Väitös: Aineettoman palkitsemisen keinot valittava tarkoin
– Kun huomioidaan alojen erityispiirteet ja valikoidaan sopivimmat keinot, lisäävät aineettomatkin palkinnot työtyytyväisyyttä. Henkilöstön kokema työn ilo kasvaa ja työ koetaan merkitykselliseksi, kertoo Handolin.
Palkitsemisella henkilöstöä houkutellaan, motivoidaan ja pidetään edelleen työ- tai virkasuhteessa. Henkilöstöä voidaan palkita myös taloudellisesti erilaisin palkkioin. Aineeton palkitseminen on usein tunnustusten ja arvostuksen osoittamista, työn tarkoituksenmukaisuutta, työstä saatavaa tyytyväisyyden tunnetta, työyhteisön sosiaalista tukea sekä työhön liittyvää autonomiaa.
Upseereita ja tutkijoita palkittava eri tavoin
– Valtionhallinnon henkilöstö ei ole yhtenäinen joukko, jonka motivaatio, työhyvinvointi ja palkitseminen rakentuisi samoista tekijöistä, muistuttaa Handolin.
Upseerien kohdalla arvostetuimmiksi aineettoman palkitsemisen keinoiksi nousivat työn merkitys ja arvot, mahdollisuus urakehitykseen sekä työstä saatava palaute.
– Tutkijat puolestaan kokevat toiminnan vapauden, asiantuntijuuden arvostamisen sekä tehtävien haastavuuden ja tuloksellisuuden tärkeimmiksi aineettoman palkitsemisen tavoiksi.
Tutkimusta varten haastateltiin puolustusvoimien palveluksessa olevia upseereita sekä tehtiin kysely erään valtion sektoritutkimuslaitoksen tutkijoille.
Väitöstiedot
DI Ville-Valtteri Handolinin johtamisen alaan kuuluvan väitöskirjan ”Aineeton palkitseminen työntekijöiden kokemana” tarkistustilaisuus järjestetään torstaina 24.10.2013 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta.
Lisätiedot: Ville-Valtteri Handolin, ville.handolin@vero.fi