Väitös: Visuaaliset ja käyttäjäkeskeiset sopimukset liiketoiminnan tukena
Master of Quality, oikeustieteen kandidaatti Helena Haapio tarkastelee talousoikeuden alan väitöskirjassaan sopimuksia liiketoiminnan näkökulmasta, johtamisen ja viestinnän välineinä. Tällöin korostuvat sopimusten toimivuus ja käytettävyys.
– Sopimusten visualisointi ja informaatiomuotoilu ovat hyviä keinoja parantaa monimutkaisten tekstien käyttäjäystävällisyyttä, Haapio kertoo.
Liike-elämän verkottuessa yritysten toiminta pohjautuu yhä enemmän sopimuksiin. Sopimukset määrittelevät osapuolten roolit ja tehtävät, aikataulu- ja laatuvaatimukset sekä kaupalliset ehdot.
– Perinteisesti sopimukset ovat olleet oikeudellisia välineitä. Niiden käyttöä tai toimivuutta oikeussalien ulkopuolella ei juurikaan ole aiemmassa tutkimuksessa tarkasteltu, Haapio kertoo tutkimuksensa taustoista.
Tutkimus kyseenalaistaa käsityksen sopimuksista ensisijaisesti juridisina välineinä. Oikeudelliset säännöt eivät edellytä nykyisenlaisia sopimuksia. Haapion mukaan kyse on vanhoista tottumuksista ja perinteisestä ajattelusta.
Monimutkaiset sopimukset hankaloittavat päätöksentekoa ja yhteistyötä.
– Hyvät sopimukset sen sijaan auttavat saavuttamaan tavoitteet ja välttämään turhat riidat. Niiden avulla osapuolilla on yhteinen ymmärrys siitä, mitä tuotetaan, myydään ja ostetaan ja millaisia sääntöjä sovelletaan. Hyvät sopimukset myös auttavat kohtaamaan riskit ja muutokset sekä hoitamaan ne hallitusti, kertoo Haapio.
Tavoitteena toimivat, käyttäjälähtöiset sopimukset
Tutkimuksen näkyvin uutuusarvo on sopimusten visualisoinnissa, jossa hyödynnetään vuokaavioita, aikajanoja ja muita informaatiomuotoilun välineitä.
– Uudenlaisella, käyttäjäkeskeisellä sopimussuunnittelulla ja -viestinnällä tuetaan parempaa päätöksentekoa, harkittua ja hallittua riskinottoa sekä sujuvaa yhteistyötä, Haapio toteaa.
Visuaalinen viestintä voi nopeuttaa sopimuskäsitysten muuttamista ja edistää uuden ajattelun toteutumista. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa Suomessa sopimusten laadintapalvelut eivät ole lakimiesten yksinoikeus.
– Tutkimuksen tulokset voidaan viedä meillä nopeasti käytäntöön ja niillä voi olla merkittävä vaikutus suomalaisten yritysten imagoon, kannattavuuteen ja kassavirtaan, sanoo Haapio.
Haapion tutkimus liikkuu liiketalous-, oikeus- ja suunnittelutieteen rajapinnoissa ja rakentaa hyvän sopimuksen kriteereitä, joissa yhdistyvät taloudellisesti ja oikeudellisesti tasapainoinen sisältö ja design-ajatteluun pohjautuva muotoilu. Tutkimus tuottaa teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat sopimusten laadun ja käytettävyyden parantamiseen ja juridiikan ja liiketoiminnan tavoitteiden samanaikaiseen saavuttamiseen.
Väitöstiedot
Helena Haapion talousoikeuden alaan kuuluvan väitöskirjan ”Next Generation Contracts: A Paradigm Shift” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 29.11.2013 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (Tervahovi).
Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat oikeustieteen professori Marcus Norrgård (Helsingin yliopisto) ja teollisen muotoilun professori Deana McDonagh (University of Illinois) sekä kustoksena professori Vesa Annola Vaasan yliopistosta.
Haapio, Helena (2013). Next Generation Contracts: A Paradigm Shift. Lexpert. Helsinki.
Mitä mieltä olit jutusta?