Tekstivastine Oivalluksia-podcast, jakso 21 Miten sijoittaa epävarmoina aikoina?

(Tämä on Vaasan yliopiston Oivalluksia-tutkijapodcastin jakson 21 tekstivastine.)

Miehen ääni ja musiikkia: Oivalluksia-podcast

Toimittaja Anssi Marttinen:

Sijoittaminen ei ole enää vain harvojen huvia, vaan koko kansan leipälaji. Esimerkiksi osakesijoittajien määrä on ilahduttavasti noussut viime vuosina. Suomessa. Myös naiset ja nuoret ovat ryhtyneet sijoittajaksi, ja samalla tämä tarkoittaa sitä, että markkinoilla on paljon uusia kokemattomia sijoittajia. He ovat nähneet vain nousevat markkinat, nollakorot ja alhaisen inflaation. Nyt kuitenkin tilanne markkinoilla on muuttunut poikkeuksellisen nopeasti. Tänä vuonna nähty hyökkäyssota Euroopassa, energiakriisi, nopeasti nouseva inflaatio ja nopeasti nousevat korot. Kysymys onkin, kuinka sijoittaa epävarmoina aikoina? Vieraina jaksossa ovat Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorit Sami Vähämaa ja Janne Äijö? He ovat tutkineet ja opettaneet rahoitusmarkkinoita ja sijoitustoimintaa jo vuosikymmenien ajan. Tervetuloa herrat!

Sami Vähämaa: Kiitoksia. On kiva olla mukana tällaisessa keskustelussa.

Janne Äijö: Kiitos

Anssi Marttinen: Professori Janne Äijö, mitä markkinoilla yleensä tapahtuu, kun tulee yhtäkkiä jokin yllättävä kriisi?

Janne Äijö: Joo, siinä aletaan hinnoitteleen riskejä uudestaan ja sijoitukset hakeutuu riskisistä kohteista turvallisempiin kohteisiin, esimerkiksi osakkeista valtion velkakirjoihin. Varoja allokoidaan myös US dollariin ja Sveitsin frangipohjaisiin sijoituksiin. Niiden noussut kysyntä sitten nostaa hintoja.

Anssi Marttinen: Paljon puhutaan paniikista. Iskeekö paniikki, kun tulee tämmöinen yllättävä kriisi?

Janne Äijö: Kyllä siellä paniikkia näkyy, Se monesti voi nähdä tällaista volatiliteetti-indeksistä, jossa nähdään sitten korkeita lukuja ja silloin tosiaan hakeudutaan turvasatamiin, kuten USAn ja Saksan valtionvelkakirjoihin.

Anssi Marttinen: Uskotko turvasatamat toimineet nykyisessä Ukrainan sodan lietsomassa energiakriisissä?

Janne Äijö: Se on hyvä kysymys, koska näytti, että ensimmäisen viikon ajan ne kyllä toimi: USA:n valtionvelkakirjahinnat nousi ja samoin Saksan, mutta se kesti vain viikon ja kohonnut inflaatiopaine ja sodan aiheuttamat muut vaikutukset alkoi nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia myös näille. Eli niiden hinnat laski.

Anssi Marttinen: Kriisit voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. On pankkikriisejä, valuuttakriisejä, velkakriisejä, sotaa ja öljykriisiä. Nyt viimeksi tällä vuosituhannella on nähty esimerkiksi syyskuun yhdennentoista päivän hyökkäykset Yhdysvalloissa vuonna 2001. On ollut finanssikriisi, Koronakriisi sekä Ukrainan sota ja energiakriisi. Miten näissä markkinat ovat reagoineet, professori Sami Vähämaa?

Sami Vähämaa: Tyypillisesti käy silleen, mitä jonnekin tuossa mainitsi, että riskit hinnoitellaan uusiksi ja epävarmuus yleisesti kasvaa kaikenlaisissa eri rahoitusinstrumenteissa ja sijoitustuotteissa, mutta tyypillisesti tosiaan käy niin, että osakkeita aletaan myymään, joka johtaa siihen, että osakkeiden hinnat laskee ja rahaa hakeutuu sinne turvasatamiin, mistä Janne juuri äsken mainitsi. Että jos semmosia turvasatamia on näköpiirissä, niin sitten sijoittajat siirtää varallisuutta osakkeista sinne turvasatamiin ja niiden turvasatamien hinnat vastaavasti nousee. Mutta yleisesti voisi sanoa, että tämmöisissä kriisitilanteissa on äkillinen vaikutus markkinasentimenttiin, joka sitten johtaa siihen, että niitä riskejä todellakin hinnoitellaan uusiksi. Ja tämmöinen muutos siinä markkinasentimentissä voi olla hyvinkin pitkäaikainen ja johtaa semmoisiin pitkäaikaisiin negatiivisiin tunnelmiin markkinoilla, että vaikka osakkeiden hintareaktiot voi olla lyhytaikaisia, kestää päiviä tai kuukausia, niin tyypillisesti silti se semmoinen yleinen epävarmuus ja negatiivinen markkinasentimentti pysyy paikalla pidempään ja voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia semmoisessa negatiivisessa tunnelmassa.

Anssi Marttinen: Nyt ollaan kuultu siitä, miten iso osa sijoittajista reagoi kriiseissä ja epävarmuuden lisääntyessä, miten sijoittajien sitten kannattaa toimia kriisissä? Ovatko kriisit hyviä hetkiä olla ostajana markkinoilla, otetaan taas molemmilta mielipide, jos vaikka ensiksi Sami Vähämaa.

Sami Vähämaa: Vanha viisaus on, että kriisit ovat hyviä ajanhetkiä olla markkinoilla, että vanha sijoitussääntö ja sanonta on, että pitää ostaa osakkeita silloin, kun veri virtaa kaduilla, mutta kriisitkin on erilaisia ja tilanteet ovat erilaisia. Ja valitettavasti nyt ollaan tilanteessa, jossa veri oikeasti virtaa kaduilla Ukrainassa ja nyt ollaan ehkä hieman poikkeuksellisessa kriisissä. Eli nyt tosiaan tämä ajallinen konteksti, missä me puhutaan markkinatilanteesta, on syyskuun puoliväliin 2022. Jos tätä podcastia kuunnellaan myöhemmin. Voi olla, että tilanne näyttää erilaiselta ja me jutut me täällä sanotaan näyttää typeriltä siinä vaiheessa, mutta tässä vaiheessa, kun kriisi on vielä päällä, niitä tilanne on se, että ei osakemarkkinoiden pidemmän aikavälin kehityksestäkään oikein uskalla sanoa mitään. Perinteisesti se tilanne on ollut, että kun osakemarkkinat laskee voimakkaasti, niin ne on niitä hyviä ajanhetkiä ostaa. Kyllähän se vanha voittava konsepti on ostaa halvalla ja myy kalliilla. Ja nyt taas tietenkin markkinat on tullut alaspäin ja osakkeet näyttää halvoilta, mutta se sitä ei tässä vaiheessa vielä kukaan tietenkään pysty sanomaan, että minkälaiseksi myllerrys maailmassa ja taloudessa yleisesti menee ja miltä se nyt näyttää esimerkiksi osakkeiden kannalta, mutta siis perinteisesti tällaiset tilanteet on ollut hyviä ajankohtia alkaa sijoittaa osakkeille ja parempia kuin semmoset, että aletaan ostamaan silloin, kun markkinat on noussut pitkään ja kaikki hinnat on jo huipussaan. Esimerkiksi jos on ostanut Nokiaa 2000 keväällä, niin edelleen on reilusti tappiolla ja tuskin ikinä ei pääse voitolle, että kyllä tämä varmaan on parempi ajanhetki nyt on alkaa ostamaan pikkuhiljaa osakkeita, mitä se on ollut esimerkiksi joskus vuosi sitten.

Janne Äijö: Lisäisin tuohon Samin kommenttiin, että tosiaan riippuu siitä, millä osakepainolla on tähän kriisiin tullut, että jos on ollut täyspositio jo osakkeissa, niin on vaikea tehdä mitään, mutta jossa on ollut iso käteispaino, on helpompi kyllä näillä hinnoilla alkaa ostaa -  lisäämään sitä osakepainoa. Sitä ei voi kukaan oikein tietää, koska se pohja tulee vastaan. Se on mahdoton ennustaa. Helpompi kuin ajallisesti hajauttaa sitten. Lisää sitä painoa, jos kestää vaan sitä epävarmuutta mitä nyt on.

Anssi Marttinen: Niin tuli mieleen juuri tästä epävarmuudesta, että jos matti meikäläinen sijoittaa, niin varmasti tämmöisessä kriisitilanteessa, hän miettii sitä, että sitä rahaa pitää jäädä muuhunkin kuin sijoittamiseen.

Janne Äijö: Varsinkin nyt energiakriisin aikana täysin ymmärrettävää, että täytyy tietysti peruseläminen sujua ensin ja se turvata, ja sitten ylimääräistä ehkä kannattaa vaikka sijoittaa.

Anssi Marttinen: Niin Sami. Mitä kannattaa sijoittajan ylipäätään muistaa silloin, kun hän sijoittaa?

Sami Vähämaa: No, tietenkin pitää muistaa, että sijoittaminen on aina riskistä ja tosiaan rahoitusteorian, mitä me tutkitaan ja opetetaan, se peruslähtökohta on, että tuotto ja riski menee käsi kädessä, että jos haluaa sijoittaa ja saada tuottoa, niin silloin pitää pystyä ottamaan myös riskiä kannettavakseen. Se on se ensimmäinen lähtökohta, joka pitää muistaa, että tuoton ja riskin välillä on aina suhde. No, sitten tärkeää on vähän, mitä Jannekin jo mainitsi, eli huomioida se ajallinen hajauttaminen ja katsoa sitä, että sijoittaa tasaisesti yli ajan ja säästää tasaisesti yli ajan, niin sekin tasoittaa taas tämmöisten tilapäisten notkahdusten vaikutusta siihen omaan sijoittamiseen, että jos jatkuvasti ostaa vähän lisää, niin sitten välillä tulee ostettua halvalla ja välillä vähän kalliimmalla, mutta se keskimäärin pysyy järkevänä se sijoitukseen käytetty rahamäärä. Elikkä se ajallinen hajauttaminen on tärkeää ja sitten sijoituslajikohtainen hajauttaminen. Janne tuossa mainitsi, että tähänkin kriisiin tullaan, että riippuu minkälaisella hajauttamisella ollaan tultu, miten paljon on ollut rahaa osakkeissa ja miten paljon on käteisessä ja niin edespäin. Se tietenkin on hyvä muistaa aina, että pitää hajauttaa erilaisiin sijoituskohteisiin: pitää olla osakkeita ja pitää olla korkotuotteita. Kaikkein pahin virhe on se, että laitetaan kaikki munat yhteen koriin. On suomalaisten sijoittajien tyypillinen virhe se, että ollaan sijoitettu pelkästään muutamiin suomalaisiin osakkeisiin ja ei olla ollenkaan hajautettu esimerkiksi maantieteellisesti eri maihin. Sitten tosiaan ei olla järkevästi hajautettu eri omaisuuslajeihin. Semmoinen perinteinen neuvo on, että pitäisi olla 60 prosentteja osakkeissa ja 40 prosenttia korkotuotteissa ja muistaa, että sijoittaminen pitkän aikavälin toimintaa ja aina katsoa pitkällä vuosikymmenten periodilla, että miten ne sijoitukset tuottaa ja ottaa myös se sijoitussuunnitelmaan tämmöinen pitkä horisontti, mitä seurataan.

Anssi Marttinen: Kuinka sijoittaa epävarmoina aikoina. On tämä podcast ja vieraana jaksossa ovat Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorit Sami Vähämaa ja Janne Äijö, jotka ovat tutkineet ja opettaneet rahoitusmarkkinoita ja sijoitustoimintaa jo vuosikymmenien ajan. Janne, nyt näiden viime kriisien yhteydessä on puhuttu paljon siitä, kuinka arvo-osakkeet olisivat hyviä sijoituskohteita kriiseissä. Onko näin?

Janne Äijö: Joo, olen kuullut samaa ja itse asiassa tutkinut samaa ajatusta. Ja se vähän vaihtelee siitä kriisistä, että teknokuplan jälkeen vuonna 2000 arvo-osakkeet suoriutui tosi hyvin. Ne oli silloin epäsuosittuja. Sen jälkeen kun lähti laskumarkkina, iistä niistä tuli houkuttelevia ja niiden hinnat nousi. Sitten Finanssikriisi 2007-2008 arvo-osakkeet suoriutui taas huonommin. Arvo-osakkeet on halpoja ja ne on jostain syystä halpoja suhteessa taseeseen tai tulokseen. Joko niillä ei ole kasvua tai sitten niillä on erilaisia riskejä, kuten likviditeettiriski tai konkurssiriski, että ne realisoitui silloin finanssikriisin yhteydessä. No nythän tultiin Ukrainan kriisiin, niin arvo-osakkeet on myös laskeneet, mutta ne on paljon vähemmän laskeneet kuin kasvuosakkeet. Paljon johtuu tuosta korkojen noususta tämä lasku. Korkojen nousu rasittaa enemmän kasvuosakkeita kuin arvo-osakkeita. Siitä se johtuu. Niiden hinnoittelu nousi liian korkeaksi.

Anssi Marttinen: Janne, mitä eroa on arvo-osakkeilla ja kasvuosakkeilla?

Janne Äijö: Joo, tossa vähän sivusin asiaa. Arvo-osakkeet on halpoja suhteessa tulokseen tai tasearvoon ja ne on halpoja jostain syystä, että ne ei, ne ei kasva. Tai sitten niissä on jotain ylimääräistä riskiä, joita ei välttämättä kasvuosakkeissa ole, kuten vaikka likviditeetti tai konkurssiriski tai velkaisuus on korkeampi. Kasvuosakkeet on taas sellaisia yrityksiä, mitkä sitten kasvaa ja pyrkii kasvamaan nopeasti, ja niiden hinnoittelu on sellaista, että ne tulevat kassavirrat tulee niin kuin kaukana - ne isommat kassavirrat ja ne ei vielä välttämättä tuota niin kovaa tulosta tänä päivänä.

Anssi Marttinen: Sami Vähämaa, parhaillaan markkinoilla näkyy Ukrainan sota ja energiakriisi. Se näkyy myös inflaation nousuna, miten inflaatio vaikuttaa siihen, mihin kannattaa sijoittaa, eli miten aiempaa korkeampi inflaatio näkyy eri sijoitusinstrumenttien suosiossa tai epäsuosiossa?

Sami Vähämaa: No, silloin kun ollaan korkean inflaation ympäristössä, niin tyypillisesti osakkeet ovat hyviä sijoituskohteita ja se huonoin kohde on käteinen, mutta taas kun elämme Syyskuun puoliväliä 2022, niin se käteinenkään ei välttämättä ole huono sijoituskohde, vaikka inflaatio onkin ennätysmäisen korkealla. Ja nythän tosiaan eletään siinä mielessä poikkeuksellista aikaa, että inflaatio on korkea, korkotaso on nousemassa nopeaa vauhtia ja on noussut nopeasti, markkinoilla on paljon epävarmuutta, osakkeiden hinnat ovat laskeneet voimakkaasti, ja nyt esimerkiksi tässä viimeisten kuukausien aikana, huolimatta siitä, että inflaatio on ollut  poikkeuksellisen korkeaa. Ehkä käteinen on kumminkin ollut semmoinen hyvä sijoituskohde, vaikka se reaalituotto tietenkin siinäkin on negatiivinen, mutta ei se osakkeidenkaan inflaatiosuoja nyt ole toiminut, kun markkinat on Yhdysvalloissa tippunut 15 prosenttia ja Suomessa 25 prosenttia. Ne ei nyt tässä kriisissä ole ollut hyvä sijoituskohde, mutta tyypillisesti tosiaan osakemarkkinat korkea inflaation aikana on hyvä sijoituskohde. Tietenkin inflaatio pitkällä aikavälillä sitten syö yritysten kannattavuutta, ja osakkeista puhutaan, niin tällaisissa markkinaolosuhteissa pärjää parhaiten no, A, ne  arvo-osakkeet, mutta sitten myös sellaiset osakkeet, joissa on paljon brändiarvoa ja paljon hinnoitteluvoimaa, että voidaan niitä nousevia kustannuksia sitten myös siirtää nopeasti sinne tuotteiden hintoihin ja nostaa niitä tuotteiden hintoja. Nyt viimeisten kuukausien aikana esimerkiksi semmoiset luksustuotteita tuottavat yritykset on pärjännyt hyvin ja niiden osakekurssit on jopa noussut, että yhtenä esimerkkinä esimerkiksi LVMH, joka tuottaa paljon kaikkia eri luksusbrändejä ja omistaa paljon eri luksusbrändejä, niin tällaisten vastakohtana tietenkin kaikki halpayhtiöt. Siinä vaiheessa, kun kuluttajilla alkaa olla rahasta tiukkaa: sähkö nousee ja bensan hinta on korkealla, niin sitten ne, joilla ei ole maksukykyä, tietenkin joutuu alkaa säästämään muusta kuluttamisesta, kun taas ne ihmiset, jotka niitä luksustuotteita ostaa, niin siellä ei ihan heti tunnu taskun pohjalla, vaikka diesel maksaakin 2 euroa 10 senttiä litralta, niin silti pystytään vielä kuluttamaan aika lailla normaalisti niihin kalliisiin tuotteisiin. Toinen hyvä esimerkki on sitten tietenkin kaikki energia- ja raaka-aineita tuottavat yritykset. Ja nyt ollaan tällaisessa energia/raaka-ainekriisissä, niin sellaisten yritysten osakkeiden hinnat keskimäärin on noussut tai ainakaan ei on laskenut yhtä kovasti, mitä kaikki muut yritykset ja että ne on aika hyvä inflaatiosuoja semmoiset yritykset, koska ne yritykset itse on inflaation lähde ja sen tuotteet, mitä ne tuottaa, niin on se inflaatiota aiheuttava tekijä taloudessa tällä hetkellä.

Anssi Marttinen: Sijoittajia on tullut ihan parin viime vuoden aikana lisää markkinoille ja myös nuoret ovat innostuneet sijoittamisesta. Sami ja Janne, mitä sanoisitte näille uusille sijoittajille, jotka ovat nähneet lähinnä matalat korot, olemattoman inflaation ja nousevat kurssit?

Janne Äijö: Jo tässä on tullut parin vuoden aikana 105000 uutta sijoittajaa, mikä on hieno asia, mutta tietysti nyt heille on osittain valitettava, että tällainen nousukauden loppu ja mahdollisen laskukauden alkuun joutuivat näkemään vähän erilaista, mihin ehkä olivat varautuneet. Että kuitenkin tässä on nyt 2010-luvulla nollakorot, ja osa valtioista ja yrityksistä sai negatiivisella korolla lainaa. Ihan poikkeuksellisia aikoja on ollut ennen tätä. Nyt tilanne alkaa niin sanotusti vähän normalisoitumaan noiden korkojen osalta, että se vaan heijastuu nyt sitten ikävästi osakkeiden hintoihin muun muassa ja  samoin valtion velkakirjoihin. Itse olen ollut sitä mieltä, että valtion velkakirjoissa on ollut kaikista suurin kupla, mitä nyt on nähty ja siellä on ollut negatiiviset korot. Ei mene oikein maalaisjärkeen sellainen negatiivisen koron ympäristö. Samoin kasvuosakkeissa nyt on ollut selkeä kupla, että se hinnoittelu oli niin poikkeuksellista, että niitä nyt korjataan. Ja tässä nyt varmasti päästään jollain aikavälillä nyt sitten ihan hyviin tilanteisiin.

Anssi Marttinen: Niin uudet sijoittajat ovat kokeneet nyt uusia tilanteita, mutta niin kuin tuossa aikaisemmin jo puhuttiin, niin sijoittajienhan pitää aina olla valmiina siihen, että tilanne muuttuu ja huomioida riskit.

Sami Vähämaa: Kyllä ja tärkeintä muistaa taas sijoittamisessa se pitkä aikaväli ja ajallinen hajauttaminen, että nytkin pahin tilanne on se, että kaikki säästöt on pistetty tässä viimeisen parin vuoden sisällä osakkeisiin kiinni. Ja nyt esimerkiksi kun osakkeiden hinnat laskee ja niitä on halvempi ostaa, niin ei ole välttämättä käytössä pääomia, millä niitä voisi tässä tilanteessa ostaa. Se on tärkeää muistaa aina se ajallinen hajauttaminen, hajauttaminen yli ajan ja hajauttaminen eri omaisuuslajeihin ja hajauttaminen esimerkiksi osakemarkkinoilla silleen, että hajautetaan tosiaankin useisiin yhtiöihin ja useisiin eri toimialoihin ja useisiin eri maihin. Eikä olla siinä tyypillisessä suomalaisessa osakesalkussa, että siellä on kolmen suomalaisen yrityksen osakkeita. Pitkä aikaväli ja hajauttaminen, se on mun mielestä se tärkeä asia, mikä pitää muistaa. Ja tosiaan on myös se, että tuoton ja riskin välillä on aina se suhde. Ja nyt tässä on niitä riskejä realisoitunut, mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole niin paljon realisoitunut ja osakesijoittaminen on näyttänyt helpolta ja riskittömältä.

Anssi Marttinen: Tuossa Janne otitkin puheeksi korot. Mitä koroille ennustetaan nyt tapahtuvan? Markkinoilla on lisäksi nähty niin sanottu kääntynyt korkokäyrä, mikä se o ja mistä se kertoo sijoittajille?

Janne Äijö: Joo keskuspankit lähtee, nyt taistelemaan tätä inflaatiota vastaan, he nostavat niin sanottuja ohjauskorkoja. Sillä pyritään hillitsemään inflaatiota. Se aiheuttaa pelon siitä, että nostetaan liikaa ja sitten aiheuttaisi näillä koronnostoilla taantuman. Nämä taantumapelot sitten heijastuvat valtion velkakirjoihin ja niiden hintoihin ja sitä kautta tuottovaatimuksiin. Ja tämä käänteinen korkokäyrä tarkoittaa sitä, että kaksivuotisen USAn valtion velkakirjan tuottovaatimus tänä päivänä on noin neljä prosenttia, kun taas vastaavan kymmenvuotisen velkakirja tuottovaatimus on noin 3,5. Elikkä pidemmästä saat vähemmän tuottoa kuin lyhyemmästä velkakirjasta, ja se heijastelee sitä taantuman pelkoa, että jossain vaiheessa keskuspankit on pakotettu laskemaan taas kohta korkoja sitten lähitulevaisuudessa.

Anssi Marttinen: Olemme puhuneet tänään sijoittamisesta ja podcastin vieraana ovat olleet Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa ja Janne Äijö, millaista rahoituksen tutkimusta Vaasan yliopistossa tehdään?

Sami Vähämaa: No, meillähän on tutkittu rahoitusmarkkinoita erilaisista näkökulmista jo neljänkymmenen vuoden ajan, jos ei pidempäänkin j tehty tutkimusta, jota on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä jo sieltä 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Ja meillä nyt tutkitaan paljon rahoitusmarkkinoiden käyttäytymistä ja sijoittajien käyttäytymistä, erilaisten sijoitusstrategioiden toimivuutta ja riskisyyttä markkinoilla ja sitä riskien muodostumista ja riskisyyden käyttäytymistä esimerkiksi tällaisissa kriisitilanteissa, Mistä tänäänkin podcastissa olemme puhuneet, että me ollaan esimerkiksi Jannen kanssa itsekin tutkineet esimerkiksi terrorismiin vaikutusta osakemarkkinoihin ja siitä syntyneen epävarmuuden heijastumista markkinoihin ja osakkeiden hintoihin. Ja sit meillä tosiaan tutkitaan paljon yrityksiä ja sitä, että miten osakemarkkinoihin heijastuu sitten ne yrityksen tekemät konkreettiset rahoitus- ja investointipäätökset ja vaikkapa yrityksen erilaiset hallinto- ja ohjausmekanismit ja johdon kannustinjärjestelmät ja muut, että miten ne näkyy siellä sitten sijoittajien näkökulmasta rahoitusmarkkinoilla, mutta meillä on tutkittu tosiaan rahoitusmarkkinoita vuosikymmenten ajan ja hyvinkin laaja-alaisesti.

Anssi Marttinen: Janne, miten rahoitusta voi opiskella Vaasan yliopistossa?

Janne Äijö: Vaasan yliopistossa on laskentatoimen ja rahoituksen kandidaattiopintoihin tähtäävä tutkinto. Siinä saa hyvän peruskäsityksen talouksista ja yrityksen toiminnasta, ja erityisesti laskentatoimesta ja rahoituksesta. Ja sitten meillä on kansainvälinen rahoituksen maisteriohjelma, johon voi hakee maisterivaiheen opintoihin ja siellä erikoistutaan tietysti rahoitukseen, mutta siellä voi voi omien uratoiveiden mukaisesti vielä hakeutua tällaisiin erikoistumisjaksoihin, missä opiskellaan enemmän sitten pankkialaa tai laskentatoimea tai sitten data-analytiikkaa ja tilastotiedettä esimerkiksi. Meillä on kansainvälisesti tunnustettu ohjelma, ja se on tällainen efmd-akkreditoitu, mikä takaa sen laadun ja meillä on myös tällainen Certified Financial Analyst, mikä on maailmassa tunnetuin tällainen sijoittajien hyväksymä tutkinto ja me ollaan yhteistyökumppani sinne. Sitten meillä on hienoja trading-saleja siellä meillä yliopistossa: Bloomberg Lab, jossa voi sitten ihan käytännön tasolla toteuttaa näitä.

Sami Vähämaa: Mä voisin ehkä jatkaa tähän, että sitten taas ei tarvi olla edes tutkinto- opiskelija Vaasan yliopistossa, että jos kiinnostaa hieman saada pintaraapaisu siihen, minkälaista rahoituksen opiskelu on, niin Vaasan yliopiston avoimen yliopiston puolelta voi osallistua muutamiin rahoituksen opintojaksoihin kanditasoisiin, joita esimerkiksi Janne pitää kurssia nimeltä Rahoitusmarkkinat ja sijoitustoiminta ja itse vedän kurssia nimeltä Johdannaiset, joissa opiskellaan johdannaisinstrumentteja. Ja näihin meidän kursseihin molempiin on mahdollista rajallinen määrä ihmisiä osallistua myös avoimen yliopiston opintopolun kautta.

Anssi Marttinen: Tänään on puhuttu podcastissa sijoittamisesta ja vieraina ovat olleet Sami Vähämaa ja Janne Äijö. Kiitoksia tästä juttutuokiosta.

Sami Vähämaa: Kiitoksia.

Janne Äijö: Kiitos paljon.

Anssi Marttinen: Oivalluksia! Vaasan yliopiston podcast.