Uusi tekoälyhanke pyrkii estämään kyberhyökkäykset langattomissa verkoissa
Image
Langattomiin verkkoihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat uhka yrityksille ja yhteiskunnalle ja aiheuttavat riskejä, kuten laivojen uudelleenreitityksiä ja lentojen viivästyksiä. TRUST-hankkeessa Mid Sweden Universityn STC-tutkimuskeskus kehittää yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa tekoälyratkaisua tunkeutumisten havaitsemiseksi.
Sekä Ruotsissa että Suomessa yritykset ja julkiset organisaatiot kokevat yhä enemmän kyberhyökkäyksiä, jotka kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin. Tapauksia on raportoitu satamissa, lentokentillä ja teollisuusverkoissa. Uhka on erityisen ajankohtainen Itämerellä, jossa alukset ovat kärsineet manipuloiduista GPS-signaaleista, ja ilmailualalla, jossa ulkoisten häiriöiden aiheuttamat verkkohäiriöt ovat estäneet lentokoneita lähtemästä ajoissa.
– Tutkimme, esiintyykö tätä ongelmaa Sundsvallin alueella Ruotsissa ja vahvistimme useita tunkeutumisyrityksiä. Suomessa tapaukset ovat vielä yleisempiä, sanoo Mikael Gidlund, tietotekniikan professori ja projektin johtaja Mid Sweden Universitystä.
– Nykyisessä maailmantilanteessa helposti haavoittuvien langattomien järjestelmien tietoturvallisuus on yhä tärkeämpää, erityisesti kriittisessä infrastruktuurissa. TRUST-hanke tuo yhteen Vaasan yliopiston ja Mid Sweden Universityn asiantuntemuksen ja pyrkii kehittämään tekoälypohjaisia ratkaisuja näiden tietoturvauhkien havaitsemiseen ja torjuntaan, kertoo tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi Vaasan yliopistosta.
Hankkeen ensisijainen tavoite on kehittää tunkeutumisen suojausjärjestelmä, joka ei ainoastaan havaitse ja varoita organisaatioita yrityksistä murtautua, vaan myös estää kriittisten tietojen ulkoisen manipuloinnin.
Lisäksi tekoälypohjainen käyttöliittymä räätälöi hälytykset ja vastaukset organisaation eri käyttäjille varmistaen, että jokainen vastaanottaja saa olennaista ja käyttökelpoista tietoa.
– Tehtaan työntekijä tarvitsee välitöntä, käyttökelpoista tietoa voidakseen reagoida nopeasti, jos autonomiset koneet hakkeroidaan, kun taas esihenkilöt ja ylin johto tarvitsevat yksityiskohtaisia tietoja strategista päätöksentekoa varten. Tavoitteena on suunnitella käyttöliittymä, joka tehokkaasti välittää oikean tiedon oikeille ihmisille ja varmistaa ajantasaisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon, selittää Gidlund.
Hanke on EU:n Interreg Aurora -ohjelman rahoittama, ja se jatkuu helmikuun loppuun 2028 saakka.
Mitä mieltä olit jutusta?