Mitä tapahtuu tiedolle kriisin koittaessa? Resilienssi ja turvallisuusympäristön muutos puhuttivat seminaarissa

Informaatioresilienssi ja kokonaisturvallisuus -seminaari keräsi maanantaina Helsingin Tiedekulmaan tutkijat, poliitikot, virkamiehet ja asiantuntijat pohtimaan turvallisuusympäristömme muutosta sekä resilienssiä. 

Tilaisuuden aluksi Vaasan yliopiston professorit Harri Jalonen ja Annukka Jokipii sekä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoivat toimittamastaan Information Resilience and Comprehensive Security -kirjasta (Palgrave Macmillan Cham) ja sekä IRWIN- ja WELGO-tutkimushankkeista, joissa on tutkittu tiedon huoltovarmuutta sekä terveyskriisien hallinnan työkaluja, käytäntöjä, ideoita ja legitimiteettiä.

Image

Globaalin toimintaympäristön muutos, päätöksenteon monimutkaisuus ja sosiaalisen median uusi rooli ovat haastaneet perinteisiä varautumisen ja huoltovarmuuden toimintamalleja.

Jatkuvan tiedonsaannin varmistaminen on näissä oloissa iso haaste, ja tiedon huoltovarmuudesta sekä informaatioresilienssistä on tullut yhä tärkeämpää. Uudessa kirjassa tarkastellaankin, miten voidaan varmistaa häiriötön tiedon kulku, tieto- ja viestintäverkkojen toimivuus sekä tiedon luotettavuus ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa.

– Tiedon huoltovarmuus tarkoittaa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden kykyä tukea, tuottaa ja hyödyntää tietoa, joka on oikeaa, saavutettavissa olevaa ja oikea-aikaista. Se ei ole minkään yksittäisen organisaation vastuulla, vaan kuuluu meille kaikille, sanoi professori Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta.

Minna Martikainen: taloudellinen resilienssi on myös menestyksen tae

Image

Vaasan yliopiston rehtori Minnan Martikainen avasi esityksessään taloudellista resilienssiä ja sen merkitystä kasvun ja menestyksen mahdollistajana. 

– Taloudellinen resilienssi ei ole vain selviytymistä, vaan myös mahdollisuus kasvuun. Se on myös minimivaatimus, jotta yhteiskunnat säilyvät stabiileina ja talous voi kasvaa.

Martikainen jakoi taloudellisen resilienssin kolmeen osaan. Hän puhui kansalaisen oman talouden resilienssistä, yritystason resilienssistä sekä kansantalouden ja kansainvälisen talouden resilienssistä. Hän korosti yksilön sekä yritysten osalta talouden etukäteissuunnittelua ja ongelmiin varautumista. 

Velkaantuminen on pidettävä kurissa, säästöjä ja sijoituksia tulee hajauttaa, riskejä pitää hallita ja samalla turvattava riittävät omat pääomat. Kansalaisten on Martikaisen mukaan myös ensiarvoisen tärkeää kehittää omaa talousosaamistaan. Yritysten on puolestaan pidettävä huoli esimerkiksi uudistumiskyvystään.

Esityksensä lopuksi Martikainen kertoi Vaasan yliopiston perustavan uuden, monitieteisen Resilienssi-tutkimusalustan, joka keskittyy talouden ja yhteiskunnan resilienssiin sekä kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen. Tutkimusalusta aloittaa toimintansa vuoden 2025 alussa. Lisätietoa alustasta on luvassa 28. tammikuuta järjestettävässä juhlaseminaarissa Vaasan yliopistolla.

• Lue uutinen uudesta tutkimusalustasta

Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius: kysyntä tiedustelutiedolle kasvanut

Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius totesi esityksensä alussa, että tiedosta ei sinänsä ole puutetta, mutta haasteena on se, miten osaamme ja pystymme käyttämään sitä. Tiedon tulisi olla oikeassa muodossa koottuna tilannetietoisuudeksi, jotta tiedon käyttökelpoisuus olisi maksimaalinen ja jotta siitä syntyisi toimintaa.

Venäjä sotii parhaillaan Ukrainassa. Marteliuksen mukaan kysyntä tiedustelutiedolle onkin kasvanut ja korostaa siten myös tiedustelupalveluiden merkitystä. Se, miten hyvin ja millaista tietoa valtiot pystyvät keräämään ja hyödyntämään, tuo vaikutusvaltaa. Suomen tiedustelun ydintä on hänen mukaansa hyvä Venäjä-osaaminen.

–Tiedustelu on aina pitkäjänteistä, se ei ole ilmaista, se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja voi olla myös vaarallista, Martelius muistutti.

Image

Kokonaisturvallisuus ei sovi sellaisenaan vientituotteeksi

Seminaarin paneelikeskustelussa olivat mukana kansanedustaja Mika Lintilä, neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa sisäministeriöstä, hankepäällikkö Harriet Lonka Pohjois-Savon liitosta, WELGO-hanketta vetävä tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta sekä vanhempi strateginen neuvonantaja Hanna Smith ETYJistä. 

Panelistit mietittivät muun muassa, mitä olemme oppineet kriiseistä, miten vahingollisessa vaikuttamisessa informaatiolla halutaan iskeä juuri tunteisiin ja olisiko suomalainen kokonaisturvallisuuden malli hyvä vientituote.

– Kokonaisturvallisuusmalli sopii Suomelle, juuri tähän maantieteelliseen paikkaa ja hallinnolliseen rakenteeseen, sanoi Hanna Smith.

– Ei tästä suoraan vientituotteeksi ole, toimintamallit ja hallintotavat eri maissa ovat erilaisia. Meidän tulisi tarjota parhaita käytäntöjä, ei niin että vietäisiin kokonaisratkaisu vaikka Romaniaan, jatkoi Mika Lintilä.

Katso seminaarin tallenne

• Linkki seminaarin tallenteeseen