Museoilla merkittävä rooli niiden sijaintialueiden talouden kannalta
Museot ovat ennen kaikkea kulttuurikohteita, mutta ne ovat myös matkailukohteita ja vaikuttavat siksi taloudelliseen toimintaan. Museokävijät käyttävät henkilöliikenteen, hotellien, kaupan ja ravintoloiden palveluita pääsylipun hintaa huomattavasti suuremmalla summalla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti museokävijöiden rahankäyttöä ja matkustusmotiiveja. Kyselyyn vastasi yli 6500 museokävijää touko-syyskuussa 2013. Tavoitteena oli selvittää museokäyntiin liittyvällä
matkalla tapahtuvaa rahankäyttöä ja sen jakautumista eri palveluihin ja tavaroihin. Myös matkan syitä ja museon roolia matkallelähtöpäätöksessä selvitettiin. Näin saadun tiedon perusteella kulutuksesta puhdistettiin pois osuus, johon museolla ei katsottu olevan vaikutusta.
Museokävijät ovat keskimääräistä hyvätuloisempia ja korkeammin koulutettuja. Lisäksi museokäynnit kasautuvat kapeahkolle ihmisjoukolle, joka käy museoissa useita kertoja vuodessa. Tämän ja aiempienkin
tutkimusten mukaan kävijäjoukossa painottuvat keski-ikäiset, johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja asiantuntijat. Monille näihin ryhmiin kuuluville on tyypillistä keskimääräistä korkeampi tulotaso,
joka tarkoittaa myös suurempaa kulutusta matkojen yhteydessä. Tämän vuoksi museokävijöiden tekemien matkojen taloudelliset vaikutukset ovat suurempia kuin matkailijoilla keskimäärin.
Koko kansantalouden mittakaavassa museot saavat kerroinvaikutuksineen aikaan noin 340–500 miljoonan euron lisäkysynnän sijaintialueillaan. Tämä on alueille merkittävä rahasumma, sillä esimerkiksi
kuntien kokonaispanos museoiden rahoituksessa on noin 75 miljoonaa euroa. Museoiden aikaansaama, alueille kohdistuva kokonaiskysynnän kasvu on siis tähän nähden vähintään noin viisinkertainen.
Ulkomailla asuvien matkailijoiden osuus kokonaisvaikutuksesta on noin yksi viidesosa.
Museoiden toimintaa ja roolia tarkastellaan usein niiden keskeisen, kulttuurisiin arvoihin liittyvien tavoitteiden kautta. Tässä tutkimuksessa todettiin, että museoilla on merkittävä rooli myös niiden sijaintialueiden talouden kannalta. Tämä vaikutus perustuu ennen kaikkea museoiden ulkopuolella tapahtuvaan kulutukseen. Museoiden pääsylippujen hinnalla on tässä tarkastelussa vähäinen merkitys. Tutkimuksen on rahoittanut Museoliitto ja sen ovat tehneet Hannu Piekkola, Otto Suojanen ja Arttu Vainio.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa:
http://www.uwasa.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=738
Lisätiedot:
Arttu Vainio
tutkimuspäällikkö
Vaasan yliopisto
etunimi.sukunimi@uwasa.fi