Tekoäly on näppärä työkalu mutta ei vapauta meitä ajattelusta

Tekoäly tarjoaa meille mahdollisuuksia tehdä töitä, ideoida tai inspiroitua täysin uusilla tavoilla. Toisaalta pelätään, että tekoäly vie meiltä työt tai sitä käytetään väärän tiedon luomiseen ja levittämiseen – jokunen aika sitten maailmalla levisivät melko uskottavat kuvat paavi Franciscuksesta paksussa toppatakissa tai Yhdysvaltain ex-presidentin Donald Trumpin pidätyksestä. Varmaa on ainakin se, että tekoäly muuttaa maailmaa ennennäkemättömästi.

Palataan aluksi kuitenkin muutama askel taaksepäin kysymykseen, mitä on tekoäly. Kun kysyn tekoälyn tämän hetken ehkä kuumimmalta puheenaiheelta, OpenAI-yhtiön lanseeraamalta keskustelubotti Chat GPT:ltä, saan seuraavan vastauksen:

”Tekoäly (lyhennetty AI, englanniksi artificial intelligence) on tietojenkäsittelytieteen ala, joka pyrkii kehittämään järjestelmiä ja algoritmeja, jotka kykenevät suorittamaan tehtäviä, jotka yleensä vaativat inhimillistä älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kuvan tai puheen tunnistaminen, päätöksenteko, luova suunnittelu, ennustaminen ja automaattinen ohjaus. Tekoälyn sovelluskohteet ovat laajat ja voivat kattaa muun muassa terveydenhuollon, kuljetuksen, talouden, markkinoinnin, pelialan ja tietoturvan.”

Jätän hetkeksi tekoälysovelluksen rauhaan ja suuntaan keskustelemaan Vaasan yliopiston tekoälyyn perehtyneiden tutkijoiden kanssa. Aluekehityksen ja innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Johanna Hautala tutkii luovuuden ja tiedon jalostamisen prosesseja, joissa hyödynnetään tekoälyä.

– Suhtaudun tekoälyyn uteliaan kriittisesti. Olen tällä hetkellä vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa, eli Piilaaksossa, ja olen bongannut jo monta itseajavaa autoa. Kerroin tästä innoissani paikallisille kollegoille, joita innostukseni vähän huvitti, koska heille se on arkipäivää.

Hautala johtaa kahta tekoälyyn liittyvää tutkimushanketta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa keskitytään tekoälyyn tiedon näkökulmasta Suomessa, Singaporessa ja Piilaaksossa. Koneen Säätiön hankkeessa tutkitaan, mitä on luovuus tekoälyn ajalla tieteessä ja taiteessa.

– Tekoäly muuttaa perustavanlaatuisesti ja myös kyseenalaistaa sitä, mitä tieto ja luovuus ovat. Meillä on perinteisesti ihmiskeskeinen ymmärrys siitä, kenellä voi olla tietoa tai kuka voi olla luova. Tekoälyn ajalla me jalostamme tietoa ja olemme luovia yhdessä itseoppivan tekoälyn kanssa. Voiko tekoälyllä olla tietoa? Voiko tekoäly olla luova? Eli mitä oikeastaan ovat tieto ja luovuus tekoälyn ajalla? Tekoälyn kanssa toimiessa joudumme kyseenalaistamaan totuttua ja luomaan uusia käytäntöjä, Hautala selittää.

Viekö tekoäly meiltä työt?

”Tekoäly tulee muuttamaan työelämää merkittävästi tulevaisuudessa. Tekoäly voi muuttaa joitakin työtehtäviä tai jopa tehdä joistakin työpaikoista tarpeettomia. Kuitenkin uusia tehtäviä ja työpaikkoja voi myös syntyä uusien teknologioiden myötä. On tärkeää huomata, että tekoäly tulee muuttamaan työelämää vähitellen ja eri aloilla eri tavalla. Se tarjoaa kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia kehittää uusia tapoja työskennellä ja luoda arvoa.” (Chat GPT)

Johanna Hautala on kuvannut ihmisen ja tekoälyn työskentelyä yhteisenä luovuutena tai tiedon jalostamisen prosessina. Hänen mukaansa tietyissä vaiheissa tätä prosessia tekoälyllä voi olla merkityksellinen rooli ja näyttäisi siltä, että tekoälyn rooli prosessissa laajenee.

– Esimerkiksi tekoälyn oppimista seuraava taiteilija voi löytää aivan uudenlaisia näkökulmia aiheeseensa. Tekoäly voi esimerkiksi ehdottaa, inspiroida, käsitellä ja tiivistää valtavia datamassoja. Tekoäly voi vapauttaa työaikaa yksityiskohtaisista ja toistuvista tehtävistä toisenlaisiin tehtäviin, kuten prosessin johtamiseen ja ideointiin.

– Kiinnostava esimerkki tästä on Espoon kaupunginteatterin näytelmä ”Rakkaussimulaatio Eve”. En edes voi sanoa, että kävin katsomassa sen, niin kuin näytelmästä yleensä sanoisin, vaan kävin kokemassa sen. Koko perinteinen teatteriesitys ja teatteri tilallisena käytäntönä oli mietitty uusiksi. Sen sijaan, että olisin ollut passiivinen katsoja, joka istuu teatteritilassa ja seuraa esiintyjiä lavalla, kuljin avustajien saattelemana erilaisten tilojen läpi ja olin osa näytelmää virtuaalisessa todellisuudessa, jossa olin vuorovaikutuksessa hahmojen kanssa ja vaikutin tarinan kulkuun.

Image

Kun ulkoistaa rutiinityöt tekoälylle, aikaa säästyy ja työnteko tehostuu. Ihmiset voivat keskittyä esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, ideointia, uutta luovaa tai asioiden yhdistelyä vaativiin tehtäviin. Sitä, mitä tekoäly lopulta tekee työelämälle ja työtehtäville, voimme vain arvailla.

Tekstianalyysin ja tekoälyn tutkijana profiloitunut laskentatoimen tutkijatohtori Mikko Ranta uskoo, että tekoäly aiheuttaa vuosien saatossa ison vallankumouksen työelämässä: jotkut työtehtävät tulevat muuttumaan ja jotkut ehkä poistumaan.

– Uskon, että meitä ihmisiä tarvitaan esimerkiksi kaikessa luovassa työssä, sillä me haluamme, että ihmisen kädenjälki näkyy. Chat GPT on hyvä työkalu tehtävien hoitamisessa mutta ei ihmisen täydellinen korvaaja.

Ranta kertoo käyttävänsä Chat GPT:tä lähes päivittäin, kun hän haluaa saada ranskalaisilla viivoilla kokoamansa ajatukset nopeasti muutettua tekstiluonnokseksi. Täysin valmista tekstiä tästä ei tule, vaan editoitavaa ja tarkistettavaa jää vielä aika paljon.

Ranta hyödyntää kielimalleja tekstin analysoinnissa. Keskeistä hänen tutkimustyössään on tekoälymenetelmien hyödyntäminen erilaisiin laskentatoimen tutkimuskysymyksiin. Rannan tutkimusaineisto voi esimerkiksi koostua yritysten tilinpäätöstiedoista tai työpaikkailmoituksista. Tekoälyn avulla hän etsii, millaisia teemoja niistä nousee esille.

Ole hereillä – tekoälyllä on puutteensa

”Vaikka tekoäly on jo saavuttanut huomattavaa kehitystä monilla aloilla, sen käyttöön liittyy myös monia riskejä ja haasteita. Tekoälyn kehittämistä tulee tarkkailla valvoa tarkasti, jotta sen käyttöä voidaan ohjata vastuullisesti ja eettisesti.” (Chat GPT)

Johanna Hautalan mukaan tekoälyyn liittyvien haasteiden, riskien ja uhkien ratkaisemisessa tarvitaan monien osaajien, kuten tekoälyn kehittäjien, eri alojen tutkijoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä.

– Jos me ottaisimme esimerkiksi tekoälyn tuottaman tekstin oikeana tietona ilman, että kyseenalaistaisimme, tarkistaisimme tai perustelisimme sitä itse, päätyisimme tekemään päätöksiä, jotka eivät ole perusteltuja tai oppimaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Hautala korostaa, että Suomi on tietoyhteiskunta, jossa esimerkiksi yritysten, korkeakoulujen ja julkishallinnon toiminta pohjautuu perusteltuun tietoon. Viime kädessä tekoälyn huolimaton hyödyntäminen tiedon jalostamisen prosesseissa vaarantaisi Hautalan mukaan koko tietoyhteiskunnan idean.

Mikko Ranta kertoo, että Chat GPT:n kaltaiset kielimallit koulutetaan tyypillisesti siten, että niihin syötetään valtava määrä internetistä otettuja tekstinpätkiä, joista osa on peitetty. Järjestelmän pitää oppia ennustamaan, mikä on sopiva teksti peitettyyn kohtaan. Harjoittamalla näin riittävän suurella tekstiaineistolla malli oppii yllättävän hyvin keskustelemaan käyttäjän kanssa.

– Kun ihmiset leikkivät Chat GPT:n kanssa, he saattavat luulla mallista vähän liikoja. Olisi hyvä, että he ymmärtäisivät, ettei sovellus ole ihan niin fiksu, kuin miltä se näyttää, vaan siinäkin on puutteita.

Image

Kun Chat GPT:lle esittää kysymyksen, se käyttää lähteenään siihen syötettyä valtavaa tekstimassaa, jonka pohjalta tietoa kokoamalla ja yhdistelemällä se päättelee, millainen vastaus olisi kysymykseen järkevä.

– Sovellus ei siis ole sen älykkäämpi. Se toki tuottaa huomattavan määrän tekstiä hetkessä ja äkkiseltään järkevältä vaikuttavia vastauksia mihin tahansa käyttäjän kysymykseen ja säästää siten meiltä ihmisiltä aikaa ja vaivaa. Se ei voi kuitenkaan osata mitään muuta kuin mitä internetissä on, mikä on yksi haasteista, sillä sinnehän on kirjoitettu mitä sattuu.

Jos Chat GPT:n ei tiedä vastausta kysymykseen, se keksii asioita omasta päästään. Tekoälyn aikakaudella ihmisiltä vaaditaan laajempaa medialukutaitoa, jotta erotamme luotettavan epäluotettavasta ja toden epätodesta.

– Kerran kun sovellus keksi kysymykseeni asioita, jotka eivät olleet totta, kysyin siltä, miksi se valehtelee. Chat GPT pahoitteli ja tarjosi uuden ehdotuksen. On siis tärkeää hoksata, että jos pyydät Chat GPT:tä etsimään netistä tietoja, vastuu tiedon tarkistamisesta ja oikeellisuudesta jää aina sinulle itsellesi.

Chat GPT:stä on tullut hetkessä suosittu ilmiö, josta kohistaan niin työpaikoilla kuin mediassakin.

– Tekoälystä alkaa nyt oikeasti olla hyötyä. Sitä on tutkittu jo lähes vuosisata, mutta nyt dataa alkaa olla vihdoin tarpeeksi, jotta tekoälymalleja saadaan harjoitettua riittävän luotettaviksi, selittää Ranta.

Ranta toteaa, että kun tekoälysovellus, kuten Chat GPT tulee suuren yleisön saataville, sillä on valtava vaikutus. Siksi sitä ja sen vaikutuksia on erittäin tärkeää tutkia.