Väitöskirjavaatimukset ja väitöskirjan arviointikriteerit
Väitöskirja voi olla joko monografia tai kokoomaväitöskirja. Väitöskirjan arviointi tehdään väitöskirjamuodosta riippumatta aina koko väitöskirjan perusteella.
Monografia
Monografia on yksin tekijänsä nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäiseen tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon. Tekijä voi monografiatyön aikana julkaista väitöskirjatutkimuksen aihepiiriin liittyviä artikkeleita ja viitata niihin väitöskirjassaan.
Kokoomaväitöskirja
Kokoomaväitöskirja on julkaisu, joka muodostuu johdantoluvusta sekä vähintään kolmesta tieteellisestä käsikirjoituksesta, jotka käsittelevät yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Kokoomaväitöskirja voi koostua jo julkaistuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä vertaisarvioiduista artikkeleista tai aiemmin julkaisemattomista käsikirjoituksista, jotka ovat tieteellisessä vertaisarviointiprosessissa tai valmiita lähetettäväksi vertaisarviointiprosessiin.
Kokoomaväitöskirjan yhteenveto-osuus
Väitöskirjaksi aiotun kokoomatyön tulee sisältää väittelijän laatima artikkelit tai käsikirjoitukset yhteen kokoava osuus, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät, aineistot, tulokset sekä työn asemointi ja kontribuutio aihealueen tutkimuskentässä. Tavoitteena on yhteenveto-osa, joka on enemmän kuin yksittäisten artikkeleiden tai käsikirjoitusten summa.
Yhteisjulkaisut kokoomaväitöskirjassa
Kokoomaväitöskirjaan voi myös kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus niissä on osoitettavissa. Mikäli väitöskirjassa on yhteisjulkaisuja, tulee tutkimuksen tekijän antaa erillinen kirjallinen selvitys itsenäisestä osuudestaan jättäessään väitöskirjaksi aiotun käsikirjoituksensa esitarkastukseen. Selvityksessä tulee olla muiden tekijöiden hyväksyntä. Tekijän itsenäinen osuus tulee lisäksi tuoda esiin väitöskirjan johdantoluvussa tarkoituksenmukaisella tavalla. Perustelluista syistä samaa yhteisjulkaisua tai - esseetä voidaankäyttää usean eri opiskelijan väitöskirjassa.
Väitöskirjan kieli
Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka akateemisen yksikön suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjaan liitetään aina sekä suomen- että julkaisunkielinen abstrakti eli tiivistelmä. Suomenkieliseen väitöskirjaan on liitettävä englanninkielinen tiivistelmä. Mikäli väitöskirja tehdään muulla kuin äidinkielellä, suositellaan kielentarkastusta ennen väitöskirjan tarkastettavaksi jättämistä. Kielentarkastuksesta on sovittava hyvissä ajoin ohjaajan kanssa. Ohjaaja antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten tarkastus suoritetaan ja kuinka siitä aiheutuvat kustannukset katetaan.
Väitöskirjan arviointikriteerit
Väitöskirjan arviointi tehdään väitöskirjamuodosta riippumatta aina koko väitöskirjan perusteella.
1.Aiheenvalinta, tutkimusongelman asettaminen ja tutkimuksen asemointi tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun
2.Aiheen teoreettinen haltuunotto, käsitteellinen selkeys sekä käsitteellisteoreettinen kehitystyö
3.Käytettyjen tutkimusmenetelmien vaativuus ja niiden hallinta sekä tutkimusaineiston laadukkuus
4.Tutkimustulosten johtaminen ja niiden kriittinen arviointi
5.Hyvän tieteellisen käytännön ja eettisesti kestävien periaatteiden noudattaminen
6.Kriittinen ote ja pohdinnan kypsyys
7.Osoitettu oma työpanos ja itsenäinen työskentely
8.Väitöskirjan johdonmukaisuus, esitystavan selkeys ja kieliasun moitteettomuus
9.Kyky luoda uutta tieteellistä tietoa
10.(Vastaväittäjä: väittelijän kyky puolustaa väitöskirjaansa väitöstilaisuudessa