Avainluvut
Kansainvälisesti vaikuttava tutkimusyliopisto
Vaasan yliopisto on kansainvälinen, yritys- ja ekosysteemisuuntautunut sekä monitieteinen tutkimusyliopisto. Me Vaasan yliopistossa opiskelemme ja teemme tutkimusta nykymaailman ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi.
Tutkimus
Teemme kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, joka vastaa globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi. Keskeisiä teemojamme ovat kestävä liiketoiminta, energia ja yhteiskunta. Haluamme sitouttaa teollisuuden ja yhteiskunnan yhteistyökumppanit tutkimustoimintaamme.
Tutustu tutkimuksen tunnuslukuihin.
Image
Julkaisujen kokonaismäärä vuonna 2023 oli 724 julkaisua. Määrä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna (687 julkaisua). Julkaisufoorumiluokituksen (JUFO) 3 laatuluokan lehdissä ja kustantajilla julkaistaan edelleen aiempien vuosien tapaan.
Image
Kokonaisuudessaan vuonna 2023 kilpailtua tutkimusrahoitusta käytettiin 5 780 021 euroa. Kasvua vuodesta 2022 on 11 prosenttia. Kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvoi 11 prosenttia ja kilpaillun muun rahoituksen määrä 10 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Koulutus
Tarjoamme työelämään valmistavan opiskelukokemuksen, joka perustuu opetuksen huippuosaamiseen, laadukkaisiin oppimisympäristöihin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä yhteisöllisyyteen.
Tutustu koulutuksen tunnuslukuihin.
Image
Vaasan yliopistossa hyväksyttiin vuoden 2023 aikana 567 ylempää korkeakoulututkintoa, 496 alempaa korkeakoulututkintoa ja 27 tohtorin tutkintoa. Alempien korkeakoulututkintojen määrä nousi 18 prosenttia, kun taas ylempien korkeakoulututkintojen määrä laski. Tohtorin tutkintojen määrä jatkoi kasvamistaan.
Image
Perustutkinto-opiskelijoiden määrä vuonna 2023 oli 5293 opiskelijaa ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrä 296 opiskelijaa. Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä lisääntyi, ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli 346 eli 6,5 prosenttia perustutkinto-opiskelijoista.
Image
Kandidaattiohjelmiin tuli vuonna 2024 hakemuksia 7302, mikä on 26,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomenkielisiin maisteriohjelmiin tuli hakemuksia 2074, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hakemuksia tutkinto-opiskelijaksi tuli avoimen yliopiston väylän kautta 134. Nousua edellisvuoden hakemusmääriin oli 6,3 prosenttia.
Vuonna 2023 kansainvälisissä maisteriohjelmissa kokonaishakemusmäärä (6381) kasvoi peräti 216,2 prosenttia (v. 2022: 2018).
Image
Vaasan yliopistosta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti, ja työnantajat arvostavat Vaasan yliopistosta saatua tutkintoa. Kuviossa esitetään vuonna 2022 valmistuneiden työllistymistilanne vuosi valmistumisen jälkeen.
Henkilöstö
Menestyksemme ja tuloksemme perustuvat osaavien ja sitoutuneiden tutkijoidemme, opettajiemme ja asiantuntijoidemme panokseen. Panostamme henkilöstömme hyvinvointiin ja urakehitykseen. Työyhteisönä arvostamme monimuotoisuutta, ja yhteisöllinen työkulttuurimme edistää inklusiivisuutta ja tasa-arvoa.
Image
Vaasan yliopiston henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2023 lopussa henkilöstömäärä oli 656 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 611.
Akateemisissa yksiköissä työskenteli 57 prosenttia, tutkimusalustoilla 7 prosenttia, tukitoiminnoissa 25 prosenttia ja erillislaitoksissa 11 prosenttia henkilöstöstä.
Työsuhteisen kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli lähes 34 prosenttia. Kansainvälinen henkilöstö koostui 49 eri kansallisuudesta.
Vastuullisuus
Vaasan yliopisto ottaa huomioon kestävän kehityksen sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet kaikessa toiminnassaan. Yliopisto työskentelee puhtaan energian, talouskasvun, teollisuuden innovaatioiden sekä vastuullisen kulutuksen ja tuotannon puolesta ja on arvostettu ja luotettava kumppani Pohjois-Euroopan suurimmalle energia- ja ympäristöalan yritysklusterille.
Image
Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita syntyy ihmisen toiminnan seurauksena. Vuonna 2023 Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli noin 3,04 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia. Käytetyin ympäristövaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli Kasvihuonekaasuprotokolla. Siinä päästöt jaetaan kolmeen luokkaan:
Scope 1 -luokkaan kuuluvat päästöt, joihin organisaatio voi suoraan vaikuttaa ja joita se voi helpoimmin itse kontrolloida. Päästöt syntyvät paikan päällä organisaation oman toiminnan seurauksena.
Scope 2 -luokkaan kuuluvat tuotannon ja muun toiminnan epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön kulutuksesta.
Scope 3 -luokkaan kuuluvat tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt. Niitä ovat muun muassa jäte- ja vesihuolto sekä tavaroiden hankinnan ja kuljetusten päästöt.