Kirjoitusohjeet

Kansilehdessä käytetään kirjasinlajia Calibri, ja riviväli on 1.

1. Sivun yläosassa on keskitettynä Vaasan yliopiston logo.

2. Sivun keskiosaan tulee keskitetysti työn laatijan nimi kirjasinkoolla 16.

3. Työn laatijan nimen alle kirjoitetaan työn nimi. Työn nimi voi olla kaksiosainen, jolloin se jakaantuu pää- ja alaotsikkoon. Pääotsikko kirjoitetaan kirjasinkoolla 20, ja se lihavoidaan. Mahdollinen alaotsikko kirjoitetaan kirjasinkoolla 14.

4. Kansilehden oikealle reunalle tulee tieto siitä, mikä työ on kyseessä kirjasinkoolla 12.

5. Sivun alareunaan viimeiselle riville kirjoitetaan keskitetysti Vaasa 20XX (kirjasinkoko 12). Vuosiluku merkitään tutkielman hyväksymisvuoden mukaan. 

Tutkielmaan on liitettävä sivun mittainen tiivistelmä, joka sijoitetaan kansilehden jälkeen. Harjoitustöihin ei tule tiivistelmää. Tiivistelmäsivun alkuun kirjoitetaan työtä ja työn laatijaa koskevat taustatiedot.

Image

• Kir­jasinlaji on Calibri ja kirjasinkoko 11. Riviväli on 1.
• Tiivistelmä kirjoitetaan ensisijaisesti passiivissa, ja sen suositellut aikamuodot ovat preesens ja perfekti. Ensimmäistä persoonaa voi käyttää tarvittaessa omien valintojen selventämiseen.
• Tiivistelmään ei merkitä lähdeviitteitä. Tiivistelmään ei myöskään tuoda yksittäisiä tutkimustuloksia, kuten prosenttilukuja.
• Tiivistelmäteksti vastaa pro gradu -tutkielmassa ja diplomityössä kypsyysnäytettä. Se sisältää tiedot tutkimuksen taustasta tai lähtökohdista, tutkimusongelmasta tai tutkimuksen tavoitteesta, teoriasta, keskeisistä käsitteistä, käytetyistä menetelmistä, aineistosta, keskeisistä havainnoista ja tutkimustuloksista sekä päätelmät ja tulkinnat.
• Tiivistelmätekstin pituus tulee olla sellainen, että näiden ohjeiden mukaisesti yksi sivu on täynnä (noin 400–450 sanaa).
• Jos tutkielma on laadittu englanniksi, tiivistelmä on laadittava omalla koulusivistyskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Jos tutkielman kirjoittajan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi tiivistelmän laatia englanniksi tai ohjaajan kanssa sovitulla kielellä.
• Avainsanat kuvaavat työn keskeisiä käsitteitä. Tutkielman avainsanat (5–8 kpl) mainitaan tiivistelmän lopussa. Avainsanat kirjoitetaan samalla kielellä kuin tutkielma, ja niistä voi keskustella ohjaajan kanssa. 

Sivunumerot

• Kansilehden jälkeen kaikki sivut merkitään juoksevalla sivunumeroinnilla siten, että tiivistelmä on sivulla 2 ja sisällysluettelo on tiivistelmäsivun jälkeen. Mikäli tiivistelmäsivua ei ole, sisällysluettelo alkaa heti kansilehden jälkeen sivulta 2.
• Sivunume­rointi ulottuu työn loppuun asetettujen liitteiden viimeiseen sivuun asti.
• Sivunumero asetetaan sivun keskelle, 1,5 cm sivun ylä­reunasta.
• Sivunumeron kirjasinlaji on Calibri kirjasinkoolla 11.

Sisällysluettelo

• Sisällysluettelon otsikkona on Sisällys.
• Sisällysluettelon riviväli on 1,5.
• Sisällysluettelossa tutkimuksen sisältö eritellään otsikoittain ja sivunumeroittain työn etenemisjärjestyksessä.
• Alaotsikot sisennetään siten, että kaksiportaiset alaotsikot sijoittuvat 0,5 cm:n ja kolmiportaiset ala­otsikot 1 cm:n päähän vasemmasta marginaalista.
• Sisällys­luettelon loppuun sijoitetaan lähteet ja sen jälkeen mahdolliset muut luettelot.
• Sisällysluettelossa kohdat Lähteet ja Liitteet eivät saa eteensä numeroa. Mikäli liitteitä on yksi, merkitään se sisällysluetteloon seuraavasti: Liite. Liitteen otsikko. Jos niitä on useampia, ne numeroidaan juoksevasti.
• Sisällysluettelossa ei käytetä pisteviivoja otsikoiden ja sivunumeroiden välillä.
• Tiivistelmäsivua ei mainita sisällysluettelossa.

• Kuva-, kuvio-, taulukko-, symboli-, termi- ja lyhenneluettelot sijoite­taan sisällysluettelon jälkeen omalle sivulleen.
• Kuvat, kuviot ja taulukot esite­tään luettelossa allekkain otsikoittain ja sivunumeroittain.
• Luetteloiden otsikoiden kirjasinkoko on 14, ja ne lihavoidaan.
• Luetteloon ei merkitä mahdollisia lähteitä.
• Jos kuvia, kuvioita ja taulu­koita on korkeintaan kolme, niistä ei tarvitse välttämättä tehdä omia luetteloita.
• Merkit, lyhenteet, symbolit ja termit, jotka eivät ole lukijalle itsestäänselvyyksiä, luetellaan selityksineen ryhmittäin aakkosjärjestyksessä: esimerkiksi ensin kreikkalaiset aakkoset, sitten roomalaiset aakkoset ja lopuksi lyhenteet.
• Lyhenneluettelo otsikoidaan sanalla Lyhenteet, ja siihen merkitään tutkimuksessa esiintyvät vakiintuneet lyhenteet, säädös- ja muut lyhenteet.
• Säädöksistä ilmoitetaan täydellisen nimen lisäksi numero. Lyhenneluetteloon merkitään vain ne tapaukset, joissa on käytetty lyhennettä. Esimerkiksi säädöstä ei merkitä lyhenneluetteloon, ellei siitä ole käytetty lyhennettä.
• Kun lyhenneluetteloa käytetään, lyhenteitä ei tarvitse selittää tekstissä.
• Mikäli lyhenteitä on vähän, kannattaa lyhenneluettelon sijaan harkita lyhenteiden auki kirjoittamista tekstissä niiden esiintyessä ensimmäistä kertaa.

Tekstin asettelu

• Teksti sijoi­tetaan siten, että vasen ja oikea marginaali sekä ala- ja yläreunan marginaalit ovat samat (3 cm).
• Mo­lemmat reunat pitää tasata.
• Kaikissa kirjallisissa töissä käytetään riviväliä 1,5.
• Riviväliä 1 käytetään tiivistelmässä, koodeissa tai yli kolme riviä pitkissä suorissa lainauksissa sekä taulukko-, kuva- ja kuvioteksteissä, esimerkeissä ja mahdollisissa alaviitteissä.
• Lähdeluettelossa riviväli on 1,5.
• Lopuksi kannattaa tarkistaa, että sivujen ala- tai yläreunaan ei jää yksittäisiä rivejä (ns. orporivit). 
• Koko dokumentti tavutetaan automaattisesti.
• Tyhjiä sivuja ei jätetä.

Fontti

• Tutkielman leipäteksti kirjoitetaan kirjasinlajilla Calibri ja kirjasinkoolla 12.
• Lihavointia ja kursi­vointia käytetään ohjaajan ohjeiden mukaan. Kursivoinnilla osoitetaan usein kielen ainesta (esim. Sana sana sisältää neljä kirjainta). Saavutettavuuden kannalta lihavointi on parempi kuin kursivointi.
• Tekstin alleviivaamista ei suositella, koska alleviivaus assosioidaan usein linkkiin.
• Värejä saa käyttää, mutta niiden käyttö ei saa olla ainoa tapa välittää tietoa.
• Tehostuskeinoja on käytettävä johdonmukaisesti, mutta säästeliäästi.

• Teksti jaetaan lukuihin, jotka otsikoidaan ja numeroidaan.
• Tekstinkäsittelyohjelman tyylejä käyttämällä tiedostosta saadaan saavutettava. Otsikon muotoilu pelkästään ulkoasua vaihtamalla ei ole sallittua. 
• Kaikki otsikot lihavoidaan, ja niitä edeltää kaksi tyhjää riviä.
• Otsikon jälkeen on aina yksi tyhjä rivi ennen tekstiä.

Pääluvut

• Päälukujen otsikot kirjoitetaan kirjasinkoolla 16.
• Pääluvut aloitetaan tutkielmassa uudelta sivulta. Muissa kirjallisissa töissä pääotsikko erotetaan edeltävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä

Alaluvut

• Alaluvut jat­kuvat samalta sivulta kuin edeltävä teksti.
• Kaksiportaisten alalukujen otsikot kirjoitetaan kirjasinkoolla 14.
• Alalukuja on oltava vähintään kaksi. 
• Kaksiportaisten alalukujen otsikot erotetaan edel­tävästä tekstistä kahdella tyhjällä rivillä. Jos kaksiportainen ala­luku seu­raa pääluvun otsikkoa, yksi tyhjä rivi otsikkojen välissä riittää.
• Tutkielmissa pääluvun ja alaluvun välissä on hyvä olla lukuun johdattelevaa tekstiä.

Moniportaiset alaluvut

• Moniportai­sten alalukujen otsikot kirjoitetaan kirjasinkoolla 12.  
• Moniportaisia alalukuja on oltava vähintään kaksi. 
• Moniportaiset alaluvut erote­taan edellisestä otsikosta tai tekstistä kahdellatyhjällä rivillä.
• Suosituksena pidetään enintään kolmea porrasta (1.1.1). Neljännen tason otsikkoja voidaan käyttää, mikäli se selkeyden kannalta on tarpeellista. Sen asettelu vastaa kolmannen tason otsikkoa.

Kappalejako

• Teksti jaetaan kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä.

Kuvioiden käyttö

• Kuvioiden avulla voidaan havainnollistaa ja yksinkertaistaa esitettävää asiaa. 
• Kuviot täydentävät tekstiä. Niiden sisällön on oltava niin täsmällistä, että niitä voi tarkastella ja ymmärtää näkemättä varsinaista tekstiä.
• Kuvioiden on oltava ulkoasultaan selkeitä ja kooltaan tarkoituksenmukaisia. Niissä ei esimerkiksi saa olla turhaa tyhjää tilaa, ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin ja yhdelle sivulle.
• Kuvioiden tulee olla joko kirjoittajan omia tai niihin on merkittävä alkuperäisen lähteen mukainen otsikko ja lähdeviitemerkintä. Lähdeviite merkitään ohjeiden mukaisesti (tekijä, vuosi ja tarvittaessa sivunumero). Myös itse suomennetuissa kuvioissa tulee aina mainita alkuperäinen lähde.
• Joissakin tapauk­sissa voidaan lainata jotakin kuviota vain osittain, jolloin myös viitataan al­kuperäiseen lähteeseen. Näissä tapauksissa tekstissä on osoitettava selvästi, mikä on tekijän omaa tuotosta ja mikä on lainattu alkuperäisestä lähteestä. Jos kuviota on muokattu, lähteen yhteyteen merkitään (mukaillen…adapted from…).

Kuvioiden asettelu

• Kuviot erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä kuvion ylä- ja alapuolella.
• Kuvioiden otsikko eli kuvateksti kirjoitetaan kuvion alapuolelle, ja se päättyy pisteeseen. Mahdolliset lähdeviitteet tulevat sulkeisiin kuvatekstin jälkeen. Tällöin kuvateksti päättyy pisteeseen vasta lähdeviitteen jälkeen.
• Teksti Kuvio 1. lihavoidaan, mutta itse kuvatekstiä ei lihavoida.
• Kirjasinlaji on Calibri, kirjasinkoko 11, ja riviväli on 1. 
• Jos kuvateksti jatkuu toiselle riville, se sisennetään alkamaan samasta kohdasta kuin ensimmäisen rivin kuvateksti.
• Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen kuvioon, ja jokaista kuviota on selitettävä tekstissä riittävästi.
• Kuvateksti täytyy määritellä.
• Kuvioilla pitää olla vaihtoehtoinen teksti eli ns. alt-teksti. Vaihtoehtoisessa tekstissä on kerrottava, mitä tietoa lukijalta jää saamatta, jos kuviota ei näe.
• Kuvioita piirrettäessä on muistettava, että pienelläkin sym­bolilla on suuri sanoma. Esimerkiksi se, mihin suuntaan nuolen kärki osoittaa, muuttaa kuvion asia­sisältöä ratkaisevasti, kuten kuviossa 2.
• Mahdollisissa teknisissä piirustuksissa ja kaavioissa on käytettävä standardoituja piirrosmerkkejä ja suureiden symboleita.  
• Kuvioita voi esittää myös liitteissä.
• Mikäli kuvio on luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, kirjoitetaan käytetty kehote ja tieto tekoälyn hyödyntämisestä kuvatekstiin. Katso malli kirjoitusohjeiden Word-dokumentin sivulta 15.

Kuvien käyttö

• Kuviaeli esimerkiksi valokuvia tai ruutukaappauksia tulee käyttää opinnäytetyössä vain, jos se on tutkielman tavoitteen ja käytettävän menetelmän vuoksi tarpeen. 
• Kuvien käyttö on perusteltua silloin, kun se selventää ja havainnollistaa omaa esitystä.
• Kuvien käytössä tulee muistaa kuviin liittyvät tekijänoikeudet. Teoskynnyksen ylittäviin kuviin on kysyttävä lupa tekijältä. Esimerkiksi kuvakaappaus verkkosivuilta on tekijänoikeuden alainen. Mikäli tekijä on luovuttanut oikeutensa teokseen jollekin toiselle taholle, esimerkiksi kustantajalle tai tuottajalle, lupa teoksen käyttöön kysytään näiltä. Luvat kannattaa kysyä jo tutkielman tekemisen alkuvaiheessa, jotta mahdollinen kielto kuvien käyttöön voidaan ottaa huomioon tutkimuksen suunnittelussa.
• Opinnäytetöissä kuvia voi jonkin verran käyttää ns. sitaattioikeuden sallimana ilman lupaa. Sitaattioikeus tarkoittaa sitä, että julkistetuista teoksista voi ottaa lainauksia tieteelliseen esitykseen, kun kuva liittyy kiinteästi työssä käsiteltyyn asiaan.
• Kuvituskuvia ei saa käyttää.
• Kuvan lähdeviitteeksi merkitään julkaisun tai kuvaajan nimi, ja lähdeviite merkitään ohjeiden mukaisesti.

Kuvien asettelu

• Kuvien on oltava ulkoasultaan selkeitä ja kooltaan tarkoituksenmukaisia, ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin ja yhdelle sivulle.
• Kuvat erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä kuvan ylä- ja alapuolella.
• Kuvan otsikko eli kuvateksti kirjoitetaan kuvan alapuolelle, ja se päättyy pisteeseen. Mahdolliset lähdeviitteet tulevat sulkeisiin kuvatekstin jälkeen. Tällöin kuvateksti päättyy pisteeseen vasta lähdeviitteen jälkeen.
• Teksti Kuva 1. lihavoidaan, mutta itse kuvatekstiä ei lihavoida.
• Kirjasinlaji on Calibri, kirjasinkoko 11, ja riviväli on 1. 
• Jos kuvateksti jatkuu toiselle riville, se sisennetään alkamaan samasta kohdasta kuin ensimmäisen rivin kuvateksti.
• Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen kuvaan, ja jokaista kuvaa on selitettävä tekstissä riittävästi.
• Kuvateksti täytyy määritellä.
• Kuvilla pitää olla vaihtoehtoinen teksti eli ns. alt-teksti. Vaihtoehtoisessa tekstissä on kerrottava, mitä tietoa lukijalta jää saamatta, jos kuvaa ei näe.
• Kuvia voi esittää myös liitteissä.
• Mikäli kuva on luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, kirjoitetaan käytetty kehote ja tieto tekoälyn hyödyntämisestä kuvatekstiin. Katso malli kirjoitusohjeiden Word-dokumentin sivulta 15.

Taulukoiden käyttö

• Taulukoita käytetään usein tilastollisen aineiston esittämiseen. Tilastollinen aineisto esitetään erillisenä taulukkona joko tekstin seassa tai liitteenä. Jos numerotietoja on vähän, ne voi­daan esittää myös otsikoimattomina ja numeroimattomina asetelmina. 
• Taulukko muodostuu riveistä ja sarakkeista, joissa tiedot esitetään pelkistetysti.
• Samoja tietoja ei saa esittää sekä taulukkona että kuviona. 
• Joissakin tapauk­sissa voidaan lainata taulukkoa vain osittain, jolloin viitataan al­kuperäiseen lähteeseen. Näissä tapauksissa tekstissä on osoitettava selvästi, mikä on tekijän omaa tuotosta ja mikä on lainattu alkuperäisestä lähteestä. Jos taulukkoa on muokattu, lähteen yhteyteen merkitään (mukaillen…adapted from…).

Taulukoiden asettelu

• Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen taulukkoon ennen varsinaista taulukkoa.
• Taulukoiden on oltava ulkoasultaan selkeitä ja kooltaan tarkoituksenmukaisia.
• Taulukoissa ei saa olla turhaa tyhjää tilaa, ja niiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin ja ensisijaisesti yhdelle sivulle.
• Taulukon otsikkorivi tulee olla merkittynä.
• Taulukot erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä taulukkoselosteen yläpuolella ja taulukon alapuolella.
• Taulukkoseloste kirjoitetaan taulukon yläpuolelle, ja se päättyy pisteeseen. Mahdolliset lähdeviitteet tulevat sulkeisiin taulukkoselosteen jälkeen. Tällöin seloste päättyy pisteeseen vasta lähdeviitteen jälkeen. Jos taulukkoseloste jatkuu toiselle riville, se sisennetään alkamaan samasta kohdasta kuin ensimmäisen rivin teksti.
• Taulukkoselosteen kirjasinlaji on Calibri, kirjasinkoko 11, ja riviväli on 1. 
• Teksti Taulukko 1. lihavoidaan, mutta itse selostetta ei.
• Saavutettavuuden takia taulukon otsikkorivi pitää määritellä. Kun taulukko on luotu, merkitään taulukon ylin rivi otsikkoriviksi seuraavasti: Kursori laitetaan taulukon ylimmälle riville, jotta taulukkotyökalut saadaan näkyviin Wordin komentoriville. Taulukkotyökaluista valitaan ”Asettelu” ja sieltä valitaan ”Toista otsikkorivit”. Näin taulukon otsikkorivi toistuu, vaikka taulukko jakautuisi useammalle sivulle.
• Taulukoilla pitää olla vaihtoehtoinen teksti eli ns. alt-teksti. Vaihtoehtoisessa tekstissä on kerrottava, mitä tietoa lukijalta jää saamatta, jos taulukkoa ei näe.
• Taulukon fontti on sama kuin tekstin fontti, ja kirjasinkoko voi taulukon koosta riippuen olla joko sama tai pienempi kuin tekstin kirjasinkoko.
• Kaikkien työssä käytettyjen taulukoiden ulkoasun tulee olla yhtenäinen, ja liiallista tehostamista on vältettävä. Taulukoita ei saa käyttää vain tekstin ulkoasun korostamiseen.
• Varsinaisessa tekstissä on oltava viittaus jokaiseen taulukkoon, ja jokaista taulukkoa on selitettävä tekstissä riittävästi.
• Taulukoita voi esittää myös liitteissä.
• Mikäli taulukko luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, kirjoitetaan käytetty kehote ja tieto tekoälyn hyödyntämisestä taulukkoselosteeseen taulukon yläpuolelle. Katso malli kirjoitusohjeiden Word-dokumentin sivulta 15.

• Kaikki tutkimusaineistosta esitettävät esimerkit on numeroitava juoksevasti, kuten seuraava esimerkki havainnollistaa.

Image

• Esimerkit on erotettava muusta tekstistä sisentämällä (1,5 cm: esimerkin numero, 2,5 cm: esimerkkiteksti). Katso tarkempi malli asettelulle kirjoitusohjeiden Word-dokumentista sivulta 17.
• Esimerkeissä käytetään riviväliä 1.
• Yleensä esimerkki ei ole luvussa viimeisenä, vaan sen jälkeen on tekstiä.
• Kaikkiin esimerkkeihin on viitattava tekstissä, ja niitä on myös selitettävä riittävästi. Esimerkkien tulkintaa ei saa jättää lukijalle.
• Esimerkkejä ei merkitä lainausmerkein, eikä niitä kursivoida.

Erityistapaukset koskevat erityisesti tekniikan alaa ja oikeusaloja.

Matemaattiset yhtälöt

• Matemaattiset yhtälöt tulee numeroida juoksevasti, ja niiden tulee niveltyä osaksi tekstiä normaalein oikeinkirjoituksen säännöin, pilkutus mukaan lukien.
• Jokainen yhtälö kirjoitetaan omalle rivilleen ja erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen.
• Yhtälön juokseva numero kirjoitetaan sulkuihin oikeaan laitaan, ja itse yhtälön alku tulee sisentää siten, että kaikkien yhtälöiden yhtälöosa alkaa samasta kohdasta. Tätä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

• Varsinainen muuttuja esitellään ensin, ja sivulausetta edeltävä pilkku tulee yhtälön loppuun.
• Yhtälön suureet tulee selittää yhtälön yhteydessä vain siltä osin kuin niitä ei ole työssä aiemmin selitetty tekstissä tai muissa yhtälöissä.
• Jos lause ei jatku yhtälön jälkeen, yhtälön loppuun tulee piste. Tällöin mahdollinen lähdeviite tulee yhtälöä edeltävän tekstin loppuun. 
• Katso tarkempi malli asettelulle kirjoitusohjeiden Word-dokumentista sivulta 18.

Standardoidut merkinnät

• Matemaattisessa esityksessä on käytettävä standardoituja merkintöjä, sikäli kuin niitä on olemassa. Standardeja löytyy mm. seuraavista julkaisuista:

Image

• Standardoitujen merkkien puuttuessa käytetään muita vakiintuneita merkkejä ja vasta viime kädessä omatekoisia merkkejä.

Koodit ja ohjelmapätkät

• Ohjelma tai ohjelmapätkä sisennetään ja erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen.
• Kirjasintyyppinä käytetään tasalevyistä kirjasintyyppiä, esimerkiksi Courier, lukuun ottamatta pseudokoodiesimerkkejä, joissa suositellaan käytettävän suhteellista kirjasintyyppiä.
• Jos ohjelmapätkä on alle kymmenen riviä, sille ei tarvitse laatia otsikkoa eikä luettelointia, kuten alla olevassa kuvassa.

Image

• Jos ohjelmapätkän rivejä on kymmenen tai enemmän, niitä käsitellään kuten kuvia tai kuvioita, eli ne nimetään Algoritmi 1. tai Ohjelma 1., kuten alla olevassa kuvassa.

Image

• Mikäli koodi on luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, kirjoitetaan käytetty kehote ja tieto tekoälyn hyödyntämisestä selitetekstiin koodin alapuolelle. Katso malli kirjoitusohjeiden Word-dokumentin sivulta 15.
• Muista tekniikan alan yksityiskohdista saa tietoa opinnäytetyön ohjaajalta.

Alaviitteet

• Julkisoikeudessa vain säädöksiin viitataan sisäviitteillä, kaikki muut lähteet merkitään alaviitteisiin. Talousoikeudessa säädöksiin voi viitata joko alaviittein tai APA-tyylin mukaisesti sulkeisiin. Valittua viittaustapaa on käytettävä yhtenäisesti koko työn läpi.
• Alaviitteitä käytettäessä numero merkitään ennen pistettä. Alaviitteen kirjasinkoko on 10 pt ja riviväli 1.
• Oikeusalojen opinnäytteiden kirjoittajien tulee huomioida oman alansa vakiintuneet viittauskäytänteet. Näistä on hyvä keskustella oman ohjaajan kanssa ennen tutkielman aloittamista.

• Mahdolliset liitteet sijoitetaan työssä lähdeluettelon jälkeen.
• Liitteet otsikoidaan, numeroidaan juoksevasti, sivunumeroidaan ja luetellaan myös sisällysluettelossa.
• Liit­teeksi voidaan sijoittaa esimerkiksi käytetyt kysymys- tai haastattelulomakkeet, aineiston­keruuseen liittyvät muut kirjelmät sekä mahdolliset aineiston esimerkit. Koko aineistoa ei koskaan laiteta työn liitteeksi.
• Työn liitteitä voivat myös olla sellaiset työn sisältöä havainnollistavat kuviot ja taulukot, jotka ovat liian suuria sijoitettavaksi tekstiin.

• Lähdeviitteiden käyttö on osa hyvää tieteellistä käytäntöä. 
• Viitteiden avulla lukija voi seurata, mitä lähdeaineistoa on tutkimuksessa käytetty ja miten.
• Lähdeviitteet mahdollistavat tekstin asiasisällön tarkistamisen, ja niistä lukija näkee, milloin tekijä tukeutuu toisen tutkijan tuotantoon.
• Kaikkien käytettyjen lähteiden on tarkoitus löytyä vaivattomasti lähdeluettelosta.
• Asianmukaisesti esitetyillä lähdeviitteillä opiskelija osoittaa hallitsevansa hyvän tieteellisen käytännön oman alan asiantuntijana.
• Lähteiden lainaamisessa erotellaan referointi ja suorat lainaukset.
• Tekstiä referoitaessa muotoillaan oman tutkimusasetelman kannalta kes­keinen ajatus omin sanoin.  
• Vaasan yliopiston kirjoitusohjeiden lähdemerkinnöissä sovelletaan APA 7 -tyyliä.
• Lähdeviitteet merkitään varsinaisessa tekstissä sisäviitteillä eli leipätekstiin sijoitettavilla viitteillä. Viitteiden merkinnässä käytetään joko sisältöpainotteista viittaustapaa tai narratiivista viittaustapaa.

Sisältöpainotteinen viittaustapa

• Sisältöpainotteisessa viitteessä sulkeisiin merkitään tekijä, pilkku, välilyönti, aika, pilkku, välilyönti, s.-lyhenne, välilyönti ja sivu(t), joita on käy­tetty.
• Sisältöpainotteisessa viittauksessa käytetään sulkeiden sisällä &-merkkiä, jos tekijöitä on kaksi. Mikäli tekijöitä on enemmän kuin kaksi, käytetään merkintää ja muut.

Image

• Sulkeisiin merkitään ne sivut, joihin viittaus täsmälleen kohdistuu. Sivut erotetaan toisistaan ajatusviivalla (–, engl. en dash), joka on tavallista yhdysmerkkiä pidempi viiva. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Sivunumeron sijaan voi lähdemerkintään lisätä esimerkiksi luvun numeron tai nimen, dian numeron, videon aikaleiman tai muun vastaavan tarkennuksen.

Image

• Joskus kaikkia lähdeviitetietoja ei ole saatavilla. Esimerkiksi jos aikaa ei löydy verkkosivustosta, käytetään ilmaisua n.d. Tämä lyhenne n.d. merkitään sekä lähdeviitteeseen että lähdeluetteloon. 

Image

Narratiivinen viittaustapa

• Narratiivisessa viitteessä sulkeisiin merkitään aika ja sivu tai sivut.
• Narratiivisessa viittaustavassa ei käytetä &-merkkiä, vaan sen tilalla käytetään ja-sanaa.

Image

• Sulkeisiin merkitään ne sivut, joihin viittaus täsmälleen kohdistuu. Sivut erotetaan toisistaan ajatusviivalla (–, engl. en dash), joka on tavallista yhdysmerkkiä pidempi viiva. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Sivunumeron sijaan voi lähdemerkintään lisätä esimerkiksi luvun numeron tai nimen, dian numeron, videon aikaleiman tai muun vastaavan tarkennuksen.

Image

• Joskus kaikkia lähdeviitetietoja ei ole saatavilla. Esimerkiksi jos aikaa ei löydy verkkosivustosta, käytetään ilmaisua n.d. Tämä lyhenne n.d. merkitään sekä lähdeviitteeseen että lähdeluetteloon. 

Image

• Narratiivisessa viittauksessa on mahdollista käyttää erilaisia referointiverbejä, kuten väittää, todeta, esittää ja pohtia.

• Suorissa lai­nauksissa lähdettä siteerataan täsmälleen samassa muodossa kuin se on alkuperäisessä tekstissä.
• Suoriin lainauksiin merkitään aina lähteen sivunumero. 
• Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, mikäli ne ovat vähintään kolme sanaa tai korkeintaan kolme riviä pitkiä. 
• Lyhyt lainaus erotetaan tekstistä lainausmerkein.

Image

• Kolme riviä pidemmät lainaukset kirjoitetaan rivivälillä 1 sisennettynä (1,5 cm) ja ilman lainausmerkkejä. Pitkiä suoria lainauksia on vältettävä.

Image

• Mikäli suorassa lainauksessa on esimerkiksi kirjoitusvirhe, se voidaan osoittaa merkitsemällä virheellisen sanan jälkeen [sic]. Sic (lat.) = siten, sillä tavalla; tosiaankin näin.

• Lähdeviittaus on tehtävä aina siihen lähteeseen, joka on ollut käytössä.
• Lähtökohta on, että opiskelija käyttää ensisijaisia eli alkuperäisläh­teitä.
• Jos toissijaista eli ns. toisen käden lähdettä käytetään, lähteen toissijaisuuden pitää käydä ilmi tekstistä. 

Image

• Lähdeluetteloon merkitään ainoastaan se lähde, joka on konkreettisesti ollut käytössä.

• Lähdeviittauksesta on ilmettävä, mikä osa kyseisestä tekstikohdasta perustuu lähteeseen.
• Jos viittaus koskee vain yhtä virkettä, voidaan tekstissä käyttää joko sisältöpainotteista tai narratiivista viittaustapaa. 
• Tärkeää on huomioida viittausala, kuten alla olevassa kuvassa on havainnollistettu.

Image

• Kun lähdeviite kohdistuu vain yhteen virkkeeseen, voi narratiivisessa viittauksessa merkitä sivunumerot tai vastaavan tiedon joko virkkeen alkuun tai virkkeen loppuun.
• Pisteen paikka on sulkeiden ulkopuolella, ja sama piste päättää myös virkkeen.
• Alla olevassa kuvassa havainnollistetaan yhden virkkeen sisältöpainotteinen viittaus ja narratiivinen viittaus.

Image

• Kun halutaan kohdistaa lainaus useampaan seuraavaan virkkeeseen, käytetään narratiivista viittaustapaa. Silloin kielellisten valintojen (tekstin sanamuodot, sanasto, teema) on kerrottava lukijalle, milloin lähdeteoksesta lainattu osa päättyy ja milloin kirjoittajan omat aja­tukset alkavat. Tätä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

• Viittauksen alaa voidaan selventää tekstissä käyttämällä siirtymää tai kontrastia merkitseviä ilmaisuja, kuten toisaalta, kuitenkin tai omassa työssäni. Siirtymää voi osoittaa myös aikamuodon vaihtuminen.
• Jos samaa lähdettä käyttää esimerkiksi kappaleen ensimmäisessä virkkeessä ja seuraavassa virkkeessä jatkaa sitten omalla äänellä, minkä jälkeen käyttää vielä ensimmäisen virkkeen lähdettä, täytyy lähdeviite kirjoittaa täsmällisesti uudestaan.
• Jos sama lähde on käytössä vielä seuraavassa kappaleessa, lähde tulee jälleen merkitä.
• Tekstin sujuvuuden vuoksi kannattaa viittaustapoja vaihdella sisältöpainotteisen ja narratiivisen viittaustavan välillä, kuten alla olevassa kuvassa havainnollistetaan.

Image

• On tärkeää huomioida, että sivunumeroa ei voi merkitä ainoana lähdetietona virkkeeseen, vaan jokaisessa virkkeessä, jossa mainitaan sivunumero, täytyy olla mukana myös muut lähdetiedot (tekijä, aika).

Kirjoittajan nimi virkkeen keskellä

• Kirjoittajan nimi voi esiintyä virkkeen keskellä, jolloin läh­deviittaus merkitään välittömästi nimen perään. Tämä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

• Erilaisten viittaustapojen käyttäminen samassa kappaleessa tai tekstissä tuo tekstiin elävyyttä. ​​​​​​

Usean kirjoittajan julkaisu

• Jos samalla lähteellä on kaksi kirjoittajaa, merkitään molemmat kirjoittajat lähdeviitteeseen. Kun lähdeviite on sulkeissa, käytetään &-merkkiä nimien välissä. Kun nimet kirjoitetaan leipätekstiin eli virkkeen alkuun tai keskelle, kirjoitetaan ja-sana nimien väliin.
• Jos samalla lähteellä on kirjoittajia kolme tai enemmän (enemmän kuin kaksi), tekstiin ja sulkeisiin kirjoitetaan vain ensimmäisen kirjoittajan sukunimi ja sen jälkeen suomenkielisessä tekstissä "ja muut". Tämä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

• Jos ensimmäinen tai ensimmäiset tekijät ovat samat eri lähteillä, täytyy tekijöitä kirjoittaa niin pitkälle, että eroavaisuus löytyy.
• Ilmaus "ja muut" on monikkomuotoinen ilmaisu, eli jätettäviä nimiä tulee olla vähintään kaksi. Jos näin ei ole, täytyy kirjoittaa kaikkien tekijöiden nimet.
• Kirjoittajien nimet merkitään siinä järjestyksessä kuin ne ovat lähteessä, eli niitä ei saa muuttaa aakkosjärjestykseen.

Yhdessä lähdeviitteessä useita lähteitä

• Samassa virkkeessä tai kappaleessa esitetty asia voi liittyä useaan lähteeseen. Tällöin lähteet merkitään samojen sulkeiden sisään aakkosjärjestyksessä. On tärkeää huomioida, että kaikki viitteessä mainitut tekijät eivät välttämättä allekirjoita kaikkea kappaleessa kirjoitettua, joten useiden lähteiden mainitseminen yhdessä lähdeviitteessä voi olla tarpeen purkaa erillisiksi lähdeviitteiksi.
• Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteillä. Tämä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

Sama tekijä, eri julkaisut

• Saman tekijän eri julkaisut erotetaan toisistaan vuosiluvuilla, jotka merkitään ilmestymisjärjestyksessä.
• Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan lähde­viitteissä ja lähdeluettelossa pienillä kirjaimilla a, b, c jne., kuten alla olevasta kuvasta ilmenee.

Image

• Pienet kirjaimet lisätään sitä mukaa kuin julkaisut mainitaan tekstissä: ensin tekstissä mainittu on a, toinen b jne.
• Jos lähteissä on kaksi kirjoittajaa, joilla on sama sukunimi, lähdeviitettä tarkennetaan etukirjaimilla.
• Jos ei ole tiedossa vuosilukua, merkitään samannimisen lähteen lähdeviitteisiin n.d. -a, n.d. -b.

Lyhenteiden käyttö

• Viittauksissa voidaan käyttää lyhenteitä.
• Lyhenteet merkitään oman työn kielellä, eli esimerkiksi suomenkielisessä tekstissä käytetään suomenkielisiä lyhenteitä alla olevan kuvan mukaisesti.

Image

• Tarvittaessa viittauksen luonnetta voidaan täsmentää lyhenteillä vrt. (vertaa) ja ks. (katso). Lyhenteellä vrt. korostetaan sitä, että viitteessä käsitellään asiaa eri näkökulmasta kuin viittaajan omassa työssä. Lyhenteellä ks. ilmaistaan esimerkiksi sitä, että käsiteltävästä asiasta löytyy lisätietoa tai tukea viittaajan omalle tekstille. Sillä voidaan myös kehottaa katsomaan käsiteltävää asiaa tarkemmin toisesta lähteestä tai oman tekstin toisesta osiosta.

• Nykyään valtaosa lähdeaineistosta on digitaalisessa muodossa, vaikka se koostuisikin kirjallisuudesta. Myös visuaalista ja audiovisuaalista lähdemateriaalia käytetään tutkielmissa entistä enemmän. 

Kirjat, e-kirja ja artikkelit

• Kirjoissa, e-kirjoissa ja artikkeleissa käytetään viittaustapoja, jotka on mainittu kohdissa Lähdeviitteiden käyttö.
• Päivittyviin e-kirjoihin merkitään molemmat ajat eli sekä alkuperäinen julkaisuvuosi että viimeisimmän päivityksen vuosi. Tämä havainnollistetaan alla olevassa kuvassa.

Image

Opinnäytteet

• Opinnäytteisiin viitataan samoin kuin julkaistuun teokseen.

Image

• Väitöskirjat ovat tieteellisiä julkaisuja. Ohjaajalta kannattaa varmistaa, voiko alempia opinnäytteitä, kuten pro gradu -tutkielmia, käyttää lähteinä omassa opinnäytteessään.

Virallislähteet (säädökset ja tilastot)

• Ajantasainen säädöstieto on saatavilla Suomen säädöskokoelmasta tai Finlex-tietokan­nasta. Lakikirjojen osalta on huomioitava, että tiedot saattavat olla van­hentuneita.

• Kun ensimmäisen kerran viitataan lakiin, merkitään viite näin:

Image

• Sitten myöhemmillä kerroilla:

Image

• Useampaan pykälään viitattaessa:

Image

• Valtiopäiväasiakirjoihin, kuten hallituksen esityksiin, valiokuntamietintöihin ja valiokuntien lausuntoihin, viitataan näin:

Image

• Komiteanmietintöihin viitataan lyhenteellä KM:

Image

• Tilastolähteisiin viitattaessa merkitään viitteeseen pääsääntöisesti tilaston tekijä (julkaisija), julkaisuvuosi ja sivunumero. Tilastolähteissä useimmiten tekijä on yhteisö.

Image

• Lisää esimerkkejä virallislähteiden viitemerkinnöistä on kirjoitusohjeiden Word-dokumentissa.

Tutkimusaineistot, standardit ja patentit

• Tutkimusaineistoihin, standardeihin ja patentteihin viitataan seuraavilla tavoilla:

Image

Verkkoaineistot

• Verkkoaineisto sisältää hyvin eritasoisia lähteitä aina ministeriöiden raporteista yksityishenkilöiden blogeihin. Verkkolähteisiin kannattaa suhtautua varauksella, ja tarvittaessa ohjaajalta voi kysyä neuvoa.
• Lähdeviitteeseen merkitään vain julkaisuvuosi. Mikäli päivämäärä on saatavilla, sitä ei merkitä lähdeviitteeseen, mutta se merkitään lähdeluetteloon.

TV ja elokuva

• Tekijäksi merkitään yleensä ohjaaja.

Sähköpostit, haastattelut, keskustelut ja tekoäly

• Henkilökohtainen viestintä sisältää sähköpostiviestejä, keskusteluryhmistä lähetettyjä viestejä (joita ei ole arkistoitu), henkilökohtaisia haastatteluja, puhelinkeskusteluja ja muita vastaavia.

Image

• Henkilökohtaista viestintää ei merkitä lähdeluetteloon.
• Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle tai yrityksen intra, lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi. Vaasan yliopiston harjoitustöissä, kandidaatintutkielmissa, pro gradu -tutkielmissa ja diplomitöissä niihin saa viitata kuten verkkolähteeseen.

• Tekoälyllä tuotettuun sisältöön voi viitata kuten henkilökohtaiseen viestintään. Jos sisältö on julkaisun kannalta merkittävää, kannattaa harkita ChatGPT-keskustelun lisäämistä liitteeksi tai erilliseksi tiedostoksi.

• Kaikki työssä käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon, ja vastaavasti jokaiseen lähdeluettelossa mainit­tuun lähteeseen on oltava viittaus tekstissä. Viitteen on oltava sama kuin lähdeluettelomerkinnän alku.
• Lähdeluettelo sijoitetaan tekstin loppuun en­nen mahdollisia liitteitä.
• Lähdeluettelon riviväli on 1,5, ja eri lähteiden väliin ei jätetä tyhjää riviä.
• Kaikki lähteet (myös esimerkiksi aineistolähteet) aakkostetaan samaan lähdeluetteloon.
• Lähteet merkitään lähdeluetteloon tekijän sukunimen, nimimerkin tai nimen mukaan aakkosjärjestykseen.
• Aakkostuksessa ei huomioida artikkeleita a, an ja the, eli lähteet aakkostetaan ensimmäisen merkityksellisen sanan mukaan.
• Saman tekijän julkaisut sijoite­taan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan.
• Läh­demerkinnässä ensimmäistä riviä seuraavilla riveillä käyte­tään sisennystä (1,25 cm). 

Lähdeluettelon elementit

• Lähdeluetteloon merkitään alla esitetyssä järjestyksessä seuraavat elementit lähteen vaatimalla tarkkuudella.

Image

Image

• Ensimmäinen elementti on tekijä. Tekijällä tarkoitetaan kirjoittajaa, toimittajaa, ohjaajaa, valokuvaajaa tms. Lähdeluettelo aakkostetaan tämän elementin mukaan. Jos tekijöitä on 20 tai vähemmän, kaikki tekijät merkitään lähdeluetteloon ja ennen viimeistä tekijän nimeä on &-merkki. Jos tekijöitä on 21 tai enemmän, listataan ensimmäiset 19 tekijää, pilkku ja niiden jälkeen väli, kolme pistettä, väli ja viimeinen tekijä.

Image

• Toinen elementti on aika. Ajalla tarkoitetaan julkaisuvuotta. Tämä elementti kirjoitetaan vähintään vuoden tarkkuudella, verkkoaineistossa jopa tarkemmin. Jos aikaa ei esimerkiksi verkkosivustosta millään löydy, käytetään ilmaisua n.d.

Image

• Kolmas elementti on nimi. Tällä tarkoitetaan kirjan, artikkelin, blogipostauksen, kuvan tms. nimeä.

• Image

  
  Neljäs elementti on alkuperä eli mistä lähde on peräisin. Tällä tarkoitetaan julkaisijaa, lehteä, kokoomateosta tai sivustoa. Jos sivuston nimi on sama kuin tekijä-elementti, sitä ei tarvitse toistaa. DOI ja linkki kuuluvat tähän elementtiin. Jos kirjalla tai artikkelilla on pysyvä tunniste (DOI, URN), sitä tulee käyttää myös painettuun kirjaan viitattaessa. Pysyvä tunniste kirjoitetaan lähdeluetteloon verkkolinkkinä (DOI https://doi.org/10.1007/978-3-658-15220-8_18 tai URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0). Jos verkkoaineistolla on pysyvä tunniste, lähdeluetteloon ei tarvitse lisätä erikseen tietoa siitä, että kyseessä on verkkoaineisto tai päivämäärää, jolloin se on katsottu, vaan viittauksen voi tehdä samoin kuin painettuun aineistoon. Mikäli pysyvää tunnistetta ei ole, vaan tavallinen verkko-osoite, tulee viittaukseen suhtautua varauksella. Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen. Lisäksi verkko-osoitteen eteen lisätään teksti Noudettu osoitteesta tai englanninkielisessä tekstissä Retrieved.
• Jokaisen elementin jälkeen tulee piste, paitsi jos itse elementti päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Verkko-osoitteiden perään ei lisätä pistettä. Pistettä ei myöskään lisätä, jos itse elementti päättyy pisteeseen, esimerkiksi Sukunimi, A. A
• Wordin voi antaa katkaista lähdeluettelossa esitetyt linkit, mutta niitä ei saa itse katkaista, jotta ne toimivat saavutettavuusvaatimusten mukaisesti lopullisessa työssä.

• Joskus jokin elementti saattaa puuttua. Alla olevassa kuvassa esitetään, miten lähdeluettelomerkintä tai tekstiviite rakennetaan tietyn elementin puuttuessa. Viitteissä sivut mainitaan aina, jos ne vain ovat tiedossa.

  Image

  

• Jos aineisto on rajattu tietylle käyttäjäryhmälle, esimerkiksi yrityksen työntekijöille (yrityksen intra) tai kurssin osallistujille (Moodle), siihen viitataan kuten tavalliseen verkkosivuun.
• Koska lukijalle tieto rajatusta pääsystä on kuitenkin tärkeä, se on hyvä ilmoittaa viitteessä lisätietona, esimerkiksi [rajattu pääsy] / [restricted availability] -huomautuksin. Tämä merkintäohje koskee vain Vaasan yliopiston harjoitustöitä ja opinnäytteitä.
• Mikäli kyseessä on ammatillinen julkaisu, rajatun pääsyn takana olevat lähteet käsitellään henkilökohtaisena viestintänä, eikä niitä merkitä lähdeluetteloon lainkaan.

Monografia

• Monografia on yhden kirjoittajan tai kirjoittajaryhmän jostakin tietystä, yhtenäisestä aiheesta kirjoittama tutkimus.
• Se voi olla painettu kirja tai e-kirja, tai joskus se julkaistaan molempina versioina.
• Sekä painettuun että e-kirjaan viitataan samalla tavalla.
• Jos painetun kirjan tiedoista löytyy pysyvä tunniste, kuten DOI tai URN, se merkitään https://-alkuisena linkkinä lähdeluetteloon.
• Jos e-kirjan linkki ei vie suoraan kirjan tietoihin tai tietokannan nimestä ei ole lukijalle mitään hyötyä, sitä ei merkitä lähdeluetteloon.
• Kirjan kustannuspaikkaa ei merkitä.
• Monografian tiedot kirjoitetaan lähdeluetteloon seuraavalla tavalla:

Image

• Sukunimet, joissa on etuliite, sijoitetaan yleensä lähdeluetteloon varsinaisen sukunimen, ei etuliitteen, mukaan aakkosjärjestykseen. Tällöin etuliite sijoitetaan vasta etunimen jäl­keen. 

Image

• Erimaalaisissa nimissä on erilaisia käytäntöjä, joten viitattaessa tällaiseen nimeen kirjoitusasu ja viittauskäytäntö täytyy tarkistaa erikseen, mieluiten kirjoittajan omista tiedoista. Suomen kielessä aateliset etuliitteet (von, de, af yms.) aloitetaan virkkeen alussa normaaliin tapaan isolla kirjaimella.

Monografia: kaksi tai useampi saman tekijän samana vuonna ilmestynyttä teosta

• Jos käytetään kahta tai useampaa saman tekijän samana vuonna ilmestynyttä teosta, ne listataan aakkosjärjestykseen ja erotetaan vuosilukuun liitettävällä pienellä kirjaimella (a, b, c). Tämä ohje koskee myös artikkeleita.

Image

​​​​Monografia: kokoomateoksen luku

• Kokoomateoksella tarkoitetaan teosta, joka koostuu useamman eri kirjoittajan kirjoittamista itsenäisistä luvuista. Tällöin viitataan siihen kirjoittajaan, joka on kirjoittanut kyseisen luvun.

Image

Monografia: kirjoittaja on myös teoksen toimittaja

Image

Artikkelit

Image

• Jos artikkelilla on pysyvä tunniste (DOI, URN), sitä tulee käyttää myös painettuun artikkeliin viitattaessa. Mikäli pysyvää tunnistetta ei ole, vaan tavallinen verkko-osoite, ei verkko-osoitetta merkitä, mikäli lähde löytyy painetusta lehdestä. 
• Artikkelin nimeä ei kursivoida, vaan lehden nimi kursivoidaan.

Image

• Jos artikkeli on vain verkossa, eikä sillä ole pysyvää tunnistetta, tulee viittaukseen suhtautua varauksella. Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen, ja liittää tekstiin Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta URL ja englanninkielisessä tekstissä Retrieved yyyy-mm-dd URL. 

  Image

  
• Jos viitataan artikkeliin, joka on julkaistu verkossa ennen lehden ilmestymistä, lehden tarkemmat tiedot ja sivunumerot vielä puuttuvat ja artikkelin yhteydessä lukee esimerkiksi "online first publication", "advance online publication", "In Press, Corrected Proof" tai "Ahead-of-print", englanninkielisessä viittauksessa termi yhtenäistetään "advance online publication" ja suomenkielisessä "ennakkoverkkojulkaisu". 

Image

Artikkeli: sanomalehtiartikkeli

Image

Artikkeli: kokoomateoksen artikkeli

• Kokoomateoksella tarkoitetaan teosta, joka koostuu useamman eri kirjoittajan kirjoittamista itsenäisistä artikkeleista. Tällöin viitataan siihen kirjoittajaan, joka on kirjoittanut kyseisen artikkelin.

Image

Artikkeli: blogipostaus

Image

Opinnäytteet

• Jos opinnäytteellä ei ole pysyvää tunnistetta, kuten URN tai DOI, lisätään linkin eteen teksti ”Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta” tai ”Retrieved yyyy-mm-dd ”.
• Väitöskirjat ovat tieteellisiä julkaisuja. Ohjaajalta kannattaa varmistaa, voiko alempia opinnäytteitä, kuten pro gradu -tutkielmia, käyttää lähteinä omassa opinnäytteessään.

Image

Virallislähteet

• Tekijänä voi olla myös yhteisö. Kun lähteellä ei ole varsinaista tekijää, se sijoitetaan lähdeluettelossa joko julkaisijan tai lähteen nimen mukaan. Sijoittelun on oltava yhdenmukainen lähdeviitteessä käytetyn merkintätavan kanssa.

Image

Virallislähteet: tilastolähteet

• Jos lähdeviitteessä on viitattu julkaisijan nimeen, lähdeluetteloon kirjoitetaan seuraavat tie­dot:

Image

Virallislähteet: säädökset

• Mikäli säädökset merkitään lähdeluetteloon, niistä kirjoitetaan säädöksen täydellinen nimi, antamispäivä, vi­noviiva, säädösnumero, julkaisijan nimi ja alkuperä.

Image

• Tavallisesti säädöksiä ei kuitenkaan merkitä lähdeluetteloon. Ohjaajan kanssa kannattaa keskustella oman alan käytänteistä. Muiden virallislähteiden merkintä lähdeluettelossa alkaa täsmälleen samoin kuin käytetty lähdeviite. Poikkeuksena ovat komiteanmietinnöt, joista merkitään lähdeluetteloon täydellinen nimi KM-lyhenteen sijaan.

Image

• Tutkielman ohjaajat antavat lisätietoja.

Tutkimusaineistot, standardit ja patentit

Image

Verkkoaineistot

• Verkkoaineistoja kannattaa tarkastella kriittisesti.
• Verkko-osoitteita ei tavuteta itse, vaan se tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla. Näin linkki pysyy todennäköisemmin saavutettavana myös valmiissa työssä.
• Kannattaa huomioida, että verkkoaineistossa kursivoidaan otsikko, mutta sivuston nimeä ei kursivoida. 

Image

Image

TV ja elokuva

• Tutkielmassa voidaan käyttää lähteinä esimerkiksi elokuvia, musiikkikappaleita, televisio- ja radio-ohjelmia sekä internetissä julkaistuja kuvia ja videoita.
• Jos analyysin kohteena on useita elokuvia tai televisio-ohjelmia, niistä on tehtävä oma aineistoluettelo tutkielman liitteeksi. Sama koskee esimerkiksi videonjakopalvelu YouTubessa julkaisuja videoita, jos ne muodostavat tutkimusaineiston.
• Tekijäksi merkitään yleensä ohjaaja. Tekijä voi olla myös tuottaja, isäntä tai postaaja.
• Verkko-osoitetta suoratoistopalveluun ei merkitä, mikäli lähde on sitä kautta saatavilla vain lyhyen ajan.

Image

Tekoäly

• Tekoäly ei ole tieteellinen lähde, ja tästä syystä sitä ei pitäisi käyttää lähteenä tieteellisessä tutkimuksessa. Mikäli tekoälyä on hyödynnetty tutkielman laatimisessa, täytyy ohjaajan kanssa keskustella siitä, miten tekoälyä on käytetty ja miten se raportoidaan. 
• Tekoälyä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kuvien, kuvioiden, taulukoiden tai koodien luomisessa tai muokkaamisessa. Mikäli kuva, kuvio, taulukko tai koodi on luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, merkitään tekoäly lähdeluetteloon. 
• Tekijäksi merkitään mallin tekijä, yritys tai julkaisija. 

Image

Sähköpostiviestit, haastattelut ja keskustelut

• Henkilökohtainen viestintä sisältää sähköpostiviestejä, keskusteluryhmistä lähetettyjä viestejä (joita ei ole arkistoitu), henkilökohtaisia haastatteluja, puhelinkeskusteluja ja muita vastaavia. Henkilökohtaista viestintää ei merkitä lähdeluetteloon.
• Ammatillisessa ja laajemmalle yleisölle tarkoitetussa julkaisussa rajatun saatavuuden verkkosivut, kuten Moodle tai yrityksen intra, lasketaan henkilökohtaiseksi viestinnäksi. Vaasan yliopiston harjoitustöissä, kandidaatintutkielmissa, pro gradu -tutkielmissa ja diplomitöissä niihin saa viitata kuten verkkolähteeseen.

Miksi kirjoitusohjeissa tekstin ulkoasu ei noudata APA-tyyliä?

Ulkoasussa noudatetaan Vaasan yliopiston omaa ohjeistusta, ja APA 7 -tyyli on pohjana ainoastaan lähteiden merkinnöissä. Väitöskirjat noudattavat Vaasan yliopiston julkaisusarjojen ohjeistusta.

Tiivistelmäsivussa on kohta: Oppiaine: Oma koulutusohjelma. Kumpi tuohon pitäisi tulla, oppiaine vai koulutusohjelma?

Käytäntö tuntuu olevan suhteellisen kirjava. Osa nimeää kohtaan konkreettisen oppiaineen ja osa laittaa kohtaan koulutusohjelman. Tarkista työsi ohjaajalta oman yksikkösi käytäntö.

Millä kielellä tiivistelmä kirjoitetaan?

Jos tutkielma on laadittu englanniksi, tiivistelmä on laadittava omalla koulusivistyskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Jos tutkielman kirjoittajan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi tiivistelmän laatia englanniksi tai ohjaajan kanssa sovitulla kielellä.

Tuleeko otsikon jälkeen välilyönti eli tyhjä rivi? Ohjeissa lukee, että tulee, mutta valmiissa pohjassa ei ole välilyöntejä otsikon jälkeen.

Kyllä, otsikon jälkeen tulee tyhjä rivi. Mallipohjassa tyhjä rivi on sisällytetty jo otsikon tyyleihin. Mallipohja ei automaattisesti noudata kirjoitusohjeita, joten vaikka käytät mallipohjaa, olet itse vastuussa siitä, että työsi noudattaa kirjoitusohjeita. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä mallipohjaakin joutuu muokkaamaan. Ohjeet kannattaakin lukea tarkkaan, jotta pystyy vertaamaan, missä kohdin mallipohjaa täytyy työstää ohjeiden mukaisesti.

Milloin mitäkin tehostuskeinoa käytetään tekstissä tai saako niitä käyttää?

Tutkielman leipäteksti kirjoitetaan kirjasinlajilla Calibri ja kirjasinkoolla 12. Lihavointia ja kursi­vointia käytetään ohjaajan ohjeiden mukaan. Kursivoinnilla osoitetaan usein kielen ainesta (esim. Sana sana sisältää neljä kirjainta). Saavutettavuuden kannalta lihavointi on parempi kuin kursivointi. Tekstin alleviivaamista ei suositella, koska alleviivaus assosioidaan usein linkkiin. Värejä saa käyttää, mutta niiden käyttö ei saa olla ainoa tapa välittää tietoa. Tehostuskeinoja on käytettävä johdonmukaisesti, mutta säästeliäästi.

Kannattaa varmistaa ohjaajalta, onko tehostuskeinojen käyttäminen tarkoituksenmukaista juuri sinun työssäsi.

Työssäni on paljon erilaisia kuvioita. Täytyykö kuviot jotenkin luetteloida?

Jos kuvia, kuvioita ja taulu­koita on korkeintaan kolme, niistä ei tarvitse välttämättä tehdä omia luetteloita. Jos kuvioita (tai muita) on enemmän, silloin luettelointi on tarpeen. Muilla luetteloilla tarkoitetaan kuva-, kuvio-, taulukko-, symboli-, termi- ja lyhenneluetteloja. Ne sijoite­taan sisällysluettelon jälkeen omalle sivulleen. Kuvat, kuviot ja taulukot esite­tään luettelossa allekkain otsikoittain ja sivunumeroittain. Luetteloiden otsikoiden kirjasinkoko on 14, ja ne lihavoidaan. Luetteloon ei merkitä mahdollisia lähteitä.

Miten esimerkit asetellaan?

Kaikki tutkimusaineistosta esitettävät esimerkit on numeroitava juoksevasti. Esimerkit on erotettava muusta tekstistä sisennystä (1,5 cm: esimerkin numero, 2,5 cm: esimerkkiteksti) ja riviväliä 1 käyttäen. Yleensä esimerkki ei ole luvussa viimeisenä, vaan sen jälkeen on tekstiä. Kaikkiin esimerkkeihin on viitattava tekstissä, ja niitä on myös selitettävä riittävästi. Esimerkkien tulkintaa ei saa jättää lukijalle. Esimerkkejä ei merkitä lainausmerkein, eikä niitä kursivoida. 

Mitä tarkoittaa alt-teksti?

Kuvioilla, kuvilla ja taulukoilla pitää olla vaihtoehtoinen teksti, ns. alt-teksti. Vaihtoehtoisessa tekstissä on kerrottava, mitä tietoa lukijalta jää saamatta, jos kuvaa tai kuviota ei näe.

Miksi työn täytyy olla saavutettava ja miten työstä tehdään saavutettava?

Saavutettavuus tarkoittaa mm. sitä, että työn sisältöön pääsee käsiksi teknisten apuvälineiden kuten ruudunlukuohjelmien avulla, sisällössä voi helposti liikkua otsikosta toiseen ja olennainen sisältö on annettu tarvittaessa vaihtoehtoisilla tavoilla eli esimerkiksi kuvien sisältö on kerrottu myös tekstinä. Lain mukaan tutkielmien tulee olla saavutettavia.

Huomioitavaa työn saavutettavuudessa

- Wordin tekstinkäsittelyohjelman tyylejä käyttämällä tiedostosta saadaan saavutettava. Otsikon muotoilu pelkästään ulkoasua vaihtamalla ei ole sallittua.

- Kuvioilla, kuvilla ja taulukoilla pitää olla vaihtoehtoinen teksti, ns. alt-teksti. Vaihtoehtoisessa tekstissä on kerrottava, mitä tietoa lukijalta jää saamatta, jos kuvaa tai kuviota ei näe.

- Kuvatekstit ja myös taulukoiden otsikkorivit pitää määritellä. Näin taulukon otsikkorivi toistuu, vaikka taulukko jakautuisi useammalle sivulle.

- Lähdeluettelon verkko-osoitteet merkitään työhön hyperlinkkeinä, jotta lähdemateriaaliin pääsy olisi vaivatonta.

En saanut valmiin Word-pohjan kuvio-/taulukkoluetteloa toimimaan. Onko suuri virhe tehdä taulukko ilman valmista työkalua?

Saavutettavuuden vuoksi kannattaa katsoa ohjeita Saavutettavasti-fi-sivustolta (otsikko Tee taulukot Wordissä).

Kuinka merkitsen lähteen kuvioon, jos olen muokannut kuviota eri lähteiden pohjalta?

Kaikissa kuvissa, kuvioissa ja taulukoissa, myös itse suomennetuissa, tulee aina mainita alkuperäinen lähde. Jos kuvaa, kuviota tai taulukkoa on muokattu, lähteen yhteyteen merkitään (mukaillen…adapted from…).

Mikä on lähdeluettelon riviväli ja miten lähteet erotetaan toisistaan?

Lähdeluettelon riviväli on 1,5, ja eri lähteiden väliin ei jätetä tyhjää riviä. Lähteet erotetaan toisistaan käyttämällä riippuvaa sisennystä.

Mitä liitteisiin voi laittaa?

Mahdolliset liitteet sijoitetaan työssä lähdeluettelon jälkeen. Ne otsikoidaan, numeroidaan juoksevasti, sivunumeroidaan ja luetellaan myös sisällysluettelossa. Liit­teeksi voidaan sijoittaa esimerkiksi käytetyt kysymys- tai haastattelulomakkeet, aineiston­keruuseen liittyvät muut kirjelmät sekä mahdolliset aineiston esimerkit. Koko aineistoa ei koskaan laiteta työn liitteeksi. Työn liitteitä voivat myös olla sellaiset työn sisältöä havainnollistavat kuviot ja taulukot, jotka ovat liian suuria sijoitettavaksi tekstiin.

Mitä tarkoittaa sisältöpainotteinen tai narratiivinen viittaus?

Sisältöpainotteinen viittaus:

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Saleem & Larimo, 2016, s. 248).

Narratiivinen viittaus:

Saleem ja Larimo (2016, s. 248) toteavat, että [– –].

Koskelan (2003, s. 225) mukaan [– –].

Milloin lähdeviitteissä käytetään &-merkkiä ja milloin taas ja-sanaa?

Sisältöpainotteisessa viittauksessa (sulkeissa oleva) käytetään &-merkkiä, narratiivisessa viittauksessa (leipätekstin seassa) käytetään ja-sanaa. Poikkeuksena on ja muut -merkintä, joka on sulkeissakin ja-sanalla. Lähdeluettelossa käytetään &-merkkiä. Mallia ja lisätietoja voit katsoa kirjoitusohjeiden Word-tiedostosta.

Mikäli kirjoittajia on useita, mainitaanko ensimmäisellä viittauskerralla kaikki kirjoittajat?

Mikäli kirjoittajia on useampia (enemmän kuin kaksi), silloin käytetään merkintää ja muut, esim. Kuneliuksen ja muiden (2020, s. 54) mukaan... tai (Kunelius ja muut, 2020, s. 54). Edes ensimmäisellä kerralla ei mainita kaikkia tekijöitä.

Jos tekijöitä on vain kaksi, silloin käytetään sisältöpainotteisessa viittauksessa &-merkkiä (Kunelius & Piha, 2020, s. 12) ja narratiivisessa viittauksessa ja-sanaa Kuneliuksen ja Pihan (2020, s. 12) mukaan [– –].

Mitä tehdään, jos lähteistä ei löydy vuosilukua?

Jos aikaa (vuosilukua) ei esimerkiksi verkkosivustosta millään löydy, käytetään ilmaisua n.d. Kirjoitusohjeista näet, miten toimitaan, kun jokin lähde-elementeistä puuttuu.

Mitä jos lähteet ovat samannimiset ja samana vuonna ilmestyneet?

Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan lähde­viitteissä ja lähdeluettelossa pienillä kirjaimilla a, b, c jne. Pienet kirjaimet lisätään sitä mukaa kuin julkaisut mainitaan tekstissä: ensin tekstissä mainittu on a, toinen b jne. Jos lähteissä on kaksi kirjoittajaa, joilla on sama sukunimi, lähdeviitettä tarkennetaan etukirjaimilla. Jos ei ole tiedossa vuosilukua, merkitään samannimisen lähteen lähdeviitteisiin n.d. -a, n.d. -b.

Miten suorat lainaukset merkitään?

Suorissa lai­nauksissa lähdettä siteerataan täsmälleen samassa muodossa kuin se on alkuperäisessä tekstissä. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, mikäli ne ovat vähintään kolme sanaa tai korkeintaan kolme riviä pitkiä.  Lyhyt lainaus erotetaan tekstistä lainausmerkein. Kolme riviä pidemmät lainaukset kirjoitetaan rivivälillä 1 sisennettynä (1,5 cm) ja ilman lainausmerkkejä. Pitkiä suoria lainauksia on kuitenkin vältettävä. Mikäli suorassa lainauksessa on esimerkiksi kirjoitusvirhe, se voidaan osoittaa merkitsemällä virheellisen sanan jälkeen [sic]. Sic (lat.) = siten, sillä tavalla; tosiaankin näin. Suoriin lainauksiin merkitään aina myös lähteen sivunumero. 

Kirjoitan kanditutkielmaani suomeksi, mutta haluaisin lisätä suoran lainauksen, joka on englanniksi. Täytyykö sitaatti suomentaa itse? 

Suorissa lai­nauksissa lähdettä siteerataan täsmälleen samassa muodossa kuin se on alkuperäisessä tekstissä. Täsmälleen samassa muodossa tarkoittaa sitä, että myös kielen tulee olla alkuperäinen. Tulkintaa ei kuitenkaan saa jättää lukijalle, joten siteerausta on avattava tekstissä siten, että lukijalle käy selväksi siteerauksen sanoma. Oma suomennos tai selostus on siis tarpeen, kun on kyse jostain muusta kuin työn kirjoituskielestä.

Miten viite merkitään, jos käyttämässäni lähteessä on viitattu toiseen lähteeseen?

Lähtökohta on, että opiskelija käyttää ensisijaisia eli alkuperäisläh­teitä. Jos toissijaista eli ns. toisen käden lähdettä käytetään, lähteen toissijaisuuden pitää käydä ilmi tekstistä. Käytettäessä toissijaista lähdettä viittaus on tehtävä siihen lähteeseen, joka on ollut käytössä. Seuraavat esimerkit havainnollistavat, kuinka voidaan viitata käytettyyn toissijaiseen aineistoon.

(1)          Kilpeläinen (Kunelius, 2010) on todennut [– –].

(2)          Kilpeläinen on todennut Kuneliuksen (2010) teoksessa, että [– –].

Miten lakiin viitataan ensimmäisellä tai myöhemmillä kerroilla?

Kun ensimmäisen kerran viitataan lakiin, merkitään viite näin:

Opintotukilain (1994/65) 15 f §:n mukaan [– –].

Tekstiä tekstiä tekstiä (Opintotukilaki 1994/65, 15 f §).

Sitten myöhemmillä kerroilla:

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (OPTL 15 f §).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Opintotukilaki 15 f §).

Useampaan pykälään viitattaessa:

(OPTL 15 a §, 15 b §).

Lähteiden oikea viittaustapa kannattaa aina varmistaa ohjaajalta. 

Mitä lähdeluetteloon täytyy merkitä?

Lähdeluettelomerkintä koostuu neljästä eri elementistä

Tekijä. (aika). Nimi. Alkuperä.

Esimerkiksi näin:

Kunelius, R. (2010). Viestinnän vallassa. Alma Talent Oy. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-823-8

Laitetaanko lähdeluettelomerkintään loppuun piste?

Jokaisen elementin jälkeen tulee piste, paitsi jos itse elementti päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Verkko-osoitteiden perään ei lisätä pistettä. Wordin voi antaa katkaista linkin, mutta niitä ei saa itse katkaista, jotta ne toimivat saavutettavuusvaatimusten mukaisesti lopullisessa työssä. Pistettä ei myöskään lisätä, jos itse elementti päättyy pisteeseen, esimerkiksi Sukunimi, A. A.

Miten lähdeluettelomerkintä tehdään, jos lähteellä ei ole pysyvää tunnistetta?

Tässä tapauksessa tulee myös käyttää päivämäärää, jolloin verkkosivua on käytetty, että lukija voi verrata, onko sivustoa päivitetty sen jälkeen. Lisäksi verkko-osoitteen eteen lisätään teksti Noudettu osoitteesta tai englanninkielisessä tekstissä Retrieved. Esimerkiksi näin:

Piippo, I., Vaattovaara, J. & Voutilainen, E. (2016). Kielen taju. Noudettu 17.4.2020 osoitteesta http://www.imafi.fi/imafi_dokument/HVVSHyhteenveto%20Uusi

Merkitäänkö lähdeluetteloon painosta tai kustannuspaikkaa?

Mikäli tiedot painoksesta ovat saatavilla, tiedon voi merkitä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Sukunimi, A. A. (julkaisuvuosi). Kirjan nimi (painos). Julkaisija. https://doi.org/10.xxx

Kustannuspaikkaa ei merkitä.

Miten päivämäärä merkitään lähdeluetteloon?

Suomenkielisessä työssä päivämäärät merkitään suomen kielen mallin mukaisesti pp.kk.vvvv (12.3.2021). Englanninkielisessä työssä metateksti on taas englannin kielen mallin mukainen eli päivämäärät merkitään vvvv-kk-pp (2021-03-12).

Milloin lähdeluettelossa käytetään ISBN-numeroa?

Jos ISBN-numero on tiedossa, sen voi mainita, mutta tieto ei ole pakollinen. 

Joistakin artikkeleista ei löydy DOI/URN-linkkiä tai linkki ei toimi. On myös artikkeleja, joita pääsee lukemaan ainoastaan Vaasan yliopiston tunnuksilla. Miten tällaiset lähteet merkitään lähdeluetteloon?

Kaikissa artikkeleissa ei välttämättä ole pysyvää tunnistetta (DOI tai URN). Silloin merkitään Noudettu xx.xx.xxxx osoitteesta ja verkko-osoite. Mikäli verkko-osoite ei toimi, sitä on turha laittaa lähdeluetteloon. Kuitenkin kaikki toimivat osoitteet (joko tavalliset verkko-osoitteet tai pysyvän tunnisteen omaavat osoitteet) tulee laittaa lähdeluetteloon hyperlinkkinä, jotta teksti olisi saavutettava.

Mikäli johonkin lähdemateriaaliin tarvitaan salasanoja tai tunnuksia, silloin täytyy olla merkintä rajatusta pääsystä (ks. kirjoitusohjeet).

Täytyykö aineistolähteet luetteloida erikseen?

Kaikki lähteet (myös esimerkiksi aineistolähteet) aakkostetaan samaan lähdeluetteloon.

Mitä APA-tyylissä pitää laista kirjoittaa lähdeluetteloon?

Oikeusalan työt eivät noudata APA-tyyliä lähdeviittaamisen osalta vaan käyttävät omalla alallaan vakiintunutta viittaustyyliä. Oikeustieteessä ei ole tapana merkitä lakeja lähteisiin ollenkaan dogmaattisen menetelmän takia.

Muissa tieteissä sen sijaan on tarpeen merkitä laitkin lähteisiin, mutta APA-tyyliä joudutaan soveltamaan esimerkiksi näin:

Opintotukilaki 21.1.1994/65. Finlex. Noudettu 17.11.2020 osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940065#L2P15b
 

Varminta on tarkistaa lakien oikea merkintätapa omalta ohjaajalta.

Kirjoitusohjeiden Word-dokumentin päivitykset 19.9.2024

• On täsmennetty, että Vaasan yliopiston kirjoitusohjeita noudatetaan sekä suomen- että englanninkielisissä opinnäytetöissä. 
• On täsmennetty, että Vaasan yliopiston kirjoitusohjeiden lähdemerkinnöissä sovelletaan APA 7 -tyyliä. Toisin sanoen lähdemerkinnät eivät noudata APAa kirjaimellisesti, vaan yliopiston ohjeet ovat sovellus APA 7 -tyylistä. 

Kirjoitusohjeiden Word-dokumentin päivitykset 10.6.2024

• Tiivistelmän kielivaatimusta on tarkennettu: Jos tutkielma on laadittu englanniksi, tiivistelmä on laadittava omalla koulusivistyskielellä suomeksi tai ruotsiksi. Jos tutkielman kirjoittajan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi tiivistelmän laatia englanniksi tai ohjaajan kanssa sovitulla kielellä.

Kirjoitusohjeiden Word-dokumentin päivitykset 6.3.2024

• Kirjoitusohjeisiin on lisätty luku 4.8 Tekoäly (s. 49), jossa kerrotaan, miten tekoäly merkitään lähdeluetteloon, jos sitä on hyödynnetty esimerkiksi kuvan, kuvioiden tai taulukoiden luomisessa tai muokkaamisessa.
• Kirjoitusohjeisiin on lisätty tieto siitä, että mikäli kuva, kuvio (s. 15), taulukko (s. 16) tai koodi (s. 20) on luotu tai muokattu tekoälyä hyödyntäen, kirjoitetaan käytetty kehote ja tieto tekoälyn hyödyntämisestä kuvatekstiin, taulukkoselosteeseen tai selitetekstiin. Sovellettava malli on kirjoitusohjeiden Word-dokumentin sivulla 15.
• Kirjoitusohjeiden ohjeistusta on muokattu niin, että tieto rajatusta pääsystä kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella [rajattu pääsy] tai englanninkielisissä teksteissä [restricted availability] (s. 39).
• Kirjoitusohjeiden lähdeluettelo on muokattu vastaamaan APA-tyyliä. Lähteiden, kuten artikkelin nimien, otsikoissa käytettyjen sanojen alkukirjaimet kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla, vaikka alkuperäisessä lähteessä olisi kirjoitettu isolla alkukirjaimella. 

Kirjoitusohjeiden Word-dokumentin päivitykset 28.4.2023

• Kirjoitusohjeisiin on lisätty tieto siitä, että lähdeluettelossa aakkostuksessa ei huomioida artikkeleita a, an ja the. Lähteet aakkostetaan ensimmäisen merkityksellisen sanan mukaan (s. 37).
• Kirjoitusohjeisiin on lisätty tieto siitä, että lähdeluettelossa kursivoidaan lehden nimi eikä artikkelin nimeä (s. 41).