Vieraileva sähkötekniikan professori Nikos Hatziargyriou: Uusiutuva energia lisääntyy – riittääkö sähköverkkojen kapasiteetti?

Nikos Hatziargyriou on Ateenan kansallisen teknillisen yliopiston sähkövoimajärjestelmien emeritusprofessori ja erittäin arvostettu tutkija alalla. Hän pitää keskiviikkona 28. syyskuuta klo 13 yleisöluennon Vaasan yliopistolla tulevaisuuden resilienteistä energiajärjestelmistä: "The Future Resilient Energy Systems - Role of Microgrids and Energy Communities". Luentoa voi kuunnella myös etänä.

Euroopan unioni on asettanut energiavarmuuden asialistansa kärkeen. Samalla uusiutuvien energian käyttöä halutaan tuntuvasti lisätä. EU:n komissio on asettanut uudeksi tavoitteeksi, että uusiutuvan energian osuutta kasvatettaisiin 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Ovatko verkot valmiita näin suureen määrään? Monissa osissa Eurooppaa on ongelmana, että kapasiteettia ei ole tarpeeksi.  Tämä on ongelma Kreikassa, ja luulen, että se on ongelma myös Suomessa, sanoo Hatziargyriou.

Suomessa kapasiteetista onkin jo varoittanut kantaverkkoyhtiö Fingrid. Sen mukaan Suomen länsirannikolle on tulossa niin paljon uutta tuulivoimaa, että verkkojen kantokyky ei pysy perässä, vaikka niihin onkin jo investoitu.

Markkinoille tuleva uusiutuva energia on sääherkkää. Välillä sitä on paljon ja välillä taas vähän. Uusiutuva energia tarvitseekin tuekseen säätövoimaa, joka pitää tuotetun ja kulutetun sähkön määrän verkossa tasapainossa. Säätövoimaa on Euroopassa perinteisesti tuotettu fossiilisen energian avulla. Suomessa on pystytty säätövoimana hyödyntämään myös vesivoimaa. Kun kaasuvoimaloiden ovelle laitetaan lappu luukulle, joustavuutta järjestelmään on professorin mukaan haettava muualta – esimerkiksi kuluttajilta ja muilta sähkönkäyttäjiltä sekä hajautuista energiaresursseista tai -varastoista – kuten sähköautoista.

– Tähän tarvitaan sekä teknisiä ratkaisuja että markkinaratkaisuja. On alettava hyödyntää hajautettujen resurssien joustavuutta.

Tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa on paljon nykyistä enemmän, ja sen hinta saattaa ajoittain olla jopa lähellä nollaa. Professori Hatziargyriou näkeekin, että markkinoiden nykyinen toimintatapa ei ole enää jatkossa järkevä. Jos energiasta ei makseta, niin mistä varat säätövoiman sekä verkkojen ja muun infrastruktuurin rahoittamiseen?

– Kyse on enemmänkin investoinneista ja turvallisuudesta. Markkinoiden on muututtava, infrastruktuurista pitää saada enemmän korvausta. Jos tuuli ei puhalla, sähköä tulee olla silti saatavilla, muistuttaa Hatziargyriou.

Markkinoiden nykyinen toimintatapa ei ole enää jatkossa järkevä.

"Ihanteellinen tapa kehittää soveltavaa tutkimusta"

Vaasan yliopisto on Hatziargyrioulle tuttu jo aiemmista vierailuista. Hän on muun muassa toiminut yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBICin neuvonantajaryhmässä.

– Olen ollut mukana myös Vaasa EnergyWeekillä. Teollisuuden toimintaympäristö Vaasan seudulla on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Yliopiston, yritysten, paikallishallinnon, rahoittajien sekä muiden toimijoiden välinen yhteistyö on ihanteellinen tapa kehittää soveltavaa tutkimusta. Se kiinnostaa minua täällä eniten, kertoo Hatziargyriou.

Hatziargyriou aikoo vierailevana professorina olla mukana Vaasan yliopiston tutkimustyössä auttaen tutkimushankkeissa ja julkaisemalla tutkimustuloksia yhteistyössä yliopiston muiden tutkijoiden kanssa. Lisäksi luvassa on vierailijaluentoja ja kurssiopetusta. Hän kertoo myös auttavansa kehittämään yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustan toimintaa yhteistyössä johtaja Suvi Karirinteen kanssa.

Image

– Autan strategisesti ja myös käytännössä pitämällä yhteyttä paikalliseen teollisuuteen heidän tarpeisiinsa pohjautuen sekä hyödyntämällä kokemustani tutkimuksen kehittämiseksi yliopistossa ja VEBICissä.

Hatziargyriou tukee yliopistoa myös ulkoisen rahoituksen hakemisessa, esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelmasta.

– Lisäksi pyrin tuomaan yhteen kaksi yliopistoa: Ateenan kansallisen teknillisen korkeakoulun NTUAn sekä Vaasan yliopiston, jotta voimme oppia toisiltamme.