Helena Rautiainen
Mitä muistat hyvällä opinnoista ja opiskeluajoista?
Mieleeni jäi monia hyviä asioita. Opiskelijaryhmän kanssa verkottuminen ja yhteistyö olivat antoisia ja tärkeitä. Ryhmässä oli laajaa ja monipuolista osaamista, ja ajatusten vaihto oli mielenkiintoista. Opintojen ohjaus oli erittäin nopeaa ja palvelevaa. Opintojaksojen vastuuopettajat olivat kaikki asiantuntevia ja sallivat luennoilla keskustelun sekä erilaisten näkökantojen esittämisen.
Opintojen rakenne oli hyvin suunniteltu ajankohtaisten teemojen ympärille, ja pitkämatkalainenkin pystyi suorittamaan opinnot järkevästi. Lähipäivät oli rytmitetty hyvin ja niitä oli kohtuullinen määrä. Laskin, että matkustin 21 kertaa kotoani Lappeenrannasta Helsinkiin ja takaisin. Olin kaksi jaksoa opintovapaalla: syksyllä 2016 tein pro gradu -tutkielman ja olin neljä kuukautta opintovapaalla, ja keväällä 2017 olin kaksi kuukautta opintovapaalla.
Työurasi: mitä teet tällä hetkellä? Mikä työssäsi on parasta?
Olen sosiaalialan lehtori Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Opetan työhyvinvoinnin edistämistä ja johtamista sosiaalialalla sekä yleensä hyvinvoinnin yhteiskunnallisia rakenteita. Toimin tutoropettajana kuudelle eri ryhmälle opinto-ohjaajan pätevyyteni ansiosta. Ohjaan opiskelijoita opintopolun eri vaiheissa yhteistyössä opettajatiimimme ja koulutuspäällikön kanssa. Seuraan muun muassa tutkinnon etenemistä ja käyn HOPS-keskusteluja.
Parasta työssäni on toimiva ja ketterä työtiimi, sisältörikas työ sekä nuoret, pääsääntöisesti motivoituneet opiskelijat ja vuorovaikutus heidän kanssaan. Erityisen hienoja ovat hetket, kun koulusta valmistuu opiskelija, jolla on ollut haasteita opintopolullaan. Joskus saan myös opetuksesta palautetta, että se on ollut kohdillaan tai olen ohjannut opinnoissa eteenpäin juuri oikeaan aikaan.
Tärkein oivalluksesi yliopistossa?
Tieteessä on omat reunaehdot ja rajoituksensa. Uuden oppiminen ja tietojen päivittäminen olivat opinnoissa mielekästä ja tärkeää, mutta vielä olennaisempaa on se, miten niitä soveltaa. Tämä toinen maisteritutkinto oli aiempaa "helpompi" siinä mielessä, että nyt kaiken opin saattoi kytkeä aiemmin opittuun ja koettuun. Ensimmäinen tutkintoni ei vielä kiinnittynyt arkeen.
