Työyksinäisyys haitallista sekä työntekijälle että organisaatiolle – Vaasan yliopistossa kehitettiin keino työntekijöiden työyksinäisyyden mittaamiseksi
Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen väitöskirjatutkijat Samu Kemppinen ja Jussi Tanskanen esittelevät uudessa Psykologia-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan työyksinäisyyden käsitteen sekä lyhyen, yksinkertaisen ja helposti käytettävän mittarin työntekijöiden työyksinäisyyden arvioimiseksi ja seuraamiseksi sekä ilmiöön puuttumiseksi.
– Ihmisten sosiaaliset tarpeet eivät sammu työpäivän ajaksi, joten työhön liittyvät merkitykselliset sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Työyksinäisyys kumpuaa työhön liittyvien merkityksellisten suhteiden kaipuusta. Kokemus työyksinäisyydestä viittaa siihen, että sosiaaliset tarpeet työssä jäävät tyydyttämättä ja työntekijä kaipaa enemmän ja varsinkin merkityksellisempiä sosiaalisia suhteita työssä, Tanskanen selittää.
Työyksinäisyyden syntyyn vaikuttavat työntekijöiden yksilöllisten sosiaalisten tarpeiden ja taitojen lisäksi työn organisoinnin ja työyhteisön käytänteiden asettamat mahdollisuudet ja rajoitteet laadukkaiden sosiaalisten suhteiden muodostumiselle.
Työyksinäisyys on jo aiemmin tunnistettu haitalliseksi sekä työntekijän hyvinvoinnille, työhön liittyville asenteille ja suoriutumiselle että koko organisaatiolle.
– Myös me havaitsimme, että työyksinäisyys on yhteydessä heikompaan etätyötyytyväisyyteen, työn imuun ja suoriutumiseen sekä suurempaan työuupumukseen, Kemppinen sanoo.
Työyksinäisyysmittari avuksi työnantajille
Yksinäisyyteen on Suomessa ja maailmalla alettu kiinnittää viime aikoina yhä enemmän huomiota yhteiskunnallisena ilmiönä ja mahdollisena seuraavana kriittisenä kansanterveydellisenä ongelmana. Työhön liittyvän yksinäisyyden tutkimus on kuitenkin vasta kansainvälisestikin aluillaan.
– Koska työn sosiaaliset käytänteet ovat suuressa osassa organisaatioita murroksessa lisääntyvän ja laajenevan etä- ja hybridityön takia, on tärkeää selvittää, miten on mahdollista säilyttää yhteenkuuluvuuden tunne työyhteisössä ja välttää työyksinäisyyden kehittymistä. Työyksinäisyyden tutkimus ja tarkkailu tarvitsee kuitenkin hyviä arviointityökaluja, johon tutkimuksemme vastaa, Tanskanen kertoo.
Työyksinäisyysmittarin kehittämisessä hyödynnettiin COVID-19-pandemian aikana sekä opetusalan ammattilaisilta että teknologiateollisuuden alalla toimivasta yrityksestä kerättyä aineistoa. Aineisto koostuu pääosin etä- ja hybridityötä tekevistä työntekijöistä/toimihenkilöistä.
Kemppisen ja Tanskasen kehittämä suomenkielinen työyksinäisyysmittari soveltuu käytettäväksi esimerkiksi barometreissa ja organisaatioissa.
– Kehittämämme lyhyt kysely on hyvä ja helposti käytettävä mittari. Sillä organisaatiot ja työelämän kehittäjät voivat arvioida ja seurata työntekijöiden työyksinäisyyden tasoa ja kehitystä, Tanskanen sanoo.
Samu Kemppinen ja Jussi Tanskanen: Suomenkielisen työyksinäisyysmittarin validointi etä- ja hybridityöläisillä