Väitös: Valmennus voi nostaa kansainvälisen uran lentoon

Urapääoman lisäksi coaching tuottaa tavoiteltujen tavoitteiden lisäksi sellaisia taitoja ja ymmärrystä, joita valmennettavat eivät osanneet odottaakaan. Yksi haastatelluista totesi:

”Järisyttävin kokemus coachingissa minulle oli, että se kosketti arvojani ja sai minut ottamaan käyttöön aivojen tunnepuolen, eikä vain analysoimaan faktoja päätöksenteossa.  Jos et ole onnellinen, et toimi tehokkaasti – ajatus oli minulle vallankumouksellinen ja se antoi minulle paljon voimavaroja työhöni.”

Tutkimuksen mukaan coaching lisäsi ulkomailla työskentelevien henkilöiden motivaatiotasoa, auttoi selkeyttämään heidän johtaja- ja kulttuuri-identiteettiään, ja opetti muun muassa johtamis-, kulttuuri- ja coaching-taitoja. Lisäksi valmennetut henkilöt kasvattivat verkostojaan coachingin innostamina.

Salomaan mukaan on tärkeää, että kansainvälisessä coachingissa ei keskitytä pelkästään kulttuurieroihin, sillä valmennettava voi tarvita aivan erilaista lähestymistä. Valmennettavan tarpeet ja aiempien ulkomaan komennuksien vaikutus niihin tulee selvittää coaching-prosessin alussa.

– Onnistuakseen työssään coachilla tulee olla kansainvälistä työkokemusta ja liike-elämän tausta. Ilman niitä hän tuskin saavuttaa valmennettavan luottamuksen, toteaa Salomaa.

Salomaa suosittelee coachingia osaksi henkilöstön kehittämisen työkalupakkia kansainvälisesti toimiville organisaatioille, koska se mukautuu valmennettavien tarpeisiin joustavasti.

Tutkimus tulee tarpeeseen, koska kansainvälisestä coachingista on vähän julkaisuja ja ala on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Väitöskirjaa voivat hyödyntää kansainvälisesti toimivat coachit, coacheja kouluttavat tahot sekä organisaatioiden henkilöstön kehittämisestä vastaavat ammattilaiset, sanoo Salomaa

Liike-elämän tausta ja ulkomaan kokemukset tärkeitä

Väitöstutkimus osoitti myös, että ulkomaankomennuksilla olevien henkilöiden kanssa työskentelevien coachien tulee osata haastaa valmennettaviaan ja heillä tulee olla kokemusta ulkomailla työskentelystä ja asumisesta.

Onnistumisen kannalta on tärkeää, että heillä kokemusta niin kansainvälisestä liiketoiminnasta kuin kohdemaan kielestä ja kulttuurista. Salomaan mukaan nämä tekijät vaikuttivat muun muassa luottamuksen syntymiseen coaching-suhteessa. Selkeä sopimus coachingin tavoitteista ja arvionnista vaikuttavat valmennuksen onnistumiseen.

Salomaa painottaa, että coachingissa käytettävät tekniikat olisi räätälöitävä asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Coachingin jäsennelty prosessimaisuus tukee onnistumista.  Salomaan mukaan coachin tulee myös kunnioittaa asiakkaan agendaa.

Valmennettavalla puolestaan tulee olla valmiudet tulla coachatuksi. Luottamus ja luottamuksellisuus tukevat valmennuksen onnistumista. Tutkimus paljasti, että valmennettavat halusivat tulla coachatuksi omalla äidinkielellään.  Organisaation johtamiskulttuurin tulee myös tukea coachingia ja sille on varattava riittävät resurssit.

Coachingilla yrityskulttuuri valmentavaksi

Tutkimuksessa kehitettiin coachingin vaihemallia, jonka avulla esimerkiksi HR-ammattilaiset voivat tunnistaa, missä kehitysvaiheessa heidän organisaationsa on coachingin käyttöönotossa ja mitä heidän kannattaisi siinä huomioida virheiden välttämiseksi. Mikäli organisaatio toimii systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kansainvälisen coachingin käyttöönotossa ja määrittelee selvästi mitä coaching on, se voi saada siitä hyötyjä.

Salomaa kehottaa yhdistämään coachingin yrityksen strategiaan ja HR-järjestelmiin. Tärkeää on, että organisaation johto tukee prosessia. Toteuttamisen ei tulisi olla pelkästään HR-vetoista. Esimerkiksi liiketoimintayksiköiden edustajat voidaan ottaa mukaan kehittämistyöhön.   Tämän lisäksi ulkoisilla ja sisäisillä coacheilla tulisi olla kansainvälistä kokemusta.  Lisäksi organisaatiossa coachingia koordinoivilla henkilöillä tulisi olla coach-koulutus.

– Sisäisille ja ulkoisille coacheille kannattaa asettaa selkeät laatukriteerit.  Lisäksi coachingia tulee mitata ja arvioida. Organisaatioiden kannattaa hyödyntää akateemista tutkimusta coaching-toimintojensa kehittämiseksi, kannustaa Salomaa.

Väitöskirjan aineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista ja kansainvälisesti toimivien yritysten julkaisemattomista kirjallisista materiaaleista. Aineisto kerättiin kolmelta eri coaching-prosessiin osallistuvalta sidosryhmältä eri maista ja se analysoitiin käyttäen kolmea eri laadullista menetelmää.

Lisätiedot

Raija Salomaa, p. 044-3505557, sähköposti: raija.salomaa(ät)crossnomads.com

Salomaa, Raija (2017) Coaching of international managers: Organizational and individual perspectives. Acta Wasaensia 372.

Väitöstutkimuksen pdf
Julkaisun tilaukset

Väittelijän tiedot

Raija Salomaa on syntynyt Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän KESYn lukiosta. Hän on valmistunut diplomikielenkääntäjäksi Turun kieli-instituutista vuonna 1980 ja filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 1986. Hän on myös suorittanut muutosjohtamisen ja työpsykologian opinnot Teknillisestä korkeakoulussa ja Evidence-Based coaching-opinnot Fieldingin Gradaute Universityssä Yhdysvalloissa.

Nykyisin Tuusulassa asuva Salomaa on toiminut Senior Executive Coachina vuodesta 2005 lähtien kehittäen yksilöitä,

johtotiimejä ja erilaisia organisaatioita Suomessa ja ulkomailla. Hänellä on International Coach Federationin Professional Certified Coach (PCC) -sertifiointi. Ennen coach-uraansa hän on toiminut kansainvälisessä hotelli- ja matkailuteollisuudessa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä.

Väitöstilaisuus

FM, PCC Raija Salomaan johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Coaching of International Managers: Organizational and individual Perspectives” tarkastetaan perjantaina 5.5.2017 klo 12 alkaen Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Torben Andersen Århusin yliopistosta Tanskasta ja kustoksena professori Vesa Suutari Vaasan yliopistosta.