Olli Sipilä
Mitä opiskelit Vaasan yliopistossa? Miksi Vaasan yliopisto?
Opiskelin pääaineena tuotantotaloutta ja sivuaineina olivat ainakin silloin pakollinen tekniikan menetelmät sekä johtaminen ja organisaatiot. Aloitin vuonna 1998 ja valmistuin vuonna 2003.
Olen kotoisin Ylä-Savosta ja Vaasan yliopisto ei ainakaan silloin ollut se näkyvin oppilaitos sillä alueella – esimerkiksi energiateema ei vielä ollut esillä Suomessa tai kansainvälisestikään, vaan IT-buumi oli juuri alkamassa. Minulla ei ollut kirkkaana mielessä, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Kaupalliset teemat, ympäristöteknologiat ja biologiankin opinnot olivat vaihtoehtoja lukion jälkeen. Kaksi ystävääni miettivät kauppatieteiden opintoja Vaasassa, jolloin taisin ensimmäisen kerran ajatuksen saada. No kumpikaan heistä ei sitten päätynyt Vaasaan, mutta itseni löysin Palosaaren nurmikolta fuksina.
Hauskaa ja innostavaa ovat avainsanat, jotka ensimmäisenä nousee mieleen Vaasan opiskeluajoista. Osa läheisimmistä ystävistä on siltä ajalta ja pidän laajasti yhteyttä useisiin opiskeluajan kavereihini. Vaasan yliopistoajan suurimpia oppeja sisällön lisäksi oli tietynlainen vapaus ja vastuu. Kaupallis-tekninen tiedekunta oli yliopistokategoriassa vielä nuori toimija. Monet käytänteet syntyivät yhdessä tehden – tiimihenki ainejärjestö Tutti ry:n kesken ja laajemminkin oli erinomainen ja innostava.
Millaista työsi on?
Toimin tällä hetkellä toimitusjohtajana kaasujen siirtoinfrastruktuuriyhtiö Gasgrid Finland Oy:ssä ja vetyinfrastruktuuria ja -taloutta kehittävässä Gasgrid Vetyverkot Oy:ssä. Lisäksi olen hallituksen puheenjohtaja yhtiössä, joka toteutti huoltovarmuuskriittisen kelluvan LNG-terminaalin Inkooseen. Toimin myös muutamissa energiatoimialaan liittyvien järjestöjen hallituksissa kuten Suomen vetyklusteri. Näitä ennen toimin yli 15 vuotta kansainvälisessä liikkeenjohdon konsultoinnissa. Uran alkuun pääsin ABB:llä Vaasassa ja jopa tutkijana pienen hetken Vaasan yliopistolla.
Työni on todella monipuolista, innostavaa ja kehittävää. Sitä saa tehdä yhdessä kollegojen, asiakkaiden, omistajan, rahoittajien ja monen muun tahon kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tämän päivän johtamisessa korostuvat strategisen ajattelun lisäksi toimeenpanokyky, ketteryys, erinomainen henkilöstöjohtajuus ja vastuullisuuden monet teemat. Energia-alalla toimitusjohtajan päähorisonttina on erityisesti 10–15 vuoden päässä olevat asiat, jotta yritys menestyy pitkäjänteisesti. Toki myös joka vuonna henkilöstö-, asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyydestä ja muista tärkeistä tavoitteista on pidettävä yhdessä kiinni. Työni on todella paljon myös viestintää eri tahoille. Toimitusjohtaja on myös mukana ratkaisemassa eteen tulevia kriittisimpiä haasteita ja mahdollisuuksia.
Ehdottomasti parasta työssä on sen merkityksellisyys. Rakennamme Suomeen uutta puhtaamman energian ja raaka-aineiden teollisuudenalaa, jonka avulla sekä Suomi että laajemminkin yhteiskunnat pääsevät kohti hiilineutraaliutta. Vedyn ja sen jatkojalosteiden lisäksi tähän liittyvät myös kotimainen bio- ja synteettiset kaasut sekä ajankohtaiset säätövoimakysymykset. Kaikki tämä mahdollistaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulevaisuudessa. Tätä kun pääsee rakentamaan laajasti eri alojen huippuammattilaisten kanssa, niin parempaa ei voisi toivoa.
Ikävintä työssäni on ehkä se, että meneillään olevina epävarmuuden aikoina maailman murheet koskettavat läheltä, kun toimii huoltovarmuuskriittisessä organisaatiossa. Tämä on vaatinut etenkin omalta tiimiltä poikkeuksellisia ponnistuksia todella tiukoissa aikataulupaineissa. Vaikka kaikki tämä on myös ollut erittäin merkityksellistä, niin olisi mukavampaa keskittyä positiivisempiin kehityskulkuihin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin uskon, että jokaiseen tehtävään liittyy välillä tehtäviä, jotka ovat ikäviä. Tärkeintä on kuitenkin, että tasapaino on reilusti positiivisen puolella asioissa, joista aidosti olet innostunut.
Huippukohtia työuran aikana?
Käydessäni filmirullan lailla työuraani läpi nousivat yhdessä tiimien kanssa saadut merkitykselliset saavutukset kohokohtina esille. LNG-terminaalin toteutus maailmanennätysajassa, tiimimme kasvu johtavaksi yritysjärjestelykonsultiksi Euroopassa, yhdessä tehty digitaalinen palvelu ja huippuluokan henkilöstötyytyväisyyden rakentaminen – nämä kaikki ja monet muut saivat hymyn kasvoilleni. Toinen toistuva teema on onnistuneet rekrytoinnit tai yhtiön sisäiset kasvutarinat, joissa on voinut tarjota mahdollisuuden uran alku- tai kasvuvaiheessa olevalle osaajalle. Näitä kehitystarinoita on mukava seurata sivusta myös jälkikäteen.
Tärkein oivallus yliopistossa?
Mieleeni tuli sanonta: ”ylioppilas luulee tietävänsä, maisteri tietää ettei tiedä ja tohtori tietää ettei ne muutkaan tiedä”. Tiede on alati muuttuvaa, soveltavaa ja oppivaa. Yliopisto antaa tähän sekä maailman muutoksien tulkintaan ja soveltamiseen hyviä eväitä. Vaasan yliopistossa vahvuus oli minusta yli eri tiedekuntien rajojen tehtävä yhteistyö. Se altisti positiivisesti erilaisille näkemyksille ja kehitti ajattelu- ja yhteistyötaitoja.
Mitä vinkkaisit itsellesi, jos olisit nyt aloittamassa opinnot?
Olen ymmärtänyt, että tämän hetken opiskeluja aloittavilla on erilaisia paineita enemmän kuin ehkä ennen oli. Jos nyt aloittaisin, niin olisin asettanut varmasti itselleni erilaiset paineet valinnoista, arvosanoista ja niin edelleen. Toivoisin, että voisin säilyttää näistä huolimatta kokemani vapauden etsiä omat painopisteeni, kasvattaa sosiaalisia taitoja, kehittyä sietämään epävarmuutta ja kokeilla kaikkea uutta rennolla otteella. Tätä sain silloin Vaasassa kokea. Perussisällöllisen osaamisen lisäksi nämä ovat olleet tärkeitä jatkossa työurallani eri vaiheissa.
