Vaasan yliopiston tutkimus: Kunnat karttavat riskejä kassavarojen sijoittamisessa

"Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta" -tutkimuksen ovat tehneet Riku Thilman, Timo Rothovius ja Jussi Nikkinen ja siinä on tarkasteltu kuntien sijoitusvarallisuuden määrää ja organisointia, kassavarojen sijoittamista sekä sijoituspäätösten tekemistä. Tutkimusta on rahoittanut KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutkimuksen mukaan kunnissa kassavarojen sijoittamista arvopapereihin harjoitetaan karttaen riskejä ja kassanhallinnan ehdoilla.

– Kuntien sijoitukset jakautuvat melko tasaisesti osakkeisiin, rahamarkkinainstrumentteihin sekä rahastoihin. Joukkovelkakirjalainojen osuus on keskimäärin vain noin kymmenesosa sijoitussalkusta, paljastaa tutkimus.

Suurissa kunnissa sijoittamiseen liittyvä päätöksenteko on odotetusti hajautetumpaa ja toiminta organisoidumpaa kuin pienissä kunnissa. Lisäksi suurissa kunnissa käytetään keskimäärin enemmän ulkopuolisten varainhoitajien palveluita sijoitusvarallisuuden hoitoon.

– Valtaosassa pienistä kunnista sijoitustoiminnasta vastaa ainoastaan yksi tai enintään muutama henkilö, eikä sijoitusstrategiaa ole useinkaan laadittu kirjallisena. Tästä syntyy useissa tapauksissa paitsi merkittävä henkilöriski, myös riski julkisten varojen tehottomasta hoidosta, kirjoitetaan tutkimuksen johtopäätöksissä.

Vain puolella tutkimuksessa mukana olleista kunnista oli sijoitusstrategia, suurilla kunnilla yhdeksällä kymmenestä mutta pienillä vain joka kolmannella.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi 116 kuntaa, jotka edustavat kattavasti kaiken kokoisia kuntia eri puolilla Suomea. Lisäksi kuntien sijoitustoimintaa on analysoitu tilinpäätöstietojen pohjalta, ja tilinpäätösmuuttujista muodostettua paneeliaineistoa käyttäen on tarkasteltu sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Lisätietoja: Professori Timo Rothovius, p. 040 8672909, timo.rothovius(at)uwasa.fi