Väitös: Verkkourakointiyhtiöt kannattavuuskriisissä – verkkoyhtiöiden ostovoima on ...

– Verkkoja huoltavien ja urakoivien yritysten markkinat ovat kasvaneet esimerkiksi sähköverkkoyhtiöiden maakaapelointi-investointien vuoksi, mutta samanaikaisesti kasvu on pysähtynyt ja operatiivinen kannattavuus on romahtanut lähes kaikilla tutkituilla palveluyhtiöillä, kertoo Vaasan yliopistossa väittelevä Kontu.

Verkkourakoinnista kehittyi erillinen liiketoiminta-ala

Suomessa energia-alalle on runsaan 20 vuoden aikana kehittynyt uusi, erillinen teollinen palveluliiketoiminta johtuen Euroopan unionin regulaatiosta ja markkinoiden avaamisesta. Energiaviranomaisten rooli muutoksessa on ollut merkittävä. Näiden palveluyhtiöiden kokonaisliikevaihto on noussut muutamaan miljardiin ja ne työllistävät yli 10 000 työntekijää.

Liiketoimintamuutoksen alussa palveluyritysten kasvu oli voimakasta johtuen verkkoyhtiöiden liiketoiminnan ulkoistamisista. Hieman myöhemmin muutamat palveluyhtiöt laajenivat ulkomaille, ja ulkomaalaisia palveluyrityksiä on rantautunut Suomeen. Myös kymmeniä yritysten yhdistymisiä on toteutunut.

Muutosvaiheessa palveluyhtiöiden omistus on myös monipuolistunut. Energiayhtiöiden lisäksi pääomasijoittajien, toimivan johdon ja pörssiomistukset ovat tulleet kuvaan. Verkonrakennustoimialalle on luotu markkinaehtoinen ja lähes avoin kilpailutilanne.

Monopoliasemassa olevat asiakkaat tyytyväisiä – urakoitsijoilla hankalaa

Viime vuosina yksittäisten palveluyhtiöiden kasvu on pysähtynyt, vaikka tutkittu palvelumarkkina on kasvanut merkittävästi johtuen säävarmoista sähköverkko- ja valokaapeli-investoinneista. Uudet toimijat ovat ottaneet markkinaosuutta alalta.

Samanaikaisesti operatiivinen kannattavuus on romahtanut lähes kaikilla tutkituilla palveluyhtiöillä. Mutta toisaalta monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden investointitehokkuus on merkittävästi parantunut. Verkkoyhtiöt ovat erittäin tyytyväisiä nykyiseen toimintamalliin, jossa palvelut pääosin on ulkoistettu.

Ei investoida palvelujen kehittämiseen eikä tunneta asiakasta

Tutkimuksessa havaittiin, että palveluyhtiöiden investoinnit palvelujen ja omien tuotteiden kehittämiseen ovat täysin mitättömät ja tarjottavissa palveluissa erottautumista kilpailijoista ei tapahdu. Tutkimuksen palveluyritykset ovat puhtaassa hintakilpailussa, eli tällöin kustannustehokkuus kannattavuuden saavuttamiseksi on ratkaisevaa.

– Palveluyritysten asiakastuntemus on pintapuolista – arvoketjuja ei tunneta. Tämä oli myös toisinpäin, asiakas ei tunne palveluyhtiön prosesseja. Mikään palveluyritys ei systemaattisesti kartoita omaa tarvittavaa kriittistä osaamista eikä ylläpidä niitä. Koska kynnys tulla alalle on matala, kilpailijoita on tullut lisää ja osaajia siirtyy helposti yritykseltä toiselle, kertoo Kontu.

Pysyvän kilpailuedun liiketoimintamalli - Älykäs Palvelu/Smart Service

Kontun mukaan palveluyritysten ei pidä osoittaa sormella asiakasta huonosta kannattavuudesta, vaan niiden tulisi tehdä itse asioita uudella tavalla.

Hän kehitti väitöstutkimuksessaan palveluyrityksille uuden pysyvän kilpailuedun liiketoimintamallin – Älykäs Palvelu/Smart Service. Malli pohjautuu tutkittuun teoreettiseen, konseptuaaliseen viitekehykseen ja työkaluihin sekä tutkimuksen empiirisiin tuloksiin. Malli koostuu neljästä kuvatusta ja määritellystä osaprosessista: Kannattavuus/Kasvu, Markkina-analyysi/Asiakasläheisyys, Kriittiset Osaamiset/Resurssit ja Palvelujen Kehittäminen.

– Alan yritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja parantaakseen pysyvää kilpailuetua ja kannattavuutta, sanoo Kontu.

Kontun väitöskirjan tutkimuskohteena olivat Suomessa toimivat sähkö- ja televerkkojen palveluyritykset sekä niiden verkkoyhtiöasiakkaat, kokonaisuutena 40 yritystä, jotka kattavat noin 70 prosenttia koko markkinasta. Tutkimus toteutettiin kohdeyrityksille ja alan järjestöille suunnatuilla verkkokyselyillä ja haastatteluilla sekä keräämällä tietoja yritysten talous- ja toiminnallisia tietoja julkisista lähteistä.

Väitöstilaisuus

DI Aappo Kontun tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Sustainable Competitive Advantage in the Industrial Service Business” tarkastetaan torstaina 12.12.2019 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa. Väitöstilaisuus on suomeksi.

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat dosentti Marja Toivonen (Aalto yliopisto) sekä professori Pertti Järventausta (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Kantola.

Väittelijän tiedot

Aappo Kontu on tehnyt pitkän työuran energia-alalla teollisten palvelujen johtotehtävissä. Hän on syntynyt Kalannissa vuonna 1952 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Uudenkaupungin yhteislyseosta. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1979. Kontu on työskennellyt voimayhtiössä (TVO) ja teollisissa palveluyrityksissä teknisenä johtajana ja toimitusjohtajana (TSV-Tekniikka, Pohjolan Voima, PVO-Engineering ja Empower Group). Nykyisin hän on Valor Partnersin senior advisor.

Lisätiedot

Aappo Kontu, puhelin: 044 425 2210 sähköposti: aappo.kontu (at) gmail.com

Kontu, Aappo (2019) Sustainable Competitive Advantage in the Industrial Service Business. Acta Wasaensia 436. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-894-8