Kuntien henkilöstöjohtamisessa paljon vaihtelua – Vaasan yliopiston tutkijoille kansainvälinen tunnustus

Tutkimusartikkeli julkaistiin osana Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella -tutkimushanketta (2016–2018), jossa selvitettiin kuntien henkilöstöjohtamisen tilaa ja tulevaisuuden kehitystarpeita. Palkinnon myöntämiskriteerinä oli muun muassa tutkimuksen vaikuttavuus niin akateemisen maailman sisällä kuin sen ulkopuolella, ja tutkimus onkin saanut laajaa kansainvälistä huomiota. 

Tutkimushankkeessa selvisi, että henkilöstöjohtamisessa on merkittäviä eroja eri kuntien välillä.  Joissakin kunnissa henkilöstöjohtaminen on ennakoivaa ja systemaattista, kun taas toisissa se on lähinnä hallinnollista ja byrokraattista. 

– Henkilöstöjohtamisesta ei kukaan vastannut välttämättä kokopäiväisesti, vaan se saattoi esimerkiksi olla osa hallinto- tai talouspäällikön tehtävää, kertoo Vaasan yliopistossa aikaisemmin työskennellyt tutkijatohtori Jenni Kantola. 

Kuntajohtajien ja muiden sidosryhmien näkemykset henkilöstöjohtamisen laadusta vaihtelivat huomattavasti, mikä osoittaa dialogin puutetta organisaatioiden sisällä. Tämä hajanaisuus heijastuu myös kuntien kyvyssä houkutella ja pitää osaavaa henkilöstöä, erityisesti suurten ikäluokkien eläköityessä. 

– Kuntasektorilla työntekijöiden työhyvinvointiin panostaminen voi olla palkkaa suurempi kilpailutekijä, toteaa yliopistonlehtori Kirsi Lehto.

Hanke lisäsi tietoisuutta strategisen henkilöstöjohtamisen merkityksestä kunnissa. Erityisesti osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, muutosjohtaminen, palkitsemisjärjestelmät ja esimiestyö nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Tutkimuksen tulokset ja suositukset toimitettiin mukana olleille kunnille, jotta heillä olisi jatkossa työkaluja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. 

– Kasvatimme selvästi tietoisuutta henkilöstöjohtamisen strategisesta roolista kunnissa. Jäsensimme ja konkretisoimme henkilöstöjohtamista ja sen laadun indikaattoreita. Tämä on tärkeä askel kohti parempaa ja tehokkaampaa kuntajohtamista, summaa professori Riitta Viitala.   

Lehto ja Kantola jakavat Viitalan näkemyksen ja lisäävät, että hankkeen aikana syntynyt yhteistyö ja dialogi ovat olleet erityisen antoisia. 

– Olemme saaneet jakaa kokemuksia ja oppia toisiltamme, mikä on rikastuttanut tutkimustyötämme ja tuonut uusia näkökulmia henkilöstöjohtamiseen.