Yksilöllistä, puhuroi, suorita – Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede -yleisöluennoilla pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Tämän viikon aiheena olivat käyttöjärjestelmien sanat. Luennolla pohdittiin, miksi jotkut sanat ovat vaikeita ja aiheuttavat turhautumista.
– Olemme lähes päivittäin tekemisissä erilaisten tietojärjestelmien kanssa, kun asioimme verkossa. Näissä kaikissa järjestelmissä on sanoja, jotka ohjaavat, opastavat, kehottavat toimimaan ja antavat palautetta enemmän tai vähemmän ymmärrettävästi, kertovat luennoitsijat tutkijatohtori Niina Nissilä ja yliopisto-opettaja Suvi Isohella.
Tietotekniikka arkipäiväistyy, laitteissa on yhä enemmän tietotekniikkaa. Erilaisten palveluiden taustalla on myös erilaisia järjestelmiä, kuten kirjastojen, sairaaloiden ja verohallinnon tietojärjestelmät. Näiden järjestelmien käyttämiseen vaikuttavat käyttötilanne, olosuhteet, erilaiset rajoitukset sekä käyttäjän kyvyt. Myös kulttuuri ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat.
– Laitteen käyttökelpoisuus tarkoittaa sitä, kuinka hyvin laite tukee käyttäjiä, auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa sekä toimii todellisissa käyttötilanteissa, Isohella kertoo.
Tietojärjestelmässä käytettävään kieleen ei Nissilän ja Isohellan mielestä kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaikka kieli on olennainen osa käytettävyyttä. Mistä sitten johtuu, että jotkut sanat ovat vaikeita?
– Tämä johtuu muun muassa siitä, että termit liittyvät alaan, jota käyttäjä ei tunne, tai ei osaa, Isohella kertoo.
– Järjestelmissä kannattaa käyttää sitä kieltä, mikä käyttäjät puhuvat. Sanat, joihin ollaan jo totuttu, toimivat, Nissilä vinkkaa.
Toim. huom. Puhuroi-termi tarkoittaa tiedostojen lataamista järjestelmään.
Mitä mieltä olit jutusta?