Henkilöstöhallinnon erityispiirteet ja joustavuus Pohjoismaissa: Pitkittäistutkimus ja valtioiden välinen tutkimus

Se, miten tehokkaasti työmarkkinasuhteita hoidetaan kansallisella tasolla ja henkilöstöhallintoa organisaatiotasolla, vaikuttaa miljoonien ihmisten työelämään ja hyvinvointiin Pohjoismaissa. Tämän hankkeen tavoitteena onkin tutkia pohjoismaisen henkilöstöhallintomallin dynamiikkaa tutkimalla Pohjoismaiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja sekä ymmärtää, miten nämä muuttuvat ajan myötä, ja tehdä alustavia päätelmiä pohjoismaisen mallin kestävyydestä Covid-19-pandemiaan liittyen.

Hankkeessa kerätään sekä kvantitatiivista, vertailevaa tietoa että syvällistä kvalitatiivista tietoa näistä kysymyksistä, ja siihen osallistuu ryhmä tutkijoita kaikista viidestä Pohjoismaasta. Kvantitatiiviset tiedot saadaan Cranet-tutkimuksista - standardoidusta pitkittäistutkimuksesta (vuodesta 1989), johon osallistuu yli 40 maata - mikä helpottaa pitkittäis- ja monikansallisia analyysejä, joissa yhdistyvät organisaatio- ja makrotason tiedot.

Lisäksi tehdään laadullisia tapaustutkimuksia kolmella toimialalla, jotta voidaan ymmärtää prosessit, joiden taustalla on se, miten Covid-19-kriisi on vaikuttanut tiettyihin organisaatioiden henkilöstöhallintokäytäntöihin ja miten niihin on reagoitu kaikissa Pohjoismaissa. Hankkeen tuloksista tiedotetaan eri tavoin tärkeimmille henkilöstöhallinnon sidosryhmille sekä tiedemaailmassa että sen ulkopuolella, ja niiden odotetaan vaikuttavan henkilöstöhallinnon joustavuuteen poliittisella tasolla.

Tutkimusta rahoittaa Riksbankens Jubileumsfond.

Hankekumppanit: Stefan Tengblad, University of Gothenburg (Sweden), Paul Gooderham, University of Bergen (Norway), Frans Bevort, Copenhagen Business School (Denmark), Arney Einarsdottir, Bifrost University (Iceland)