Image
Timothy King Professor of Finance
22.12.2022

Rahoituksen professori Timothy King: Ilmastoriskit haastavat yrityksiä ja markkinoita parantamaan toimintatapojaan kaikilla toimialoilla

Kirjoittajat
Hanna Ahonpää
Vaasan yliopisto vahvistaa korkeatasoista laskentatoimen ja rahoituksen opetusta ja tutkimusta rekrytoimalla lisää alan asiantuntijoita. Yksi viimeisimmistä nimityksistä on rahoituksen professori Timothy King, joka aloitti laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä syksyllä. King haluaa kehittää tutkimusta ja muuta yhteistyötä yliopiston sisällä ja vahvistaa yliopiston brändiä kansainvälisenä tutkimusyliopistona. 
"Tiesin, että täällä tehdään laadukasta tutkimusta ja että täällä on vahva tutkijaryhmä juuri minun alallani, erityisesti yritysrahoituksessa, pankkitoiminnassa ja omistajaohjauksessa. Näin siis mahdollisia synergiaetuja."

Timothy (Tim) King kuuli avoimesta professorivirasta Vaasan yliopistolla InnoLabissa työskentelevältä entiseltä kollegaltaan.    

– Tiesin, että täällä tehdään laadukasta tutkimusta ja että täällä on vahva tutkijaryhmä juuri minun alallani, erityisesti yritysrahoituksessa, pankkitoiminnassa ja omistajaohjauksessa. Näin siis mahdollisia synergiaetuja. 

Työpaikan sijainti pienemmällä paikkakunnalla kaukana pohjoisessa ei haitannut brittiläistä Timothy Kingiä lainkaan.  

– Muutto toiseen maahan ja uuteen ympäristöön vetosi seikkailunhaluuni. Virallisesti en ole koskaan aiemmin asunut toisessa maassa – jos Walesia ei lasketa sellaiseksi. Olen aina nauttinut matkustamisesta ja uusiin kulttuureihin tutustumisesta. Muissa paikoissa vierailemalla saa erilaisia näkökulmia.

Pankit taloudellisessa ahdingossa

Aiemmin King työskenteli Kentin yliopistossa rahoituksen, pankkitoiminnan ja innovaatiotoiminnan johtavana lehtorina sekä Centre for Quantitative Finance -yksikön johtajana. Ennen sitä hän opetti yritysrahoitusta ja kaupallista pankkitoimintaa Leedsin yliopiston kauppakorkeakoulussa. 

Hän väitteli tohtoriksi Bangorin yliopistosta, jossa hän tutki pankkien ja muiden organisaatioiden omistajaohjauksen tehokkuutta. Tähänastinen tutkimustyö on keskittynyt pitkälti saman aiheen ympärille, mutta tutkijana hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat lisäksi yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät, yritysten yhteiskuntavastuu, johtajien ja johtoryhmien toiminta sekä finanssiteknologia.   

– Tällä hetkellä minulla on monenlaisia tutkimushankkeita, jotka voisi jakaa kahteen eri pääsuuntaan. Toinen liittyy yritysrahoitukseen ja omistajaohjaukseen ja toinen pankkitoimintaan. 

Viimeisimpänä King on muun muassa työstänyt artikkelia ESG:n eli vastuullisuusraportoinnin merkityksestä pankkien rahoitusvaikeuksien ennustamisessa. ESG tulee sanoista Environmental, Social ja Governance eli ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa.

– Perinteiset tekijät, kuten kannattavuus tai pitkäkestoiset lainat, osoittavat yleensä, onko pankki menossa pian konkurssiin. Lisäämällä näihin ennustemalleihin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä tekijöitä, voidaan selvittää, onko niillä perinteisten tekijöiden lisäksi jonkinlaista ennustuskykyä pankkien vaikeuksissa. Arvioimme tätä erilaisilla pankkivalvojien käyttämillä tekniikoilla, kuten logistisilla malleilla ja koneoppimismenetelmillä. 

"Elämme parhaillaan aikaa, jolloin ilmastoriskit tai pikemminkin "ilmastotoimien epäonnistuminen" on Maailman talousfoorumin mukaan suurin pitkän aikavälin uhka ihmiskunnalle ja planeetalle. Ilmastotekijät tulevat vaikuttamaan kaikkiin instituutioihin seuraavan vuosikymmenen aikana."

Kestävä kehitys ohjaa yrityksiä ja markkinoita 

Yksi Kingin tutkimustavoitteista on kerätä ja edistää akateemista tietoa omistajaohjauksen ja kestävän pankkitoiminnan alalla. Tähän sisältyy tutkimus ilmastoskenaarioiden vaikutuksista rahoitusalaan ja talouteen. 

– Elämme parhaillaan aikaa, jolloin ilmastoriskit tai pikemminkin "ilmastotoimien epäonnistuminen" on Maailman talousfoorumin mukaan suurin pitkän aikavälin uhka ihmiskunnalle ja planeetalle. Ilmastotekijät tulevat vaikuttamaan kaikkiin instituutioihin seuraavan vuosikymmenen aikana. Tulevassa tutkimuksessani on tarkoitus keskittyä tähän aiheeseen. 

Birkbeckin yliopiston kanssa toteutettavassa hankkeessa tarkastellaan uutta lainsäädäntöä, joka velvoittaa suuryritykset julkistamaan ilmastoon liittyvät taloudelliset tiedot ja varmistamaan, että ne huomioivat toiminnassaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet. Iso-Britannia on ensimmäinen G20-maista, joka on tehnyt tästä ohjeesta pakollisen.

– Tarkastelemme, miten tämä raportointivelvollisuus vaikuttaa eri yrityksiin ja niiden toimitusketjuihin.  

– Tällä voi olla melko merkittävä vaikutus myös akateemisen maailman ulkopuolella, koska käytännössä tutkimme, mitä tapahtuu yhdessä maassa uuden lainsäädännön jälkeen verrattuna maihin, joissa suosituksen noudattaminen on täysin yksittäisten yritysten vastuulla.

Päästöttömyystavoitteen saavuttamiseksi – ja maapallon pelastamiseksi – on tärkeää huomioida, miten yritykset toimivat ja miten ne mahdollisesti vahingoittavat ympäristöä päästöjen ja muun toiminnan kautta. 

– On tärkeää tuoda esiin, että jokaisen yksittäisen yrityksen tekemisillä on merkitystä. Se on ainoa tapa vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti. 

Ilmastoriskit ja -toimet vaikuttavat kaikkiin talouden osa-alueisiin. Jopa kryptovaluuttoihin. 

– Juuri äskettäin esitettiin teoria maailman toiseksi suurimmasta kryptovaluutasta Ethereumista, joka on vaihtamassa konsensusalgoritmiaan ilmastoystävällisempään algoritmiin, joka vähentäisi sähkönkäyttöä noin 99 prosenttia. En halua kommentoida kryptovaluuttojen tulevaisuutta laajemmin, mutta minusta tämäkin on iso edistysaskel. 

Kingin mukaan ilmastoriskien lisäksi on paljon muitakin maailmanlaajuisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat talouteen nyt ja lähitulevaisuudessa: Ukrainan sota, inflaatio ja energiakriisi.

– Näiden vaikutuksia on vaikea arvioida pitkällä aikavälillä. Yleisesti ottaen maiden kansallismielisyys on lisääntynyt ja kaupankäynti vääristynyt, joten tämä voi johtaa esimerkiksi kauppataseen epätasapainoon tai kriisien välittymiseen maasta toiseen. 

Mentoroinnin voima

Vaasan yliopiston professorin tehtävien lisäksi King toimii perus- ja jatkotutkinto-ohjelmien ulkoisena tarkastajana kahdessa skotlantilaisessa yliopistossa: Glasgow'n yliopistossa ja Herriot-Wattin yliopistossa Edinburghissa. 

– Kaikissa brittiläisissä korkeakouluissa on oltava ulkopuolisia tarkastajia, jotka arvioivat koulutusohjelmien opetussuunnitelmia ja suosittelevat niihin mahdollisia muutoksia. He myös arvioivat tutkintoja ja yliopiston myöntämisvaltuuksia varmistaakseen, että myönnetyt arvosanat ovat opiskelijoille sopivia. 

Kerran vuodessa hän on myös mukana järjestämässä tohtoriopiskelijoille suunnattua kansainvälistä konferenssia. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille yhteisö, jossa he saavat asiantuntijapalautetta tutkijoilta eri puolilta maailmaa ja samalla ohjausta opinnoissa ja uralla. 

– Osallistuin konferenssiin itse tohtoriopiskelijana, joten tiedän hyvin, miten suuri merkitys verkostoon kuulumisella on. Olen aina ollut mukana auttamassa ja mentoroimassa muita, ja se on korkeakoulutyössä yksi lempiasioistani. 

Utelias mieli johdatti tutkijan uralle

Timothy Kingillä ei ole suoraa vastausta siihen, miten hän päätyi akateemiseen maailmaan ja tutkijaksi. 

– Olen luonteeltani utelias, ja koulussa olin erityisen kiinnostunut liiketaloudesta ja taloustieteestä. Näistä lähtökohdista päädyin yliopistoon. Ensin yleisempiin opintoihin, kuten rahoitukseen, ja lopulta pankki- ja rahoitusalan syventäviin opintoihin. 

Bangorin yliopisto kuuluu pankkitutkimuksen huippuyliopistoihin. Kingin mukaan hänellä oli siellä inspiroivia opettajia ja tutkijoita, jotka herättivät kiinnostuksen ajatella pankkitoimintaa tieteenalana. 

– Minua kiinnostaa, miten talous ja yritykset toimivat ja mitkä ovat motiivit yksilöiden ja instituutioiden päätösten taustalla. Kun esimerkiksi yritysjohtajat tekevät tiettyjä strategisia valintoja yritystoiminnassa, haluan ymmärtää noiden päätösten taustatekijät ja lopulta niiden seuraukset yritykselle ja koko yhteiskunnalle. Tämä uteliaisuus ohjaa edelleen tutkimustani. 

Fakta

  • Nimi: Timothy King  
  • Syntynyt: 1985, kasvoi Englannissa Cambridgen ulkopuolella 
  • Koulutus: Tohtori, pankkitoiminta ja rahoitus, Bangor University (Iso-Britannia) 
  • Ura: Englannissa University of Leeds: 2013-2018 ja University of Kent 2018-2022 (johtaja, Centre for Quantitative Finance (2020-2022); tutkimus- ja innovaatiokomitea (2020-2022); osaston tutkimus- ja innovaatiojohtaja (2021-2022); akateemisen kurinpitokomitean puheenjohtaja (2018-2022)  
  • Harrastukset: Musiikki, kitaransoitto, lenkkeily, patikointi, jalkapallo (Norwich Cityn kannattaja)  
  • Yllättävä fakta: “Olen vielä melko nuori, joten olen edennyt akateemisella urallani melko nopeasti eri yliopistoissa. Minulle annettiin paljon vastuuta jo ensimmäisessä yliopistossani, jossa olin vastuussa 350 000 punnan arvoisten tietokantojen hallinnoinnista osastollani. Minulla oli myös keskeinen rooli yhden Kentin yliopiston tutkimuskeskuksen johtajana ja akateemisen kurinpitokomitean puheenjohtajana.”  
Mitä mieltä olit jutusta?