Väitös: Uskonnonvapaus monikulttuuristuvassa koulussa
Pete Hokkanen tarkastelee julkisoikeuden väitöskirjassaan mitä uskonnonvapaus tarkoittaa ja miten se tulee ottaa huomioon monikulttuuristuvassa koulussa. Perusoikeusmyönteisin katsomusopetuksen malli on Hokkasen mukaan ”osa yhdessä ja osa erikseen” -malli. Se huomioi parhaiten sekä enemmistö- että vähemmistöuskontoja tunnustavien oikeudet.
Uskonnonvapaudessa koulussa on kysymys yksilön vapaudesta osallistua oman katsomustaustan mukaiseen opetukseen.
– Toisaalta kyse on myös vapaudesta olla osallistumatta omantunnonvastaiseen uskonnonharjoitukseen, Hokkanen selittää.
– Uskonnonvapauden ydintä eli yksilön sisäistä ajatuksenvapautta ja vapautta valita oma maailmankatsomuksensa ei saa loukata tai rajoittaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan oppilaalla ja huoltajalla on myös oikeus olla paljastamatta vakaumusta tai uskoa.
Yksittäinen virsi osa suomalaista kulttuuria
Uskonnonvapauden rajoitukset koulussa kohdistuvat uskonnon julkiseen harjoittamiseen, jota rajoittavat pääsääntöisesti toisten oikeudet ja yleinen järjestys.
– Koulun toistuviin juhliin sisältyvä yksittäinen virsi on tulkittu osaksi suomalaista kulttuuria, Hokkanen kertoo.
Tunnustukseton oman uskonnon opetus määräytyy koulun pedagogisista lähtökohdista ja on selkeästi erotettu uskonnon harjoittamisesta.
Tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Hokkasen mukaan julkisen monikulttuuristuvan koulun tavoitteena tulee olla tosiasiallinen tasa-arvo ja katsomuksellinen yhdenvertaisuus.
– Opetussuunnitelmatyön tulee edistää monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta sekä olla katsomusten suhteen neutraalia ja yhdenvertaista.
Hokkanen tuo esille ehdotuksia siitä, miten katsomusopetuksen järjestämistapoja tulisi kehittää.
– Katsomusopetuksen kehittäminen edellyttää perusopetuslain 13 §:n muuttamista siten, että uskontokuntaan kuuluminen ei estä valinnanmahdollisuutta katsomusaineissa.
Väitöstiedot
HTM Pete Hokkasen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus “Uskonnonvapaus monikulttuuristuvassa koulussa” tarkastetaan torstaina 16.10.2014 klo 12 auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pentti Arajärvi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Eija Mäkinen.
Mitä mieltä olit jutusta?