Sosiaalisen median taidot työnhaussa – Miten voit vaikuttaa oman työnhakusi onnistumiseen digitaalisissa ympäristöissä?
Videoiden tai sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole uusi asia työnhaussa. Pandemian kiihdyttämän digiloikan ansiosta se on kuitenkin yleistynyt. Rajoitusten vuoksi työhaastatteluja on tehty etäyhteyksien avulla ja työnhakijat ovat hyödyntäneet muun muassa videohakemuksia omassa työnhaussaan.
Vaasan yliopiston johtamisen yksikön dekaani, professori Adam Smale, kertoo työnantajien käyttävän digitaalisia alustoja niiden hyödyllisyyden takia.
– Rekrytoijat panostavat enemmän digitaalisiin alustoihin ja työkaluihin, jos ne auttavat heitä oikean henkilön valinnassa. Tämän täytyy kuitenkin olla aikaisempia keinoja tehokkaampaa, Smale kertoo
Tehokkuus on tärkeä asia myös työnhakijan kannalta. Tutkimusten mukaan rekrytoijalla menee noin 15 sekuntia luoda ensimmäinen vaikutelma työnhakijasta. Smalen mukaan tätä vaikutelmaa voi olla todella hankalaa muuttaa jälkeenpäin.
– Tämän tulisi antaa ajattelemisen aihetta siihen, kuinka nopeasti, ei pelkästään tehokkaasti, voimme viestiä oman henkilöbrändimme.
Digitaalisen muutoksen yleistymisen johdosta oman osaamisen esilletuominen ei enää riitä. Työnhakijan tulee myös osoittaa, että hän hallitsee erilaisia digitaalisia taitoja. Tämä tulisi mielellään näyttää todistusten muodossa, joista näkee saavutetun osaamisen tason, Smale kertoo.
Joukosta erottuminen luovuuden avulla
Luova ja persoonallinen videohakemus eivät ole ainoita, joita työnhaussa tai rekrytoinnissa hyödynnetään. Sosiaalisen median alustat ovat nostaneet enemmän päätään ja etenkin LinkedIn on kasvattanut suosiotaan rekrytoinnin ja työnhaun digitaalisena kanavana.
LinkedIn on verkkoyhteisö, jonka periaate pohjautuu vahvasti verkostoitumiseen. Käyttäjät voivat jakaa omassa profiilissaan työhistoriansa, joka on nähtävillä alustan käyttäjille. He voivat myös antaa toisilleen suosituksia eri osaamisalueista ja jakaa sekä kommentoida muiden jakamia sisältöjä.
Smalen mukaan opiskelijoiden olisi hyvä panostaa omaan henkilöbrändiinsä jo opiskeluaikana. Samat vanhat työnhaun neuvot pätevät myös digitaalisessa ympäristössä. Joukosta erottumiseen ja oman osaamisen esittämiseen on hyvä kiinnittää huomiota.
Kaikki ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Digitaalisten alustojen käyttö rekrytoinnin välineenä voi johtaa laillisiin ja eettisiin ongelmiin. Viime vuosina on tehty paljon töitä työhakemusten yhdenmukaistamiseksi. Työnhakijan nimi, ikä ja muita henkilökohtaisia tietoja on jätetty työhakemuksista pois, jotta palkkauspäätös perustuu nimenomaan hakijan työkokemukseen. Videohakemusten asettuminen tähän trendiin herättää Smalen mukaan kysymyksiä.
– Miten videomuodossa oleva CV asettuu tähän trendiin? Mihin laissa vedetään raja hakijan julkisen sosiaalisen median alustojen näkyvyyden osalta, mitä rekrytoija voi hakemusprosessin aikana käyttää?
Smale kertoo, että sekä etäyhteyden ja paikan päällä tehdyillä haastatteluilla on puolensa. Etäyhteys voi suosia organisaation ekologisuuden periaatteita, kun taas paikan päällä oleva haastattelu antaa enemmän mahdollisuuksia luoda hakijaan yhteys. Hakijalla voi myös olla parempi mahdollisuus tehdä vaikutus rekrytoijaan kasvoittain tehdyssä haastattelussa.
– Tämä pakottaa rekrytoijia miettimään oikeaa tasapainoa digitaalisten työkalujen ja paikan päällä tehtyjen haastattelujen suhteen hakuprosessin aikana, Smale kertoo.
Tunnista omat vahvuudet ja tunne itsesi
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsensä tunteminen yhdistyvät vahvasti omaan henkilöbrändiin. Vaasan yliopiston alumni Francis Oyeyiola työskentelee Vaasan ammattikorkeakoululla Talent Coachina ja antaa uraneuvontaa kansainvälisille opiskelijoille. Hän opastaa heitä muun muassa CV:n ja muiden työnhakuun liittyvien lomakkeiden teossa.
Francis kertoo, että oman itsensä tunteminen on tärkeä osa myös työnhaun prosessia. Koska työnantajat tekevät päätöksen hakijasta noin 15 sekunnin aikana, on tärkeää erottua joukosta.
– Rekrytoijat osaavat tunnistaa, oletko opetellut kertomasi ulkoa. He haluavat nähdä sen, kuka oikeasti olet, Francis kertoo.
Tilanteiden johdosta etähaastattelut ovat yleistyneet, mutta niissä on kuitenkin ongelmia. Francisin mukaan etäyhteyksien kautta tehdyissä haastatteluissa ei olla samalla tavalla tilanteessa mukana.
– Jos sinulla on mahdollisuus valita haastattelumuoto, valitse aina lähitapaaminen, Francis neuvoo.
Sama pätee myös rekrytoijaan. Kuten Smale toi myös esille, kasvokkain tapahtuvassa haastattelutilanteessa organisaatiolla on paremmat edellytykset tehdä vaikutus hakijaan. Tilojen ja henkilöiden kautta tehtävä vaikutus ei onnistu samalla tavalla etähaastattelutilanteessa.
Työhakemuksen kirjoittamiseen kannattaa panostaa. CV ja saatekirja ovat ensimmäiset asiat, jotka rekrytoijat näkevät hakijasta. Niihin kannattaa Francisin mukaan käyttää aikaa. Älä kerro mitä teit, kerro mitä sait aikaiseksi.
– Kerro, mitä olet saanut aikaiseksi. Se kertoo rekrytoijalle, minkälaista arvoa voit tuoda heidän organisaatiolleen, Francis sanoo.
Tämän yhdistäminen oman tekemisen intohimon esille tuomiseen antaa työnantajalle vaikutelman, että pystyt tuottamaan tuloksia. Francisin mukaan kannattaakin merkitä työhistoriakohtaan myös saavutukset aikaisempien työtehtävien lisäksi. Kertomalla miten käytit omaa osaamistasi saavuttaaksesi näyttämäsi tulokset, pystyt konkreettisesti näyttämään olevasi arvoa tuottava työnhakija.
Parantaaksesi työnhakusi onnistumista kannattaakin siis hyödyntää luovuutta, käyttää tarinankerrontaa ja panostaa omaan henkilöbrändiin. Tuo esille osaamisesi ja miten pystyt käyttämään sitä erilaisten digitaalisten työkalujen avulla. Kerro myös, miten näiden avulla voit saada aikaan tuloksia. Persoonallinen työhakemus kantaa pitkälle, joten tuo itseäsi esille sellaisena kuin olet.