Väitös: Organisaation yrittäjämäisyys ei ole menestyksen tae

Organisaation yrittäjämäisyydellä väitöskirjassa tarkoitetaan ennakoivaa tapaa etsiä uusia markkinamahdollisuuksia, avointa suhtautumista uusiin hyvin poikkeaviinkin tuote-, palvelu- ja kehitysideoihin sekä rohkeutta tarttua toimeen, vaikka lopputulos olisikin epävarma.

– Kun yritykset käyttävät enemmän resursseja uusien markkinamahdollisuuksien etsimiseen, ovat avoimia hyvin radikaaleillekin ideoille ja investoivat rohkeasti näiden ideoiden toteutukseen, lopputuloksena voi olla joko erittäin menestynyt tuote, palvelu tai kehitystoimenpide, mutta epäonnistuessaan näillä voi olla suora negatiivinen vaikutus eri suorituskykymittareihin kuten kannattavuuteen, selventää Heimonen.

Yrittäjämäisyys ei yksin riitä

Väitöskirjassa kerrotaan, että yrittäjämäisyyden aikaansaamaa vaihtelua voidaan pyrkiä kontrolloimaan kehittämällä ja hyödyntämällä erilaisia kyvykkyyksiä ja resursseja.

– Itse tarkastelen väitöskirjassani, kuinka omaksumiskyvykkyys eli organisaation kyky hankkia, sulauttaa, muuntaa ja hyödyntää tietoa voi auttaa yrittäjämäisesti toimivia yrityksiä tekemään laadukkaampia päätöksiä ja hallitsemaan riskejä. Lisäksi tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että taloudellinen pelivara toimii yrittäjämäisten kokeilujen ja nopean kasvun mahdollistajana, kertoo Heimonen.

On tärkeää ymmärtää mitä tarkoitamme menestyksellä

Väitöskirjasta käy ilmi, että yrittäjämäisyydellä voi olla moninaisia vaikutuksia yrityksen eri suorituskykymittareihin ja siitä syystä on syytä määritellä mitä menestymisellä kulloinkin tarkoitetaan.

– Me opettajat ja tutkijat helposti tarinoimme yrityksen menestymisestä kuin se olisi yksiulotteinen ja -selitteinen ilmiö, jota voitaisiin yhdellä mittarilla kuvata. Todellisuudessa, kun puhumme yrityksen menestymisestä, viittaamme usein yrityksen taloudellisiin suorituskykymittareihin kuten liikevaihdon kasvuun, kannattavuuteen tai sijoitetun pääoman tuottoon. Mutta käytännössä nämä ovat keskenään hyvin eri asioita ja tutkimamme ilmiöt, kuten yrittäjämäisyys, voivat vaikuttaa eri suorituskykymittareihin eri tavoin, huomauttaa Heimonen.

– Lisäksi organisaation yrittäjämäisyyden tutkimusta ja organisaatiotutkimusta laajemminkin on leimannut subjektiivisten menestymismittareiden käyttö, eli tutkijat ovat kysyneet yrityksen johdolta mielipidettä, kuinka heidän yrityksensä on menestynyt. Näiden mittareiden haasteena on, että ne tyypillisesti niputtavat yhteen useita taloudellisen suorituskyvyn ulottuvuuksia sekä johdon yleisiä näkemyksiä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Tällöin saadaan kyllä kuvaa siitä, miten ilmiö yleisesti ottaen mahdollisesti vaikuttaa suorituskykyyn kokonaisuutena, mutta samalla tyydymme määrittelemään menestymisen siten, että se on jotain mitä ikinä kukakin sen ajattelee olevan, tietämättä oikeasti mihin kyseinen ilmiö vaikutti, Heimonen jatkaa.

Sopivasti yrittäjämäinen

Organisaation yrittäjämäisyyden tarpeellisuus ja optimaalinen taso riippuvat siitä, mitkä ovat yrityksen strategiset tavoitteet.

– On hyvä ymmärtää, että yrittäjämäisyyden lisääntyminen ohjaa ja kannustaa organisaatiossa toimivia yksilöitä tietyntyyppiseen toimintaan. Mikäli yritys tavoittelee olemassa olevaan liiketoimintaan nähden hyvin poikkeavien tuote-, tai palveluinnovaatioiden avulla nopeaa kasvua, näyttäisi hyvin korkealla yrittäjämäisyydellä olevan positiivinen vaikutus.

– Jos taas yritys tähtää kasvuun nykyisen liiketoiminnan skaalaamisella, ei uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden etsimiselle ole samanlaista painetta. Joissain tapauksissa yrittäjämäisyyden hienoinen lisääntyminen voi jopa hidastaa kasvua, mutta saattaa samalla parantaa yrityksen kannattavuutta. Tämä taas voi johtua siitä, että yrittäjämäisyyden lisääntyminen auttaa nykyisen tarjooman kehittämisessä suuntaan, joka tuottaa kilpailuetua esimerkiksi erilaistamisen kautta.

Väitöstutkimuksen tulokset perustuvat kysely-, haastattelu- ja taloustietokanta-aineistoihin.

– Olen kerännyt tutkimusaineistoni valmistavasta elintarviketeollisuudesta ja myös tällä hyvin perinteisellä toimialalla näkyy nyt samoja suuntauksia kuin valmistavassa teollisuudessa. Enää ei aina kilpailla pelkillä tuotteilla vaan laajemmin tuotteiden ja palveluiden tuottamalla kokonaisarvolla. Yrittäjämäisyydestä näyttäisi olevan myös tässä asetelmassa hyötyä siten, että yrittäjämäisyys voi lisätä tuote- ja palveluportfolion kilpailuetua kokonaisuutena.

Lisätiedot

Jesse Heimonen, p. 050 364 2581, sähköposti: jesse.heimonen(at)uwasa.fi

Heimonen, Jesse (2017) “Growth, profitability, and innovation performance of a firm: The enabling role of entrepreneurial orientation” Acta Wasaensia 394.

Väitöskirjan pdf: /materiaali/pdf/isbn_978-952-476-789-7.pdf
Painetun julkaisun tilaukset, verkkokauppa Juvenes: http://bit.ly/2k2X2uO

Väittelijän tiedot

Suonenjoella vuonna 1986 syntynyt Jesse Heimonen kirjoitti vuonna 2005 ylioppilaaksi Suonenjoen lukiosta. Hän valmistui vuonna 2010 tradenomiksi Savonia ammattikorkeakoulusta Kuopiosta ja vuonna 2013 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Heimonen työskentelee nykyään opetus- ja tutkimustehtävissä Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä.

Väitöstiedot

KTM Jesse Heimosen johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Growth, profitability, and innovation performance of a firm: The enabling role of entrepreneurial orientation” tarkastetaan perjantaina 15.12.2017 klo 14 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (K218, Tritonia). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate professor Teemu Kautonen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Marko Kohtamäki. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.