Yksilöllisesti räätälöity elintapaohjaus muuttaa käyttäytymistä
Ihmisten terveyskäyttäytymisen muuttaminen myönteisemmäksi on haastavaa. Nykynäkemyksen mukaan pienilläkin yksilötason muutoksilla voi olla iso kansanterveydellinen merkitys. TERVAS-hankkeen tutkimukset toivat uusia välineitä parantaa ihmisten terveyskäyttäytymistä.
Tutkimuksissa tarkasteltiin useita erilaisia tapoja muuttaa sitä: isolle kohderyhmälle räätälöity sähköinen terveysuhkaviestintä sekä henkilökohtaiset keskustelut, ryhmäkeskustelut ja elintapaohjaus.
Parhaat tulokset eri viestintätapoja yhdistämällä
Eri tavat viestiä johtivat erilaisiin tuloksiin käyttäytymisen muutoksissa. Massaräätälöidyt sähköiset terveysuhkaviestit nostivat sen vastaanottaneiden terveystietouden tasoa sekä kohensivat ruokaan liittyviä terveellisyys- ja nautintoasenteita. Käyttäytyminen ei kuitenkaan yleensä juuri muuttunut ja kohderyhmälle epäsopiva viesti saattoi jopa aiheuttaa negatiivisen reaktion.
– Tällainen viestinnän tapa on kuitenkin vaihtoehdoista edullisin. Koska asenteiden muutos voi myöhemmin johtaa myös käyttäytymismuutoksiin, sitä ei kannata hylätä, vaan yhdistää muiden terveysinterventioiden kanssa, muistuttaa Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Harri Luomala.
Elintapaohjaukseen osallistuneet muuttivat terveyskäyttäytymistään. Heistä yksilöohjausta saaneet muuttivat eniten elintapojaan terveellisempään suuntaan arvioituna erilaisilla ravitsemuksen ja terveydentilan mittareilla sekä fyysisellä aktiivisuudella.
– Tällainen henkilökohtainen tieto ja ohjaus tuntuu johtavan isompiin ja pitkäkestoisempiin vaikutuksiin kuin vähemmän vuorovaikutteinen sähköinen massaräätälöity viestintä. Se on kuitenkin myös kallein tapa vaikuttaa. Toisaalta kaikista haastavimpien kohderyhmien terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi se saattaa olla ainoa toimiva vaihtoehto. Silti sekin voi tarvita tuekseen terveystietouteen ja -asenteisiin vaikuttavaa laajalle yleisölle suunnattua etukäteisviestintää, pohtii professori Luomala.
Laaja asiantuntijajoukko mahdollisti monipuolisen tutkimuksen
TERVAS-hanke on lyhenne nimestä Terveelliset valinnat: räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit. Hanke toteutettiin tammikuun 2009 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana. Tutkimuksia toteuttivat Vaasan ja Turun yliopistot sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Mukana oli myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja rahoittajina eteläpohjalaisia kuntia, elintarvikealan yrityksiä sekä TEKES. Monipuolinen tekijäjoukko mahdollisti sekä fysiologisten mittausten että yksilöllisten terveyskokemusten analysoinnin.
– TERVAS-hanketta oli tekemässä laaja poikkitieteellinen osaajaverkosto, ja se esittelee monta mielenkiintoista havaintoa ja lähestymistapaa kuluttajien terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi myönteisempään suuntaan, toteaa Luomala.
Mitä mieltä olit jutusta?