Väitös: Väärä ostostrategia voi kostautua ulkomaisessa yritysostossa
Nnamdi Ogujin markkinoinnin alan väitöskirjatutkimuksesta käy ilmi, millaisia yritysostostrategioita suomalaiset monikansalliset yritykset suosivat ulkomailla eri tilanteissa. Tutkimus paljastaa myös, mitä haittaa suomalaisyrityksille voi aiheutua väärän ostostrategian valinnasta.
– Mikäli valittu ostostrategia ei ole optimaalinen, se saattaa vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi synergiaetujen saamiseen, sanoo Oguji.
– Mikäli valittu ostostrategia ei ole optimaalinen, se saattaa vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi synergiaetujen saamiseen, sanoo Oguji.
Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos monikansallinen yritys on ensin ostanut vain osan ulkomaisesta yrityksestä ja haluaa vasta myöhemmin ostaa koko yrityksen.
Uudet neuvottelut ostohinnasta voivat päätyä valtavaan preemioon verrattuna alkuperäiseen hintaan, mikäli myyjän hintatietoisuus on kasvanut. Lisäksi uuden tytäryhtiön integroinnin synergiaedut saattavat jäädä toteutumatta, mikäli yritystä ei osteta kerralla, vaan osto tehdään osittaisena tai vaiheittaisena.
Pahimmassa tapauksessa tuloksena on lisäkustannuksia. Väärä ostostrategia voi johtaa tilanteeseen, jossa hankinta epäonnistuu ja uusi ulkomainen tytäryhtiö joudutaan myymään.
Nnamdi Ogujin väitöskirjatutkimuksessa analysoidaan miten ja miksi yritykset valitsevat yritysostostrategiansa, miksi yritykset lisäävät omistustaan ostetuissa yrityksissä ja miten eri strategiat vaikuttavat yritysostojen menestymiseen erilaisissa institutionaalisissa ympäristöissä.
Ogujin mukaan yritysostoista on tullut tärkein väline monikansallisten yritysten suorille sijoituksille ulkomaille.
– Monikansalliset yritykset valitsevat ostostrategiakseen yleensä tilanteesta riippuen joko osittaisen, vaiheittaisen tai täyden omistuksen.
Poliittinen riski saa suosimaan osittaista ostoa
Tapaustutkimus kahdeksan suomalaisen monikansallisen yrityksen 26 ulkomaisesta yritysostosta paljasti, että suomalaisyritysten ostostrategian valintaan vaikuttivat kohdemaan institutionaalinen toimintaympäristö, yritysoston motiivit, investoinnin resurssiorientoituneisuus ja kohdemaahan liittyvä kyvykkyys.
Suomalaisyritykset suosivat osittaista yritysostoa esimerkiksi silloin, jos kohdemaan lainsäädännössä oli rajoitteita investoinneille tai investoinnit olivat resurssiorientoituneita ja kohdemaassa oli paljon poliittista riskiä ja korkea korruptioaste.
Osittaisia ostoja tehtiin mielellään, mikäli ostolla haettiin strategista pääomaa, mutta kohteen strategiset voimavarat olivat alikehittyneitä tai institutionaalinen ympäristö hyvin informaalinen. Osittaisia ostoja suosittiin etenkin ennen 1990-luvun loppua.
Vaiheittainen yritysosto oli puolestaan suosiossa, jos yrityskauppa maksettiin osakkeilla tai ostajalla ei ollut kohdemaahan liittyvää osaamista tai kyvykkyyttä. Myös kohdeyrityksen vaatima laaja uudelleenorganisointi oli syy suosia vaiheittaista ostoa.
Kilpailija kokonaan haltuun
Täysi omistus kohdeyrityksestä haluttiin puolestaan hankkia silloin, jos ostokohde oli hyvin pieni suhteessa ostajaan tai ostajayrityksellä oli paljon kokemusta kohdemaasta yritysostojen ollessa markkina- tai tehokkuusorientoituneita. Myös silloin, jos ostokohde oli kilpailija, haluttiin hankkia täysi omistus.
Koko yrityksen ostoon tähdättiin myös, jos yrityskohteen toimiala oli hyvin kehittynyt ja markkinarakenne yhtenäinen. Myös strategisten kyvykkyyksien hankintaan keskittyneessä yritysostossa haluttiin täysi omistus.
Oguji sanoo, että suomalaisyritykset lisäsivät omistustaan ostokohteessa, kun omistusosuusrajoitukset kohdemaassa lievenivät. Omistusta lisättiin myös silloin, jos yritykset olivat pystyneet hankkimaan kohdemaakohtaista kyvykkyyttään.
– Yritykset vähensivät omistusosuuttaan, kun markkinatilanne kohdemaassa muuttui epäsuotuisampaan suuntaan.
Väitöstiedot
MSc Nnamdi Ogujin markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ” Foreign acquisition entry strategies and performance of Finnish multinationals: The role of entry motives, institutions and host country capabilities” tarkastetaan torstaina 24.9.2015 klo 14 Vaasan yliopistossa auditorio Nississä (Tritonia). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii lehtori Svetla Marinova (Aalborgin yliopisto) ja kustoksena professori Jorma Larimo. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätiedot: Nnamdi Oguji, p. 044 996 6229, sähköposti: noguji(ät)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?