Tekstivastine Oivalluksia-podcast jakso 28

Oivalluksia! Vaasan yliopiston podcast!

ANSSI MARTTINEN: Ihminen, joka ei usko ilmastonmuutokseen eli maapallon ilmaston lämpenemiseen ihmisen toiminnan seurauksena, elää ja kuluttaa muita vastuuttomammin. Mutta päteekö sama myös yrityksiin? Mitä mahtaa tapahtua yritysten ympäristövastuulle, jos ympäröivä yhteiskunta ja paikalliset ihmiset suhtautuvat epäilevästi ilmastonmuutokseen ja eivät usko ilmastotutkijoiden tieteeseen perustuvaan käsitykseen ilmastonmuutoksen syistä? 

Minä olen toimittaja Anssi Marttinen ja vieraana Oivalluksia-podcastin tässä jaksossa on Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa, joka on hiljattain tutkinut ilmastonmuutosasenteiden vaikutuksia yritysten ympäristövastuullisuuteen. Tervetuloa Sami Oivalluksia-podcastin vieraaksi. 

SAMI VÄHÄMAA: Kiitoksia, kiva olla mukana. 

ANSSI MARTTINEN: Sami, mitä on yritysten vastuullisuus ja etenkin ympäristövastuullisuus? Mitä se tarkoittaa ja miksi niistä puhutaan nyt niin paljon? 

SAMI VÄHÄMAA: Yritysten vastuullisuus ja ympäristövastuullisuus on erittäin laaja käsite ja hankala käsite siinä mielessä, että se on vaikeaa jopa määritellä. Sitten taas, kun oma tausta on laskentatoimessa ja rahoituksessa, niin sitä näkökulmaa peilaten mittaaminen on myös hyvin vaikeaa. Mutta korkealla tasolla nyt siis puhutaan siitä, että mitä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ihmisille ja yhteiskunnalle, ja mikä on yritysten rooli ilmastonmuutoksessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Ja toisaalta sitten taas yritysten ympäristövastuullisuuden kannalta myös se, että mikä se ilmastonmuutoksen vaikutus on yrityksiin. Kyllähän tilanne on se, että pitkällä tähtäimellä ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin ja kaikkiin toimialoihin jollakin tavalla. Ihan samalla tavalla kuin tekoäly varmasti vaikuttaa yritysten toimintaan ja toimintatapoihin, niin ilmastonmuutos tulee myöskin vaikuttamaan.

Ja tästä nyt oikeastaan on kyse sitten yritysten ympäristövastuullisuudessakin, että pitää yritysten kannalta huomioida ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, kestävän kehityksen tavoitteet. Ja miettiä toisaalta sitä, että mikä se yrityksen rooli on siinä ja yrityksen vaikutus omalla toiminnalla on ympäristöön ja laajemminkin yhteiskuntaan. ja se, että me kiinnitetään huomiota ja pyritään mittaamaan ja vähentämään niitä negatiivisia vaikutuksia, mitä yrityksellä ja yrityksissä tehtävillä päätöksillä on ympäristöön ja maapalloon laajemminkin. Ja tietenkin taas se korkea määritelmä vastuullisuudesta ja ympäristövastuullisuudesta on se, että pitää huoli, että meillä on tulevaisuudessa maapallo, missä pystytään elämään, ja lapsenlapsilla on vielä elinkelpoinen maapallo, että elinkelvottomalla maapallolla tuskin on kovin montaa elinkelpoista yritystä. 

ANSSI MARTTINEN: Siirrytään seuraavaksi ajankohtaiseen tutkimusaiheeseesi, eli olet tutkinut ilmastonmuutosasenteiden vaikutusta ympäristövastuullisuuteen. Kerrotko tästä tutkimuksesta hieman lisää?

SAMI VÄHÄMAA: Teimme yhteistyössä Mansoor Afzalin kanssa, hän on Hankenilla, ja Gonul Colakin kanssa, Gonul on Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa, tutkimuksen siitä, että miten asenneilmasto ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa yritysten ilmastoasenteisiin ja ilmastotoimiin. Eli pyrimme tarkastelemaan, että millä tavalla ympäröivä yhteiskunta omilla asenteillaan vaikuttaa siihen, että miten vastuullisia tai vastuuttomia yritykset ovat. Ja konteksti, missä me tätä tutkittiin, oli Yhdysvallat, eli katsottiin yhdysvaltalaisia yrityksiä. Ja tietenkin nyt meidän päämotivaatio oli se, että yrityksillä on merkittävä vaikutus kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen, ja taas se korkean tason tavoite, että meillä on vain yksi maapallo, ja siitä pitää huolta.

Lisämotivaationa, mikä meidän kiinnostuksen herätti, oli tämä Yhdysvaltain erikoinen keskusteluilmapiiri ja kahtiajakautuneisuus monessakin eri mielessä, ja se laajalle levinnyt skeptisyys ilmastotutkimusta kohtaan ja laaja ilmastonmuutoskielteisyys, että ihmiset ei usko ilmastotutkijoita. He eivät usko, että ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmasto on lämpenemässä. Että miten tämmöinen yhteiskunnallinen ilmapiiri, missä iso osa kansalaisista ei usko tutkimuksia, eikä usko siihen, että ilmastonmuutos on tosiasia, niin miten se vaikuttaa sitten yritysten ilmastovastuullisuuteen? 

ANSSI MARTTINEN: Mistä se sitten johtuu, että ihmiset eivät usko ilmastonmuutokseen?

SAMI VÄHÄMAA: Varmaan se on laajasti tämmöinen tiedeskeptisyys ja jonkunlainen semmoinen elitismin vastaisuus, että ei uskota tutkijoita ja ei uskota tieteellisiä tutkimustuloksia, ja on semmoinen oma arvomaailma jotenkin, mikä menee kaiken faktojen ja tosiasioiden ohi. Ehkä Yhdysvalloissa sitten tämä poliittinen kahtia jakautuneisuus, alueelliset erot esimerkiksi uskonnollisuudessa vaikuttavat hyvin voimakkaasti siihen yleiseen asenneilmastoon. Ja tietenkin esimerkiksi poliittinen suuntautuneisuus tai alueet, jossa ollaan hyvin voimakkaasti uskonnollisia, niin ovat semmoisia alueita myöskin, missä ei uskota välttämättä tieteeseen, ja missä tämmöinen ilmastoskeptisyys tai ilmastonmuutosdenialismi on hyvinkin korkealla tasolla.

ANSSI MARTTINEN: Vaasan yliopistossa ollaan tutkittu kansalaisten, yritysten ja päättäjien ilmastonmuutosasenteita ilmassa ristivetoa -hankkeessa, ja siinä kävi ilmi, että ilmastonmuutoksen kieltäminen on Suomessa aika vähäistä. 

SAMI VÄHÄMAA: Kyllä, ainakin suhteessa Yhdysvaltoihin, eli Yhdysvalloissa tilanne on se, että jopa kolmasosa kansasta ei usko, että ilmastonmuutos on totta, ja ei uskota ilmastotutkijoita. Ja Suomessa tämä ilmastonmuutosskeptisyys on huomattavasti alhaisemmalla tasolla, eli kollegat Vaasan yliopistossa ov tehneet kyselytutkimuksen Suomessa, jossa huomattiin, että Suomessa tämmöinen ilmastoskeptisyys tai se, että ei uskota siihen, että ilmastonmuutos tapahtuu tai että se on aiheutunut ihmisen toiminnasta, on hyvin alhaista, mutta siinäkin kyllä Suomessa on havaittu eroja alueiden välillä ja sukupuolten välillä. 

sama mitä Yhdysvalloissa, että esimerkiksi puoluekannatus vaikuttaa tähän ilmastonmuutosskeptisyyteen, eli nämä kollegojen tutkimustulokset osoittavat, että miehet, perussuomalaisten ja kristillisten kannattajat ja ihmiset, jotka asuvat maaseudulla ja ovat alemmin koulutettuja, niin suhtautuvat skeptisemmin ilmastotutkimukseen ja eivät ihan niin hyvin usko ilmastotutkijoiden näkemystä siitä, että ilmastonmuutos on tapahtumassa ja se aiheutuu pääasiassa ihmisten toiminnasta. 

ANSSI MARTTINEN: Miten sitten suhtautumista ilmastonmuutokseen voi oikein mitata? 

SAMI VÄHÄMAA: Sitä on mitattu ja voi mitata kyselytutkimuksilla, eli juuri niin kuin tämä meidän Vaasan yliopistossakin tehty tutkimus, niin siinä on haastateltu suomalaisia eri puolilta Suomea ja sitten samalla tietenkin myös huomioitu heidän tausta, koulutustausta, asuinpaikka, ikä, sukupuoli ja niin edespäin.

Yhdysvalloissa tämmöisiä samanlaisia kyselytutkimuksia on tehty pitkään. Nyt tässä meidän tutkimuksessa me hyödynnetään Yalen yliopistossa tehtyjä kyselytutkimuksia. Yalen yliopisto on pitkään tehnyt kyselytutkimuksia. Heillä on semmoinen ilmastonmuutokseen keskittyvä ohjelma siellä. Yale Program on Climate Change Communication.

Ja tässä Yalen kyselytutkimuksessa on vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2021 kysytty valtavalta määrältä yhdysvaltalaisia, jotka edustavat eri puolia Yhdysvalloista, (ovat) eri alueilta Yhdysvalloista, kattava otos eri ikäisiä ihmisiä, eri sukupuolia ja eri poliittista suuntautumista ja niin edespäin, niin kysytty heidän mielipiteitään ja kysytty näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Ja tämä Yalen yliopiston tutkimus, mitä me hyödynnetään, niin siinä kysytään kolmen tyylisiä kysymyksiä, joista ensimmäiset kysymykset liittyvät ihan suoraan ihmisten uskomuksiin. Siellä kysytään, että uskotko, että ilmastonmuutos on totta ja maapallon lämpeneminen on totta.

Ja kysytään esimerkiksi, että jos oletetaan, että ilmastonmuutos on totta, niin uskotko, että se on pääasiassa ihmisten aiheuttamaa. Sitten siellä toisessa kategoriassa kysytään riskeistä, miten ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin. Kysytään muun muassa, että oletko itse huolissasi ilmastonmuutoksesta ja oletko huolissasi siitä, että mitä tämä ilmastonmuutos aiheuttaa tuleville sukupolville.

Ja sitten se kolmas kategoria kysymyksiä, mitä tässä Yalen yliopiston kyselytutkimuksessa on tehty, niin liittyy poliittisiin toimenpiteisiin ja se, että miten ihmiset tukevat tai vastustavat regulaatiota, mikä liittyy sitten ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Siellä kysytään suoraan esimerkiksi, että vastustatko vai tuetko lainsäädäntöä, joka pyrkii rajoittamaan tehtaiden hiilidioksidipäästöjä.

Eli hyvinkin yksityiskohtaisia kysymyksiä, jotka liittyvät tosiaan uskomuksiin ja riskeihin ja poliittiseen tukeen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Ja miten me tässä meidän tutkimuksessa sitten hyödynnetään näitä Yalen yliopiston kyselytutkimuksen tuloksia, on se, että me luodaan yksittäinen mittari, jossa huomioidaan näiden kaikkien eri kysymysten vastaukset ja tarkastellaan piirikuntatasolla Yhdysvalloissa sitä, että mikä prosenttiosuus ihmisistä on ilmastonmuutosskeptisiä tai millä tasolla se ilmastonmuutosdenialismi on eri alueilla Yhdysvalloissa. Ja sitten me hyödynnetään tätä yhdistelmämittaria meidän tutkimuksessa mittaamaan sitä ilmastonmuutosasennetta Yhdysvalloissa. 

ANSSI MARTTINEN: Minä olen toimittaja Anssi Marttinen, ja vieraana Oivalluksia-podcastin tässä jaksossa on Vaasan yliopiston laskentatoimen rahoituksen professori Sami Vähämaa, joka on hiljattain tutkinut ilmastonmuutosasenteiden vaikutusta yritysten ympäristövastuullisuuteen. Sami, miten tätä yritysten ympäristövastuullisuutta sitten voi mitata? 

SAMI VÄHÄMAA: Mittaaminen on hieman hankalaa, mutta erilaisia mittareita on, mitä meidän tutkimuksessa hyödynnetään. Mutta periaatteessa nyt tässä on kyse ympäristövastuullisuuden osalta siitä, että me yritetään selvittää yritysten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä eri tasoilla. Eli mitä se yritys esimerkiksi suoraan aiheuttaa itse tai mitä se koko toimitusalihankintaketju aiheuttaa. Kiinnitetään huomiota yrityksen käyttämiin energiaratkaisuihin ja energiatehokkuuteen. Uusiutuvan energian käyttöön kiinnitetään huomiota ja mitataan yrityksen vedenkäyttöä, jäteveden määrää ja jäteveden käsittelyä. Ja kiinnitetään huomiota siihen, että minkälaisia yrityksen sisäisiä päätöksiä on tehty näihin ympäristövaikutuksiin liittyen. Ja miten niitä esimerkiksi yrityksessä strategisesti seurataan tai miten näistä asioista raportoidaan.

Ympäristövastuullisuutta mittaavat mittarit on rakennettu tällaisten tekijöiden ympärille ja on olemassa vastuullisuusluokituksia tuottavia yrityksiä, jotka laskevat valmiiksi ympäristövastuullisuuspisteytyksiä yrityksille, joita me hyödynnetään meidän tutkimuksessa. Eli meillä on kahden eri yrityksen toimittamia tämmöisiä ympäristövastuullisuuspisteytyksiä. Meidän tutkimuksessamme me myöskin katsotaan yksityiskohtaisemmin näitä, eli me katsotaan erikseen suoraan ilmastonmuutokseen liittyvää pisteytystä. Mikä sen yrityksen toimintatapa on ilmastonmuutokseen liittyen. Me katsotaan, miten paljon yritys käyttää luonnon resursseja omassa toiminnassaan. Sitten siellä on yksi mittari, joka tarkastelee suoraan tätä jätteitten käsittelyä, jäteveden määrää. Yksi mittari on semmoinen, mikä katsoo pelkästään yrityksen tuottaman hiilidioksidipäästön määrää. Ja yksi mittari katsoo myrkyllisten päästöjen määrää.

Mutta sitten näiden subjektiivisten mittareiden lisäksi, niin me katsotaan meidän tutkimuksessa ympäristörikkomuksia. Eli Yhdysvalloissa on semmoinen EPA, Environmental Protection Agency, joka seuraa yritysten toimintaa. Ja aina välillä antaa sanktioita yrityksille, jotka rikkovat Yhdysvaltain ympäristölainsäädäntöä.

Ja sitten me tosiaan tarkastellaan yritystasolla tätä, että miten paljon yritykset tekevät ympäristörikkeitä, jotka päätyvät tänne EPA-rekisteriin selkeinä lakirikkomuksina. Ja se on aika hyvä mittari minun mielestäni kuvaamaan sitä, että miten vastuullisia ne yritykset todellisuudessa on. 

ANSSI MARTTINEN: Vaikuttaako ilmastoasenteet yritysten ympäristövastuullisuuteen Yhdysvalloissa? 

SAMI VÄHÄMAA: No kyllähän ne vaikuttavat. Eli nyt mennään sinne meidän tutkimuksen päälöydöksiin. Me löydetään tosiaan aika vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että tämmöinen ympäröivän yhteiskunnan ilmastonäkemys ja ilmastoasenne, asenneilmasto vaikuttaa siihen, että miten se yritys toimii sitten suhteessa ympäristöön.

Ja löydetään viitteitä siitä, että yritykset, jotka toimivat pääasiassa alueilla ja joiden pääkonttorit sijaitsevat semmoisissa piirikunnissa, missä ilmastoskeptisyys on laajempaa, niin ovat heikompia ympäristövastuullisuuden näkökulmasta. Eli sellaiset yritykset, mitkä sijaitsevat alueilla, missä tämä ilmastoskeptisyys on suurta, niin niillä on heikompia nämä ympäristövastuullisuusmittarit, eri mittarit ja sitten näiden mittareiden ne alakohdat, niillä on korkeammat hiilidioksidipäästöt, ne tuottaa enemmän myrkyllisiä päästöjä, niiden jätehallinta on huonommalla tasolla. Ja sitten me tosiaan löydämme myös sen, että yritykset, jotka sijaitsevat näillä ilmastonmuutoskielteisillä alueilla, niin ne rikkovat enemmän ympäristölainsäädäntöä, ja tämä EPA asettaa enemmän sanktioita sellaisille yrityksille.

ANSSI MARTTINEN: Millä keinoin me saisimme yritykset toimimaan vastuullisesti? 

SAMI VÄHÄMAA: Ympäröivän yhteiskunnan asenteet ovat tärkeitä. Tietenkin ympäristölainsäädännöllä on merkittävä rooli, siinä, että yritykset saadaan kiinnittämään huomiota asioihin. On hyvä huomioida, että yleinen yhteiskunnallinen asenneilmasto on erittäin tärkeä. Jos me olemme sellaisessa ympäristössä, missä kukaan ei usko, että ilmastonmuutos on totta, niin sitten yrityksilläkään ei ole sellaista ulkoista painetta ruveta toimimaan vastuullisesti. Eli tässä on nyt tärkeä huomioida se, että yksittäisten ihmisten käsitykset ja uskomukset ja laajemmin sen ympäröivän yhteiskunnan käsitykset ja uskomukset, niin ne heijastuvat yrityksen tekemiin päätöksiin. Ja yrityksen päätöksenteko kytkeytyy tähän ympäröivän yhteiskunnan asenneilmastoon. Ja jos paikalliset uskomukset ja käsitykset ilmastonmuutoksesta on hyvin skeptisiä, niin se näyttää heijastuvan siihen, miten vastuullisia yritykset ovat. Eli suoraan heijastuu yritystason kestävyyskäytäntöihin ja siihen, että miten nämä yritykset huomioivat omassa toiminnassaan kestävät toimintatavat ja minkälaisia ilmastotekoja ne yritykset tekee ja miten ne huomioivat nämä oman toimintansa negatiiviset ulkoisvaikutukset ympäristöön.

ANSSI MARTTINEN: Jos vielä palataan laajemmin yritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja vastuullisuuden mittaamiseen. Tässä yhteydessä puhutaan usein termistä ESG. Mitä se tarkoittaa? 

SAMI VÄHÄMAA: Tämä termi ESG ei ole mikään uusi käsite. Sekin on lanseerattu jo YK-raportissa 20 vuotta sitten. Tasan 20 vuotta sitten vuonna 2004. Ja tämä ESG-lyhenne tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Eli pyritään mittaamaan sitä yritysten vastuullisuutta näiden kolmen linssin läpi. Ja se Environmental nyt tietenkin liittyy tähän yritysten ympäristövastuullisuuteen. S eli Social liittyy yhteiskuntavastuullisuuteen laajemmin, eli miten huomioidaan esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisoikeudet ja niin edespäin. Ja sitten se G eli Governance viittaa yrityksen hallinto- ja valvontatapoihin. Että miten siellä esimerkiksi hallitus toimii ja minkälaiset johdon kannustimet ja palkkiojärjestelmät on. Ja miten sitä yritystä laajemminkin valvotaan. Mutta tämä nyt sama ongelma siinä mitä tässä ympäristövastuullisuuden mittaamisessa, eli käsite on hyvin laaja, ja se on syönyt sisäänsä hyvin monia eri eri asioita. On E, jonka alle mahtuu vaikka mitä. On S jonka alle mahtuu vaikka mitä. Ja G, jonka alle mahtuu vaikka mitä.

Ja ongelmaksi tulee se, että onko sillä kokonais-ESG-käsitteellä sitten enää sellaista helppoa tulkintaa. Koska se on eräänlainen eläintarha, joka on syönyt sisäänsä monia erilaisia eläimiä ja niillä kaikilla on erilainen vaikutus sitten siihen yritykseen ja yrityksessä tehtäviin päätöksiin. 

ANSSI MARTTINEN: No mistä ihmeestä voin tietää, mikä yritys toimii vastuullisesti. Eli jos vaikka haluaisin sijoittaa osakkeisiin? 

SAMI VÄHÄMA: Ongelma on näissä se, että näitä mittareita on niin monia. On monia yrityksiä kymmenittäin ja jopa sadoittain yrityksiä, jotka tuottavat näitä ESG-pisteytyksiä yrityksille. Ja ongelma on se, että eri luokittajat käyttävät erilaisia luokitusmalleja ja aineistoja ja tekevät erilaisia tulkintoja jopa samasta aineistosta. Eli tutkimuksissa on havaittu, että näiden ESG-pisteytysten välillä on voimakkaita isoja eroja eri luokittajien välillä.

Ongelma on siinä, että nämä mittarit ehkä enemmän kiinnittävät tällä hetkellä huomiota siihen, että miten maailma ja ilmastonmuutos vaikuttaa yritykseen, eli että minkälaisia riskejä se ilmastonmuutos esimerkiksi aiheuttaa yritykselle eikä niinkään välttämättä sitä, että miten se yritys omalla toiminnalla vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen.

Ja tietenkin nämä mittarit isolta osalta perustuu yritysten omaan raportointiin vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja taas tietenkin. Esimerkiksi eri yritysten välillä ja varsinkin sitten, jos huomioidaan eri maat ja alueet, niin on hyvin isoja eroja siinä raportoinnin laadussa ja raportoinnin laajuudessa, joka sitten aiheuttaa tietenkin se, että nämä ESG luokitukset ei välttämättä ole kovin helposti vertailukelpoisia eri yritysten välillä eikä erityisesti eri maissa toimivien yritysten välillä.

Mutta kysymykseen siitä, että miten esimerkiksi sijoittaja näitä voi huomioida ja miten tietää, että sijoittaa vastuulliseen yritykseen, niin ei ole olemassa oikein helppoa vastausta. Eli pitää seurata laajemmin sitä yritystä eikä sokeasti esimerkiksi tuijottaa yhden luokittajan tekemää ESG-luokitusta. Ja pitää muistaa se. että jos on kiinnostunut itse vaikkapa ilmastonmuutoksesta ja ympäristövastuullisuudesta, niin korkea ESG-luokitus ei tarkoita välttämättä sitä, että se yritys huomioisi toiminnassa ympäristöasiat ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen muita yrityksiä paremmin, vaan voi olla, että se yritys on E-näkökulmasta eli sieltä environment-näkökulmasta heikko ja sen ESG-luokitus on korkea sen takia, että se on esimerkiksi sen S- ja G-mittarin näkökulmasta hyvin toimiva yritys. Eli tästä hyvä konkreettinen esimerkki on Tesla. Eli Tesla tuottaa sähköautoja ja pyrkii tietysti sähköautoja tuottamalla hillitsemään ilmastonmuutosta. Mutta Tesla on näiden ESG-mittareiden näkökulmasta itseasiassa aika heikko yritys, koska Tesla omilla toimintatavoillaan ja johdon toimintatavoilla on erittäin huono S- ja G-linssien läpi. Siitä syystä, vaikka Tesla tuottaa sähköautoja, niin monet tämmöiset rahastot ja indeksit, jotka valikoivat korkean ESG-luokituksen yrityksiä niin on jättänyt Teslan pois näistä indekseistä ja rahastoista, koska Tesla on näiden S- ja G-linssien läpi tarkasteltuna hyvinkin heikko yritys. 

ANSSI MARTTINEN: Minkälaisia trendejä on sitten havaittavissa tällä hetkellä yritysten vastuullisuuteen liittyen?

SAMI VÄHÄMAA: Me elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja ja me elämme mielenkiintoisia aikoja mun mielestä siinä mielessä, että tällä hetkellä Eurooppa ja erityisesti EU ja Yhdysvallat menee täysin päinvastaiseen suuntaan. Eli Euroopan unioni koko ajan asettaa ja suunnittelee lisää vaatimuksia yritysten vastuullisuuteen liittyen, lisää raportointivelvollisuuksia, tulee myös raportointiin varmistamisvelvollisuutta. Tilintarkastajat joutuu selvittämään, että pitääkö nämä yritysten vastuullisuusraportit ja esimerkiksi joku hiilidioksidipäästöt mitä ne raportoi niin miten hyvin paikkansa, kun taas Yhdysvalloissa ollaan nyt menossa siihen suuntaan, että ESG ja tämmöinen vastuullisuus erityisesti republikaanien piirissä ja semmoisissa osavaltioissa, missä republikaaneilla on valta, pyritään kieltämään. Että siellä ollaan säätämässä uusia lakeja, jotka ja on jo osittain säädetty tietyissä osavaltioissa, jotka kieltävät vastuullisuuden ja tämmöisten ESG-tekijöiden huomioimisen sijoituspäätöksissä. Floridassa tämä tehtiin jo viime vuoden toukokuussa. Nyt Floridassa ollaan suunnittelemassa sellaista, että ilmastomuutoksen mainitseminen kaikessa lainsäädännössä kielletään ja missään Floridan osavaltion virallisissa dokumenteissa ei enää saa puhua ilmastonmuutoksesta. Eli tämä on vähän niin kuin Netflixin elokuva Don't look up. Että ilmastonmuutosta estetään sillä, että siitä ei puhuta ja sen olemassaolo kielletään kokonaan. New Hampshiren osavaltiossa ollaan suunnittelemassa sellaista lainsäädäntöä, mikä johtaa ESG-asioiden huomioimisen kieltämiseen sijoituspäätöksissä. Että siellä ollaan suunnittelemassa sellaista lainsäädäntöä, missä voi joutua jopa vankilaan, jos esimerkiksi osavaltion eläkerahoja sijoittava taho tietoisesti huomioi ESG:n ja vastuullisuuden sijoituspäätöksiä tehdessä. Eli tässä on erittäin mielenkiintoinen tilanne, missä tosiaan Eurooppa ja Yhdysvallat menee täysin päinvastaisen suuntaan tällä hetkellä. Ja en omalta elinajalta muista, että olisi kovin monesti ollut tällaista tilannetta missä isossa asiassa näkemys on täysin päinvastainen ja lainsäädännössä mennään täysin päinvastaisen suuntaan. 

ANSSI MARTTINEN: Minä olen toimittaja Anssi Marttinen ja vieraana oivalluksia podcastin tässä jaksossa oli Vaasan yliopiston laskentatoimeen rahoituksen professori Sami Vähämaa, joka on hiljattain tutkinut ilmastonmuutosasenteiden vaikutusta yritysten ympäristövastuullisuuteen. Sami Vähämaa, kiitos, että vierailit Oivalluksia-podcastissa. 

SAMI VÄHÄMAA: Kiitoksia. 

MIEHEN ÄÄNI: Oivalluksia, Vaasan yliopiston podcast.