Väitös: Taloussanomalehtien pääkirjoituksissa kiitetään ja moititaan lukijayhteisön ...
Taloussanomalehtien pääkirjoituksissa sekä kiitetään että moititaan enimmäkseen asioita eikä ihmisiä. Silloin kun ihmisiä moititaan, he ovat poliitikkoja. Talouden toimijoita taas voi moittia vain, jos he ovat tehneet jotain erityisen tuomittavaa. Kiitosten ja moitteiden taustalla vaikuttavat lehden ja toimittajien arvot, jotka rajoittavat kirjoitettaessa tehtäviä valintoja. Ne taas myötäilevät oletettujen lukijoiden mielipiteitä.
Taloussanomalehtien arvostukset tuodaan pääkirjoituksissa usein kielellisesti selkeästi esille. Heli Katajamäen väitöstutkimus osoittaa, että Kauppalehden ja Taloussanomien pääkirjoituksissa käytetään paljon sanoja, joilla kuvataan kohteita joko hyvinä tai huonoina. Siten tällaiset kuvaukset pohjautuvat aina arvoihin.
Arvottamisen kohteena ovat yleensä asiat, mutta toisinaan myös ihmiset. Tutkimus tuo esille, miten ihmisten arvottaminen ei pääkirjoituksissa ole kovin yleistä. Mikäli ihmisten arvottamista esiintyy, arvottaminen kohdentuu lähinnä poliitikkoihin. Harvinaisinta on talouden toimijoiden negatiivinen arvottaminen.
– Mikäli talouselämässä on tapahtunut jotain, joka on selkeästi tuomittavaa, myös talouden maailman toimijoita voidaan moittia. Tällainen tapahtuma oli esimerkiksi Volkswagenin autojen päästöhuijaukset, joihin pääkirjoituksissa otettiin kantaa, Vaasan yliopistossa väittelevä Heli Katajamäki toteaa.
– Kiinnostavaa on, että pääkirjoitusteksteissä tätä toteutettiin osittain pikemminkin vihjaavasti kuin selkeästi tiettyjä, nimettyjä henkilöitä arvostellen.
Arvottava kielenkäyttö heijastaa ideologiaa
Koska arvottavan kielenkäytön taustalla ovat aina arvot, niiden tunnistamiseksi pääkirjoituksessa on analysoitu myös taustalla olevia arvo- ja uskomusjärjestelmiä eli ideologioita. Tutkimus tuo esille, että taloussanomalehtien pääkirjoituksissa ideologiat ovat talouden kasvua, globalisaatiota, liiketoimintaa, uusliberalismia, länsimaista turvallisuutta ja protektionismia puoltavia.
Pääkirjoituksista välittyy kuva tekijästä, joka on varma selittäjä ja tarvittaessa asiantunteva spekuloija.
– Tässä tekstilajissa kirjoittamisen taitoihin kuuluu siten asian kuvaaminen epävarmana tai jossitteluna oikeaan aikaan oikeassa kohdassa tekstiä, Katajamäki toteaa.
Toimittaja vastaa teksteissä lukijan odotuksiin
– Tekstintutkijaa kiinnostaa aina, miksi käytetty kieli on sellaista kuin on, Katajamäki kertoo.
– Tekstin tehtävä on kuitenkin aina vastata lukijoiden odotuksiin. Se, että pääkirjoitustoimittajat tietävät, mitä lukijat odottavat, kertoo siitä, että toimittajat ja lukijat ovat samaa yhteisöä. Näin on myös taloussanomalehdessä, jossa toimittaja ottaa tietyn sosiaalisen roolin ja kirjoittaa sen mukaisesti.
Tutkimuksessa on haastateltu päätoimittajia, jotka raportoivat, että kirjoittajina he ymmärtävät roolinsa, edustamansa ideologian ja lukijoiden pääkirjoituksille asettamat vaatimukset.
– Koska kyse on kaupallisesta tuotteesta, jonka menestys nojaa sen sisältöihin ja sisältöjen kiinnostavuuteen, voidaankin olettaa, että tällaiset asiat ovat hyvin tarkkaan pohdittuja, Katajamäki toteaa.
Katajamäen väitöstutkimus perustuu haastatteluaineistoon ja tekstiaineistoon. Tutkimukseen on haastateltu taloussanomalehtien pääkirjoitustoimittajia. Tekstiaineistoon kuuluvat Taloussanomien pääkirjoitukset vuosilta 2001 ja 2005 ja Kauppalehden pääkirjoitukset vuosilta 2001, 2005 ja 2015.
Lisätiedot
Heli Katajamäki, puh. 029 449 8371, heli.katajamaki(at)uwasa.fi
Katajamäki, Heli (2018) Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa. Sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu. Acta Wasaensia. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.
Julkaisun pdf ja tilaukset: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-833-7
Väittelijän tiedot
Isokyröläinen Heli Katajamäki on kotoisin Ilmajoen Koskenkorvalta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Ilmajoen lukiosta vuonna 1992. Filosofian maisteriksi hän valmistui Vaasan yliopistosta 1998 pääaineenaan suomen kieli. Vaasan yliopiston viestintätieteiden oppiaineen jatko-opiskelijana Katajamäki aloitti syksyllä 2002 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi keväällä 2005 pääaineenaan soveltava kielitiede. Vuodesta 2007 Heli Katajamäki on työskennellyt Vaasan yliopistossa pääosin suomen opettajana kielikeskus Linginnossa ja opettaa muun muassa tieteellistä kirjoittamista, kokous-, neuvottelu- ja väittelytaitoja sekä sosiaalisen median viestintätaitoja. Aiemmin Katajamäki on työskennellyt myös viestintätieteiden oppiaineessa ja ohjannut muun muassa kandidaatintutkielmia ja pro gradu -tutkielmia.
Väitöstilaisuus
Heli Katajamäen soveltavan kielitieteen alan väitöskirja ”Tekijän identiteetti taloussanomalehtien pääkirjoituksissa. Sosiaalisesta roolista tuotettu, teksteistä tulkittu” tarkastetaan lauantaina 17.11.2018 klo 12.00 Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Pekka Pälli (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena soveltavan kielitieteen professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto).
Mitä mieltä olit jutusta?