Väitös: Tulevaisuuden rikkipesuri ei enää saastuta merivettä

Lahtisen mukaan näissä ympäristöystävällisissä laivoissa kaikki pesuvesien laatua koskevat määräykset jäävät merkityksettömiksi, eikä pesurien pesuvesille tarvita enää omia puhdistuslaitteistoja.

– Makeaa vettä käyttävä pesuri puhdisti pakokaasut erinomaisesti, hän sanoo.

Tutkimuksessa selvisi, että pesurilaiva on ympäristöystävällisempi kuin matalarikkistä polttoainetta käyttävä alus. Näin on ainakin silloin, jos raskas rikkipitoinen polttoöljy luokitellaan ongelmatuotteeksi, lähinnä jätteeksi, ja jalostamon päästökuorma kohdistetaan korkealuokkaisiin tuotteisiin.

Halpa öljy syö hyötyä

Rikkipesurit ovat puhuttaneet viime vuosina laivateollisuutta, kun varustamot ovat valmistautuneet laivojen rikkipäästöjä koskevaan EU:n direktiiviin. EU:n rikkidirektiivi tuli voimaan viime vuoden alusta. Koko maailmaa koskevat rikkirajoitusmääräykset astuvat puolestaan voimaan joko vuonna 2020 tai 2025.

Pesureissa varustamoita on mietityttänyt kallis hinta. Rikkipesuri apulaitteistoineen maksaa asennuksineen tyypillisesti miljoonia euroja. Hinta vaihtelee laivan kokoluokan mukaan.

Vaihtoehtona pesureille on ollut raskaan polttoaineen vaihtaminen rikittömiin polttoaineisiin. Rikitön polttoaine tulee kuitenkin selvästi kalliimmaksi. Esimerkiksi tammikuussa 2016 raskas polttoöljykilo maksoi noin 12 senttiä ja rikitön polttoaine yli kaksi kertaa enemmän.

– Suhteellinen hintaero on suuri ja tämän vuoksi raskaan polttoöljyn käyttö kiinnostaa varustamoa. Raakaöljyn hinnan lasku kuitenkin vähentää rikkipesurin käytön euromääräistä säästöpotentiaalia, Lahtinen sanoo.

Lahtisen tekemän tutkimuksen mukaan polttoaineiden pitkän aikavälin maailmanmarkkinahinnoilla rikkipesurin asennus onkin kannattavaa keskisuuriin ja suuriin aluksiin, joissa polttoaineen kulutus on merkittävää.

Väitöskirjaa varten Lahtinen teki mittauksia suomalaisilla säiliöalus Suulalla ja konttialus Containerships VII:llä. Suulan rikkipesuri oli maailman ensimmäinen sertifioitu laitteisto. Mittaustulosten perusteella arvioitiin makeavesipesurin soveltuvuutta kauppa-aluksiin. Lahtinen analysoi pesurin suorituskyvyn lisäksi sen taloudellisuutta ja ympäristökuormitusta.

Likavesi voidaan
kuljettaa satamaan

Rikkipesuri pesee rikkiyhdisteet pois laivan pakokaasusta. Rikkipesuri eli pakokaasupesuri sijoitetaan tyypillisesti laivan savupiippuun ja se muistuttaa ulkonäöltään henkilöauton lieriömäistä äänenvaimenninta; tosin pesurin mitat ovat huomattavasti suuremmat. Halkaisija on useita metrejä. Pesurin sisällä vettä ruiskutetaan pakokaasuun ja pakokaasun rikki siirtyy pesuveteen.

– Käyttämällä makeavesipesuria likaveden tuotto näyttäisi olevan mahdollista rajoittaa niin vähäiseksi, että polttoaineen kulutus ja likaveden tuotto ovat matkan aikana tasapainossa. Likaveden varastointi ei siis vähennä rahtilaivan lastinkuljetuskykyä, sanoo Lahtinen.

Pesuvesiä ei tarvitse enää puhdistaa laivassa ja pumpata mereen, vaan ne voidaan kuljettaa satamaan ja pumpata sieltä edelleen puhdistuslaitokselle.

Väitöstiedot

TkL Jari Lahtisen energiatekniikan alaan kuuluva väitöstutkimus Closed-loop Exhaust Gas Scrubber Onboard a Merchant Ship – Technical, Economical, Environmental and Operational Viewpoints tarkastetaan lauantaina 27.2.2016 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C209, Tervahovi). Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Kaj Riska (Norwegian University of Science and Technology) sekä TkT Jorma Kämäräinen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi). Kustoksena tilaisuudessa toimii professori Seppo Niemi.

Tilaukset ja pdf

Lisätiedot: Jari Lahtinen, p. 050 598 56 79, sähköposti: jari.lahtinen(ät)turkuamk.fi