huomattavat, sillä naiset suosivat korkeakulttuuria kun miehet puolestaan kansoittavat urheilukatsomon. Korkeasti koulutetut käyvät teatterissa ja vastaavasti vähemmän koulutetut nähdään urheilukatsomossa.
– Toisaalta myös mitä enemmän alle kouluikäisiä lapsia on, sitä vähemmän kulttuuritapahtumiin osallistutaan, Suominen selittää.
Näiden lisäksi kulttuuritapahtuman kysynnässä keskeistä on myös maantieteellinen etäisyys kulttuurilaitokseen.
Tulojen kasvu aktivoi kuluttajia käymään aktiivisemmin mainituissa kulttuuritapahtumissa. Jääkiekon osalta tulojousto on negatiivinen ja muutoin tulojousto on positiivinen. Suomisen tutkimus ottaa huomioon kotitalouden tulojen vaikutuksen, mitä ei ole kansainvälisessä tutkimuksessa saatu hyvin todettua.
Yhteiskunta tukee taloudellisesti sekä urheilu- että kulttuuritapahtumia. Tuki ei kohdistu tasapuolisesti ja tulosten perusteella olisi syytä vakavasti pohtia syrjivän taloudellisen tuen rakenteellista uudistamista.
Kriitikoiden arvioilla merkitystä elokuvien kysyntään
Suominen tarkasteli myös elokuvien ja jääkiekko-otteluiden kysyntää. Tavallisesti elokuvien kysyntään vaikuttavat elokuvalipun hinta, elokuvien tarjonta eli valkokankaiden lukumäärä, ensi-ilta viikonlopusta kertyneiden viikkojen lukumäärä sekä elokuvien kokonaistarjonta. Kriitikoiden julkaistuilla arvoilla, kuten myös katsojien omaehtoisella mielipiteiden jakamisella, on vaikutusta elokuvien kysyntään.
– Tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi siten, että ”huonolaatuisten” elokuvien tarjonnan eli valkokankaiden lukumäärän tulisi olla mahdollisimman suuri aloitusviikonloppuna, kertoo Suominen.
Mitä huonompi joukkue, sitä huonompi kysyntä
Suomisen tutkimuksen mukaan jääkiekko-otteluiden katsojamääriin vaikuttavat joukkueen menestys, katsojien tulotaso ja pääsylipun hinta. Joukkueen huono menestys ja odotettavissa oleva tasainen peli vaikuttavat negatiivisesti kysyntään.
– Nykyisin jääkiekko-otteluiden hinta asetetaan etukäteen jo syksyllä, mutta tulosten mukaan seurojen tulisi käyttää dynaamista hinnoittelua, Suominen kehottaa.
Suominen tarkastelee elokuvissa käyntiä vuoden 2003 paneeliaineistolla. Tutkimuskohteena on vuoden 2003 kunkin viikon elokuvateattereissa 20 eniten katsojia saanutta elokuvaa Suomessa. Jääkiekko-otteluiden osalta tutkimuksen kohteena ovat jääkiekon miesten ylimmän sarjatason otteluiden katsojamäärä runkosarjassa kaudella 2007–2008.
Väitöstiedot
KTL Seppo Suomisen taloustieteen alan väitöskirjan "Essays on the Demand for Cultural Performance" tarkastustilaisuus on 13.11.2013 klo 10 Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii professori Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta.
Mitä mieltä olit jutusta?