Todistusvalinta

Viisi faktaa todistusvalinnasta

1. Todistusvalinta ei ole ainoa tapa tulla valituksi yliopistoon

Ylioppilaskirjoituksissa menestyneille todistusvalinta mahdollistaa väylän yliopistoon ilman valintakokeita. Yhdellä todistuksella voi hakea usealle eri alalle eikä hakijan tarvitse lukea moneen valintakokeeseen. Kaikkien hakijoiden ei tarvitse panostaa todistusvalintaan, yliopistoon voi päästä sisään myös muita väyliä, kuten valintakokeen tai avoimen väylän kautta. 

Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden määrä riippuu hakukohteesta, voit tarkistaa haluamasi hakukohteen osuuden Opintopolusta. Vaasan yliopistossa todistusvalinnassa valitaan hakukohteesta riippuen 60% - 80% uusista opiskelijoista.

Tutustu Vaasan yliopiston eri hakukohteiden todistusvalinnan pisteytyksiin Opintopolussa:
(linkit päivitetään lokakuun loppuun mennessä)

  • Kauppatieteet
  • Tuotantotalous ja tietojärjestelmätiede
  • Tekniikka (DIA-yhteisvalinta)
  • Hallintotieteet
  • Viestintätieteet

2. Yliopistoon voi päästä myös valintakokeen kautta

Valintakokeilla valitaan edelleen merkittävä osa yliopisto-opiskelijoista. Valintakokeella valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta. Vaasan yliopistossa valintakokeilla valittavien osuus on 20% - 40 %. Voit tarkistaa oman alasi valintakokeella valittavien osuuden osoitteesta www.opintopolku.fi, jossa yliopistojen koulutustarjonta on julkaistu.

Valintakokeet eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeet ovat joko sellaisia, että niihin ei ole ennakkomateriaalia tai ennakkomateriaali julkaistaan noin kuukautta ennen valintakoetta. Valintakoe voi pohjautua myös lukion oppimäärään.

Valintakokeet uudistuvat keväällä 2025. Yhdellä valintakokeella voi hakea useisiin saman tai läheisen koulutusalan hakukohteisiin. Lähes kaikki valintakokeet ovat jatkossa sähköisiä, ja ne tehdään yliopistojen tiloissa omilla kannettavilla tietokoneilla. 

3. Matematiikan arvosana on pakollinen vain osalla aloista

Matematiikan arvosana on todistusvalinnassa pakollinen vain osalla aloista. Jos matematiikka on koulutuksessa kynnysehtona, silloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi ilman (vähintään tiettyä) matematiikan arvosanaa. Muiden koulutusten todistusvalinnassa voi tulla valituksi ilman matematiikkaa. 

Todistusvalinnassa hakija saa pisteitä 3-6 kirjoittamastaan lukion aineesta. Todistusvalinnan pisteet määräytyvät lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrän perusteella. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, sillä siinä on eniten kursseja. Myös lyhyt matematiikka on parhaiten pisteitä tuottavien aineiden joukossa.

Yliopistojen todistuspisteytysten taulukot uudistuvat kevään 2026 yhteishausta alkaen. Uusissa taulukoissa on tarkasteltu matematiikan roolia siitä näkökulmasta, kuinka suuri merkitys oppiaineella on haettavalla alalla. 

4. Opiskelemaan pääsee ilman L:n papereita

Se, millä arvosanoilla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on korkeampi. Pistetaulukkoa tulisi katsoa kaikkien aineiden ja arvosanojen kokonaisuutena, eikä pelkkää laudatur-riviä. Todistusvalinnassa arvokkaita pisteitä saa muistakin arvosanoista.

Parhaat arvosanat saaneet ylioppilaat eivät täytä edes kolmasosaa yliopistojen aloituspaikoista.

L:n kirjoittaneet ja yliopiston aloituspaikat kaavio

5. Lukiossa kannattaa opiskella aineita, jotka kiinnostavat

Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa pelkästään todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin. Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa - eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.

On todennäköistä, että oma ala löytyy itseä kiinnostavien aineiden parista. Jos kuitenkin kiinnostuksen kohteet muuttuvat matkan varrella, yliopistoon voi päästä myös valintakokeen tai avoimen väylän kautta.

Lisää aiheesta

Eccles, J. S., & Wigfield, A. (1995). In the mind of the actor: The structure of adolescents' achievement task values and expectancy-related beliefs. Personality and social psychology bulletin, 21(3), 215-225.

Viljaranta, J. (2017). Odotusarvoteoria-odotusten ja arvostusten vaikutus oppimismotivaatioon. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. Juva: Bookwell Digital.

Viljaranta, J., & Tuominen, H. (2018). Oppiaineiden arvostukset: tärkeää, hyödyllistä, kiinnostavaa vai kuormittavaa. Teoksessa Salmela-Aro, K. (toim.) Motivaatio ja oppiminen (pp. 101-119). Jyväskylä: PS-kustannus.

Viljaranta, J., Nurmi, J. E., Aunola, K., & Salmela‐Aro, K. (2009). The Role of Task Values in Adolescents' Educational Tracks: A Person‐Oriented Approach. Journal of Research on Adolescence, 19(4), 786-798.