Valmiusharjoitus osallisti myös kansalaisia

Pirkka 14 -harjoituksen kuvitteellisena taustatilanteena on kiristynyt kansainvälinen tilanne ja siitä aiheutuvat tietoverkkohyökkäykset seurannaisvaikutuksineen.

– Nyt ensimmäistä kertaa valmiusharjoitukseen otettiin mukaan myös kansalaisnäkökulma. Kansalaisraadin kautta saatiin tietoa kansalaisten huolista ja valmiuksista, mutta myös konkreettisia kehittämisehdotuksia osallistujien laatiman julkilausuman muodossa, kertoo raatia luotsannut Vaasan yliopiston tutkijatohtori Harri Raisio.

Kansalaisraati tarjoaa kansalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämiseen.

– Julkilausumaan pyydetään eri tahoilta virallisia vastineita, jotka sitten liitetään osaksi loppuraporttia. Näin kansalaisraati ei jää vain näennäisdemokratiaksi, tähdentää Raisio.

Kansalaisraati toteutettiin kolmen päivän aikana, jolloin yhteisten keskusteluiden ja asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tutustuttiin myös kentällä lavastettuun häiriötilanteeseen. Kansalaisraatikeskusteluihin valittiin 16 osallistujaa Pirkanmaalta, jotka kertoivat omat mielipiteensä yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavista tekijöistä.

Kansalaistaito takaisin oppiaineeksi ja kuntiin osaamisrekisteri

Kansalaisraadilta saatiin 20 ehdotusta yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseksi. Raatilaiset nostivat julkilausumassaan esiin puutteita ja korjauskeinoja kansalaistaidoissa kriisin yllättäessä. Ehdotuksena oli muun muassa kansalaistaidon palauttaminen kouluun oppiaineeksi.

Valmiusharjoituksen yhtenä tavoitteena oli laittaa kunnat pohtimaan omaa valmiuttaan ja keinoja selvitä kriisistä. Kansalaisraati ehdotti julkilausumassaan, että kuntiin perustettaisiin erillinen osaamisrekisteri kriisitilanteiden varalle. Ajatuksena on, että jokaisella meistä on erityisrooli yhteiskunnassa – jokainen meistä on tärkeä.

Mikä on kansalaisraati?

Kansalaisraati on Yhdysvalloissa kehitetty demokratiainnovaatio. Kansalaisraati kootaan sattumanvaraisesti siten, että raatilaiset muodostavat kohderyhmän – esimerkiksi maakunnan – pienoiskoossa.

Kansalaisraati kestää keskimäärin kolme päivää, jona aikana raatilaiset käyvät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, kuulevat ja tenttaavat asiantuntijoita sekä lopuksi laativat julkilausuman kansalaisraadissa käsiteltävästä aiheesta.

Osallistujien johdattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin keinoin. Kansalaisraati tarjoaa osallistujille uudenlaisen toimintaympäristön; sellaisen jossa kaikki ovat keskenään tasavertaisia ja jossa kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja jossa kaikki tulevat kuulluksi. Tavoitteena on aito vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lue lisää AVIn tiedotteesta, mitä millaisia muista ideoita kansalaisraati ehdotti.